Mun surinat

Varhaisin uutistapahtuma, jonka on muistan on Estonian uppoaminen syyskuussa 1994. Koululla oli suruliputus ja päivä alkoi keskustelulla aiheesta. Seuraava muistikuva on toukokuulta 1995, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Siinä välissä Suomessa pidettiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, jonka tuloksena Suomi liittyi unioniin. Se kaikki meni minulta täysin ohi. Oli liian isoja asioita lapselle. Ala-asteella luin historiaa aika paljon, mutta ajankohtaisia asioita en niin paljon seurannut vielä silloin. Prinsessa Dianan kuoleman ja uutisoinnin muistan syksyltä 1997. Ehkä 1-3 vuotta myöhemmin luin kirjaa Euroopan historiasta ja siinä mainittiin Dianan kuolema ja hautajaiset kirjan loppuosan aikajanassa. Tämä saattoi olla ensimmäinen kerta, kun huomasin historiankirjasta tapahtuman, jonka muistin itsekin tapahtuneen. Neljäntenä muistona mainitsen Jyväskylän junaonnettomuuden maaliskuussa 1998 - minä olin perheen kanssa Jyväskylässä käymässä juuri sinä viikonloppuna. Viimeis...

Katsoin eilen Areenalta uutta tv-sarjaa, Donna, jossa on sokea päähenkilö. Yhdessä kohtauksessa Donnan ex-mies neuvoi näkevää naista kahvikupin kanssa aivan kuin se olisi sokea. Tuosta tuli mieleen, aina kun tapaan jonkun, jolla on vain kuulovamma tai vain näkövamma, käyttäydyn huomaamattani kuin hän olisi kuulonäkövammainen. Kyllä näkövammainen kuulee ihan tervehdyksen ja kuulovammainen näkee kohdatessa jo kauempaakin ja tunnistaa ulkonäöstä. Menee se toisinkin päin! Olin tulkin kanssa ulkomailla joskus, kun vasta aloittelin tulkkipalvelun käyttöä. Kävelin tulkin kanssa kadulla ja tulkki selitti mitä näki ympärillään. Minä mietin että onpas sillä tylsät jutut, kunnes sitten hoksasin muistuttaa, että minä näen kyllä mitä ympärilläni on, eikä tarvitse kuvailla. Ja myöhemmin saman tulkin kanssa katsottiin jotakin nähtävyyttä ja luettiin esittelykylttiä. Tulkki ehti lukea ääneen hyvän aikaa, ennen kuin tajusin, että tulkki ei lukenut itsekseen ääneen, vaan luki sitä minulle. Muistutin, et...

Kela on järjestänyt kuulo- ja puhevammaisten tulkkauspalvelua vuodesta 2010. Sitä ennen tulkkipalvelu oli kuntien järjestettävänä ja eri kuntien välillä vallitsi suuri epätasa-arvo, osissa kunnista palvelu oli  hyvää ja osissa huonoa. Tasa-arvo koitti, kun palvelu siirtyi Kelalle: nyt on kaikkien asema epävarma. Viime vuonna Kela kilpailutti tulkkipalvelun kolmannen kerran ja tällä kertaa päätti hylätä osan tulkkauspalveluja tarjoavien yritysten tarjouksista. Lähes kaikki tulkkitilaukset tulevat Kelan kautta, joten Kela ajoi 1.1.2018 alkaen valtavan määrän tulkkeja työttömyyskortistoon. Viime vuoteen asti Kela teki sopimuksen kaikkien yritysten kanssa ja pisteytti ne niin, että osa yrityksistä sai vähän enemmän tilauksia ja toiset vähän vähemmän. Kela ei ole antanut järkevää selitystä sille, miksi palveluntuottajia piti nyt karsia. Kelalla olisi ollut tarvetta ja varaa pitää kaikki tulkkiyritykset listoillaan. Tulkkipalvelua käyttävät viittomakieliset, huonokuuloiset, kuurosoke...

Maapallo on taas kiertänyt yhden kierroksen auringon ympäri ja paljon on ehtinyt tapahtua myös kuulo- ja näkövammaisten ympyröissä. Kaikkea tapahtunutta ei yhteen bloggaukseen saa mahtumaan, vaikka rajaankin kuurosokeiden (ja omaan) näkökulmaan. Vuoden tärkeimmät tapahtumat luultavasti liikkuivat Koko Suomi viittoo -kampanjan ja Kelan kilpailutuksen ympärillä. Vuoteen on mahtunut edistysaskelia ja takapakkia vammaispalveluissa sekä paljon yhteisöllisyyttä. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2018. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa! 1.1. VR otti käyttöön vammaisille asiakkaille tarkoitetun palvelunumeron. 12.1. Viittomakieliset uutiset raportoi, että Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan syrjineen kuurosokeaa tulkkipalvelun käyttäjää. Kuurosokea olisi tarvinnut puhelinkeskustelua varten portugalia puhuvan tulkin. Kela kieltäytyi välittämästä asiakkaalle hänen toivomaa tulkkia, koska tulkki ei ollut suorittanut kuurosokeille tulkkaamisen kurssia. Lautakunta katsoi, että kurssi oli t...