Mun surinat

Sana vammainen herättää monessa kielteisiä tunteita ja jotkut haluaisivat sen kieltääkin. Ongelma on se, että vammaisuus viittaa puutteeseen, eikä sen varaan voi rakentaa identiteettiä. Esimerkiksi kuurot ovat mielestään kielivähemmistön edustajia, eivätkä vammaisia. Tässä keskustelussa pidän Buddhan anattan käsitettä mielenkiintoisena lisänä. Buddha katsoi, että ihmisellä ei ole mitään erillistä pysyvää minuutta tai identiteettiä. Mikään yksittäinen ajatus, tunne, kehon osa tai ominaisuus ei ole "minuus". Mitään niistä ei voi ottaa erilleen, ja sanoa, että tuossa olen minä. Lisäksi nämä ominaisuudet muutuvat koko ajan ympäristön ja toistensa vaikutuksesta. Et ole sama ihminen kuin vauvana, tai vuosi sitten. Identiteetti on virta. Vammaisuuskin on vain yksi ominaisuus, eikä sen varaan voikaan rakentaa identiteettiä, mutta ei voi sen enempää äidinkielenkään. Tai kansallisuuden, seksuaalisen suuntauksen, ihonvärin tai sukupuolen. Buddhalaista ajattelua vastaa hyvin tapa sanoa,...

n. 260 eaa. Intialaisen Maurya-valtakunnan keisari Asoka järkyttyi Kalingan taistelun aiheuttamista tuhoista ja kääntyi buddhalaisuuteen. Buddhalaisuuden tie maailmanuskonnoksi oli auki. Asokan pilari (Wikimedia Commons)  Buddhalaisuus levisi tahmeasti vielä pitkään Buddhan kuoleman jälkeen. Vielä 300-luvun eaa. lopussa sitä harjoitettiin lähinnä Buddhan synnyinseuduilla Pohjois-Intiassa. Dharman pyörä irtosi mudasta Maurya-valtakunnan keisari Asokan aikana 200-luvulla eaa. Maurya-valtakunta oli muinaisen Intian valtakunnista laajimmalle levinnein. Valtakunta kattoi lähes koko Intian niemimaan ja ylsi pohjoisessa Iraniin asti. Asoka nousi valtaan vuonna 268 eaa. Hänen kerrotaan olleen valtakautensa alkuvuosina julma ja armoton hallitsija. Kaikki muuttui noin vuonna 260 eaa., kun keisari hyökkäsi Kalingan valtakuntaan. Taistelu oli verinen, ja Kalingan asukkaista tapettiin tai karkotettiin tuhansia. Legendan mukaan Asoka kulki taistelukentän läpi ja nähtyään aiheuttamansa kärsimykse...

Neljä jaloa totuutta on Buddhan opetuksen peruskivi. Buddha opettikin ne ensimmäisenä valaistumisensa jälkeen hänen askeetikkotovereilleen. Neljä jaloa totuutta kertovat kärsimyksestä (dukkhasta), sen syystä ja lopusta. Buddhaa on verrattu tässä lääkäriin. Ensin hän määritteli oireen (dukkha), jolle hän löysi diagnoosin. Lopuksi hän selvitti, kuinka ongelma paranee ja antoi hoito-ohjeet. Buddhalaisuutta on pidetty pessimistisena sen kärsimyskeskeisyyden vuoksi, mutta koska Buddha väitti kärsimyksen olevan jopa poistettavissa, buddhalaisuutta voi pitää hyvinkin optimistisena. Neljää jaloa totuutta eivät ole jumalallinen totuus, joka pitäisi sokeasti uskoa, vaan ne pitää todeta itse oman havainnon kautta. Neljä jaloa totuutta: 1. Totuus dukkhasta 2. Totuus dukkhan syystä (samudaya) 3. Totuus dukkhan lakkaamisesta (nirodha) 4. Totuus dukkhan lakkaamiseen johtavasta tiestä (magga) Ensimmäinen jalo totuus dukkhasta Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään use...