Mun surinat

Buddhalaisia on maailmassa 300-500 miljoonaa ja buddhalaisuus kasvattaa suosiotaan myös länsimaissa. Buddhan vaikutus näkyy monessa paikassa, kuten kotien sisustuksessa, meditaatiossa ja mindfulnessissa. Silti buddhalaisuudesta liikkuu paljon väärinkäsityksiä. Seuraavassa niistä muutamia. Buddha oli lihava Naurava isomahainen Buddha ei ole historiallinen Buddha, Sidharta Gautama , vaan keskiajalla Kiinassa elänyt munkki, Budai . Buddhalaisuus on monoliitti Buddhalaisuus on hyvin monimuotoinen uskonto ja filosofia eikä mikään yksittäinen muoto anna siitä koko kuvaa. Buddhalaisuus on jakaantunut useisiin koulukuntiin, jotka eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Lisäksi Buddhan opetuksiin tuovat oman mausteensa eri Aasian maiden kulttuurit. Buddhalaisuuden eri muodot ovat lähes eri uskontoja, joten pitäisi ehkä puhua buddhalaisuuksista eikä yhdestä buddhalaisuudesta. Buddhalaisuus ei ole uskonto Buddhalaisuus on uskonto, vaikka moni meditaatiosta ja filosofiasta kiinnostunut länsimaalainen ...

Meditointi on tärkeä osa buddhalaisuuden harjoittamista. Monet munkit meditoivat elämässään tuhansia tunteja, eikä osa näytä lopettavan edes kuoltuaan. Jotkut tiibetinbuddhalaiset munkit ovat kuolleet kesken meditoinnin, mutta heidän ruumiit ei ala hajota. Tähän tilaan päätynyt munkki ei hengitä, hänen sydän ei lyö, eikä aivoissa ole toimintaa. Hän on siis lääketieteen näkökulmasta kuollut. Silti hän jää istuvaan asentoon ja näyttääkin elävältä. Munkki voi pysyä tilassa päiväkausia, ennen kuin hajoaminen alkaa. Yle Areenalla on ollut katsottavissa tästä ilmiöstä kertova dokumentti Tukdam - elämän ja kuoleman rajalla . Kuvan lähde: Pixabay Tiibetinbuddhalaisen käsityksen mukaan tähän tilaan päätynyt munkki ei kuollutkaan, vaan hänen aivoihin jäi heikko tietoisuus. Tätä tilaa tiibetiläiset kutsuvat tukdamiksi. Ilmiö kyseenalaistaa länsimaisen käsityksen kuolemasta, jonka mukaan ihmisen pitäisi olla kuollut, kun elintoiminnot ovat sammuneet. Ruumiin säilymisen voi selittää moni muukin asi...

Buddhalaisuus on uskonto, filosofia ja elämäntapa, joka perustuu Siddharta Gautaman , Buddhan opetuksiin. Kirjoitin aiemmin Siddharta Gautaman elämäst, joten nyt olisi vuorossa hänen opetukset. Alkuperäinen Buddhan opetus oli filosofista, jonka painopiste oli elävässä elämässä tässä ja nyt, vaikka karma ja jälleensyntymä kuuluivat hänen maailmankuvaan. Buddha itse asiassa kehotti kriittisyyteen ja kielsi sokean uskon . Buddha ei itse väittänyt olevansa jumala, eikä puhunut kaikkivaltiaasta luojajumalasta. Tärkeintä on valaistumisen tavoittelu. Koska buddhalaisuus suhtautuu suvaitsevaisesti erilaisiin tapoihin seurata Buddhan opetuksia, siitä on muodostunut hyvin moni-ilmeinen uskonto. Eri koulukunnat sekä eri maiden paikalliset uskonnot ja tavat ovat tuoneet Buddhan oppiin lisämausteensa. Joku onkin sanonut, että pitäisi puhua buddhalaisuuksista, eikä yhdestä buddhalaisuudesta. Kannattaa muistaa, että minkään tietyn maan tai koulukunnan buddhalaisuus ei ole "sitä ainoaa oikeaa...

Buddha voi tarkoittaa kahta eri asiaa. Toisaalta se on arvonimi, joka tarkoittaa valaistunutta. Buddhalaisuuden mukaan kenestä tahansa voi tulla buddha, mutta useimmin sanalla tarkoitetaan buddhalaisuuden perustajaa, Siddharta Gautamaa. Hän eli Intiassa ja Nepalissa 500-luvulla eaa. Kaikki tiedot hänestä perustuvat buddhalaisiin teksteihin, joten hänen elämä on täynnä myyttejä ja monista hänen elämäntapahtumista on keskenään ristiriitaisia versioita. Mutta silti historiantutkijat uskovat buddhalaisissa teksteissä mainitun Buddhan takana olevan todellinen henkilö . Siddharta Gautama syntyi Lumbinissa Shakyan kuningaskunnassa nykyisessä Nepalissa ruhtinasperheeseen. Siddhartan syntymäajasta ei ole varmuutta, mutta yleensä se ajoitetaan 560-luvulle eaa. Hänen isä oli Suddhodana ja äiti Maya. Maya kuoli pian synnytyksen jälkeen. Pojasta ennustettiin tulevan joko suuri kuningas tai hengellinen opettaja. Isä mieltyi ensinnä mainittuun vaihtoehtoon, joten hän päätti varmistaa sen. Tarina kert...

Epätavallinen vuosi sai jatkoa, kun Venukselta löydettiin mahdollisen elämän merkkejä. Sodan jumalan Marsin sijaan elämää ehkä ylläpitääkin rakkauden jumala. Yllätys? Planeetoista paljain silmin nähtävät Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus on nimetty roomalaisten jumalien mukaan. Historiallisella ajalla löydettiin Neptunus ja Uranus. Ensin mainittu nimi tuli roomalaisilta ja jälkimmäinen kreikkalaisilta. Miksihän näitä ja muita viittauksia muinaisiin jumaliin ei haluta juuria pois yhtä kiivaasti kuin kaikkea kristinuskoon viittaavaa? Joka tapauksessa, seuraavassa hieman näistä jumalista planeettojen takana. Mercurius oli roomalaisten kaupankäynnin ja kauppiaiden jumala sekä jumalten sanansaattaja. Hänet rinnastettiin kreikkalaiseen Hermekseen, joka saattoi kuolleiden sielut manalaan. Mercuriuksen äiti oli Maia ja kauppiaat viettivät Mercuriuksen juhlaa toukokuussa. Toukokuu on latinaksi maius, mistä on johdettu kuukauden nimi moneen kieleen. Milon Venus ( Wikimedia Commons ) Ve...

Olin kerran junan ravintolavaunussa, kun yhtäkkiä viereisessä pöydässä istunut mies kysyi oliko minulla kuulolaitteet. Kun vastasin myöntävästi, hän ilmoitti voivansa rukoilla Jumalalta kuulovamman parantumista. Mikä erikoisinta, minä en ole ainoa kuulo- tai näkövammainen joka on saanut vierailta näitä lupauksia. Tämän jälkeen aloinkin miettiä uskonnon ja vammaisuuden suhdetta. Kristinusko on varmasti tuonut monelle lohtua lupaamalla Jumalan suojelusta. Mutta surullista, jos ainoaksi lohduksi jää toivo ihmeparantumisesta tai ajatus vasta kuolemanjälkeisestä onnesta vammattomana. Toisaalta mietin myös buddhalaisuutta, karman lakia ja sen ajatuksia onnellisuudesta. Jotkut ihmiset näkevät vamman isompana ongelmana kuin se välttämättä on. Se aiheuttaa yleensä ongelmia, mutta ei välttämättä pilaa koko elämää. Sen kanssa voi oppia elämään. Vaikka vammaisuutta ei voikaan toivoa, siitä voi olla jopa etua: esimerkiksi kun sisäkorvaistutteen käyttäjä sulkee laitteensa, hänestä tulee kuuro. Näi...

Maailman uskontojen tuntemus kuuluu yleissivistykseen.  Uskonnot ovat vaikuttaneet historian aikana esimerkiksi politiikkaan, kulttuuriin ja lainsäädäntöön. Sillä ei ole merkitystä uskooko eri uskontojen väittämiin tai pitääkö niiden olemassaoloa hyvänä vai huonona asiana. Monikulttuurisessa maailmassa täytyy ymmärtää myös muita yhteiskuntia ja kulttuureita, joissa uskonto voi olla tärkeä tekijä. Nykyinen uskonnonopetus ei kokemukseni mukaan täytä tätä yleissivistävää tarkoitusta riittävän hyvin. Itse tunnen parhaiten kristinuskon ja buddhalaisuuden (theravadan) ja jälkimmäistä ainakaan ei kovin hyvin opeteta, mitä olen eri koulujen oppikirjoja lukenut. Monet asiat käsitellään hyvin pinnallisesti ja puolueellisesti. Merkittävät puutteet ja suoranaiset virheet antavat usein virheellisen kuvan buddhalaisuudesta. Kirjoittajan heikko tietämys - ja jopa kristillinen vakaumus - paistaa usein läpi. Tästä on toki tullut vastaan hyviäkin poikkeuksia, mutta myös muiden uskontojen käsittely...

On ihmisiä jotka ovat valmiita leimaamaan buddhalaisuuden huuhaaksi, siltä istumalta kun kuulevat jälleensyntymästä tai karmasta. Se on sinänsä ikävää, kun nuo asiat eivät ole aivan keskeisimpiä Buddhan opetuksille, ja niihin kuuluu todellakin hyvää elämänfilosofiaa ja psykologiaa, joka ei ole pelkkää huuhaata. Eräs ongelmahan on se, että Aasian kansanbuddhalaisuus eroaa usein Buddhan alkuperäisistä opeista kuin yö päivästä, mutta sen kuvitellaan joskus olevan juuri sitä, mitä Buddha opetti. Buddhalaisuus ei siis perustu niin vahvasti uskonvaraisiin asioihin, kuten moni muu uskonto, eikä se ole suorassa ristiriidassa tieteen kanssa. Tietenkin buddhalaisuuteen liittyy käsitteitä, joita tiede ei ole vahvistanut, kuten valaistuminen tai karman laki, mutta ei niitä suoraan pysty kumoamaan. Karman lakia voi ajatella yksinkertaisena syyn ja seurauksen lakina ja valaistuminen tai nirvana ovat mielentiloja, joissa ei ole mitään yliluonnollista siinä mielessä, että liittyisivät muihin todellisu...

Kalama-suttassa on Buddhan tunnetut sanat, joissa hän kannustaa kriittisyyteen ja kieltää sokean uskon: "Kalamat, on oikein epäillä; te olette tulleet epävarmoiksi, siitä mikä on totta; älkää uskoko mitään, mikä perustuu pelkkiin kuulopuheisiin, tai traditiohon; älkää uskoko pelkkiin pyhiin teksteihin; älkää luottako muiden ihmisten päättelyyn, järkeilyyn tai näennäisiin kykyihin; älkää uskoko muihin ajatellen "hän on opettajamme"; Kalamat, vasta kun itse tiedätte että nämä asiat ovat pahoja ja johtaa kärsimykseen, hylätkää ne" (oma käännös) Buddha ei varsinaisesti sanonut että tämä koskisi myös hänen opetustaan, mutta nähdäkseni kriittisyys myös buddhalaisuutta kohtaan on Kalama-suttan hengen mukaista. Sokea usko onkin selvästi kielteinen asia. Siitä kertovat omaa kieltää terrorismi, itsemurhalahkot tai noitavainot. Vaikka Buddha puhui tästä jo 2500 vuotta sitten, edelleen ihmiset seuraavat sokeasti pyhinä pitämiään kirjoja. Kuitenkin juuri järjen käyttö ja kriit...

 Buddha opetti maanläheistä filosofiaa. Hän opetti tästä elämästä, maailmasta ja ihmismielestä. Buddhalaisuus ei ole dogmaattista, eikä siinä palvota yliluonnollisia olentoja. Buddha kehoitti käyttämään järkeään ja ymmärrystään sokean uskon sijaan. Uskonnot taas ovat uskonvaraista irrationaalista uskoa yliluonnollisiin vailla järkeä. Buddhalaisuus on filosofia, eikä uskonto. Vai? Vaikka buddhalaisuus eroaakin sellaisista uskonnoista kuin kristinusko tai islam, se kuitenkin on uskonto. Buddha nimittäin opetti uskonvaraisista asioista, kuten jälleensyntymästä, taivaista, helveteistä ja karman laista. Jopa jumalolennotkin kuuluivat Buddhan opetukseen, vaikka niillä ei Buddhan mukaan olekaan mainittavaa merkitystä elämässämme. Minusta tämä on uskontoa, sillä nämä käsitteet eivät ole suoraan todistettavissa. Tietenkään mikään pakko ei ole uskoa, eikä kaikki buddhalaiset uskokaan mihinkään yliluonnolliseen. Keskeisimpiä käsitteitä buddhalaisuudessa ovat kuitenkin neljä jaloa totuutta, jo...

Löysin tämän tekstin vielä koneeltani Dharmatuutista. Muokkasin tekstiä hieman. Yksi asia, mikä mielestäni on vaikuttavaa buddhalaisuudessa, ja mikä erottaa sen monista muista uskonnoista, on kuinka se painottaa tähän näkyvään maailmaan ja elämään tässä ja nyt, eikä esim. kuolemanjälkeiseen elämään. Buddha ei sanonut kuinka pitäisi uskoa, vaan kuinka elämä pitäisi elää. Itse asiassa Buddha kielsi sokean uskon ja vaati ottamaan itse selvää järjen ja havainnon kautta, siitä mikä on oikein. Buddhan opetuksista voi siis hyötyä kuka tahansa riippumatta uskonnosta. Jokainen voi arvioida itse oman kokemuksensa kautta opin paikkansapitävyys. Kysymykseen onko buddhalaisuus edes uskonto, vastaisin että buddhalaisuus on enemmän kuin "vain" uskonto - se on myös filosofia, psykologia ja elämäntapa. Buddhalaisuus on uskonto, koska siihen kuuluu niin jälleensyntymän ja karman käsitteet, kuin taivaat ja helvetitkin. Jäleensyntymää ei kuitenkaan ole ainakaan konkreettisimmassa muodossaan, kos...