Mitä luulit tietäväsi buddhalaisuudesta?

Buddhalaisia on maailmassa 300-500 miljoonaa ja buddhalaisuus kasvattaa suosiotaan myös länsimaissa. Buddhan vaikutus näkyy monessa paikassa, kuten kotien sisustuksessa, meditaatiossa ja mindfulnessissa. Silti buddhalaisuudesta liikkuu paljon väärinkäsityksiä. Seuraavassa niistä muutamia.

Buddha oli lihava

Naurava isomahainen Buddha ei ole historiallinen Buddha, Sidharta Gautama, vaan keskiajalla Kiinassa elänyt munkki, Budai.

Buddhalaisuus on monoliitti

Buddhalaisuus on hyvin monimuotoinen uskonto ja filosofia eikä mikään yksittäinen muoto anna siitä koko kuvaa. Buddhalaisuus on jakaantunut useisiin koulukuntiin, jotka eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Lisäksi Buddhan opetuksiin tuovat oman mausteensa eri Aasian maiden kulttuurit. Buddhalaisuuden eri muodot ovat lähes eri uskontoja, joten pitäisi ehkä puhua buddhalaisuuksista eikä yhdestä buddhalaisuudesta.

Buddhalaisuus ei ole uskonto

Buddhalaisuus on uskonto, vaikka moni meditaatiosta ja filosofiasta kiinnostunut länsimaalainen haluaisi sen kiistää. Buddha opetti myös uskonnollisia käsitteitä, kuten karmaa ja jälleensyntymää. Valaistuminen on buddhalaisen harjoituksen lopullinen tavoite, mikä sekin on aika uskonnollinen käsite.

Buddhalaisuus on "vain" uskonto

Varsinkin Aasian kansanbuddhalaisuus näyttää hyvinkin paljon uskonnolta, ja tässä moni heilahtaa edellisestä toiseen ääripäähän: "Miten buddhalaisuus olisi filosofia, kun se on noin uskonnollista??". Buddhalaisuus on tosiaan monimuotoinen ilmiö ja yhtäaikaa filosofia ja uskonto. Neljä jaloa totuutta muistuttaa kognitiivista terapiaa ja anatta ei jää kauas psykologian käsityksestä minuudesta.

Buddhalaisuus on ateistista

Buddha ei väittänyt olevansa jumala, eikä opettanut kaikkivaltiaasta luojajumalasta. Silti buddhalaiseen kosmologiaan kuuluu devat, bodhisattvat ja buddhat, joista osaa voi pitää vähintään jumalankaltaisina olentoina. Periaatteessa kaikkivaltias luojajumala on ristiriidassa buddhalaisen filosofian kanssa, mutta buddhalainen voi silti sellaiseenkin uskoa. Voihan ajatella, että jumala on tämän pysymättömän ja epätäydellisen näkyvän todellisuuden ulkopuolella.

Buddhalaisuus on negatiivista

Buddha ei väittänyt ensimmäisessä jalossa totuudessa koko elämän olevan kärsimystä. Esimmäinen jalo totuus vain sanoo sen, että kärsimys (dukkha) kuuluu elämään. Hän ei myöskään väittänyt kaikkien halujen ja toiveiden olevan kärsimyksen syynä. Sen syynä on haluttomuus hyväksyä elämä niin kuin se on. Takertuminen asioihin. Kun takertuminen lakkaa, lakkaa Buddhan mukaan kärsimyskin. Buddhalaisuus on siis optimistinen ja elämänmyönteinen filosofia.