Mun surinat

Tässä minä meditoin Aamupala keholle on mysliä, leipä ja jugurttia. Aamupala mielelle on aamumeditaatio. Meditaatio on hyvä päivänavaus, joka virkistää unien jälkeen ja tuo huomion tähän hetkeen päivän sähellystä varten. Päivä myös päättyy meditaatioon. Iltameditaatio rauhoittaa mieltä ennen matkaa kohti höyhensaaria. Yksi istuntoni kestä yleensä 20-30 minuuttia. Tavoitteenani on meditoida joka kerta puoli tuntia. Millainen meditaatioharjoitukseni on käytännössä? Tämä jokapäiväinen aamu- ja iltameditaatio on istumameditaatiota. Se oikeastaan alkaa jo ennen kuin istun tyynylle.  Meditatiivista mielentilaa voi hakea ennen meditointia kuuntelemalla mantroja tai binauraalisia biittejä . Joskus olen kokeillut joogaakin. Se tyynnyttää mieltä todella paljon, mutta en ole saanut sitä tavaksi joogakursseista huolimatta.  Istun meditaatioon aina samassa paikassa tyynypinolla istuen (kuvassa). Ennen meditaatiota otan peiton ja tyynyt ja pöyhin ne ja ravistelen pölyt aloitusrituaalina. T...

Aloin kirjoittaa mielenterveysasioista tässä blogissa viime syksynä. Viime vuosina minua on erityisesti vaivannut unettomuus , joka alkoi helpottaa kesällä. Se korvautui viimeistään silloin uusiutuneella masennuksella. Huomasin sen vasta alkuvuodesta, kun kuuntelin podcastin Depressio-päiväkirjat aiheesta . Vointi lähti jyrkkään laskuun kuunneltuani sen, joten epäilin ensin vain kuvittelevani. Sitten epäilin, että podcastin kuuntelu aiheutti masennuksen ja se menisi pian ohi. Ei se mennyt, eikä silti podcast masennusta aiheuttanut, vaan teki siitä vain tietoiseksi. Masennustaan ei välttämättä itse tunnista ja sitä voi vähätellä, kun sen tunnistaa. Onkin mahdollista, että masennus alkoi jo paljon viime kesää aiemmin. Minulla oli mielialalääkitys viisi vuotta sitten OCD:n, ahdistuksen ja masennuksen takia. Lopetin lääkityksen seinään ilman lääkärin ohjausta, mikä kiistämättä oli virhe. Ahdistus ja OCD paheni lähes välittömästi, mutta sitä seurasi myös parempia jaksoja. Unettomuudenkin ai...

Talvi 2022. Oli taas yksi monista unettomista öistäni. Miten saisin aikani kulumaan ja houkuteltua unen tulemaan? Mitä kevyttä voisi tehdä pimeässä vaikka silmät kiinni? Mieleeni tulivat podcastit. Podcasteihin olin jo vähän tutustunut ennen unettomuuteni alkua, mutta unettomina öinä vasta upposin syvälle niiden maailmaan. Aloitin yöllä melko kevyistä podcasteista, mutta nyt kuuntelen kaikkina vuorokaudenaikoina ja monista aiheista. Yksi aihepiiri on mielenterveys. Viimeksi kuuntelin Anni Saastamoisen podcastin Depressiopäiväkirjat hänen masennuksestaan. Saastamoinen kertoo tarinan kielellä, joka kuvaa masennukseen vajonneet mahdollisia ajatusketjuja. Kirosanoja välttelemättä: “Sairaanhoitaja suostutteli minua tulemaan johonkin saatanan mielenhallintaryhmään, hyi vittu miten vastenmielistä!”. Tämä tekee podcastista koskettavan, rehellisen ja joskus hauskankin kokemustarinan. Miten vaikea apua on saada, kun “ei edes jaksa viedä roskia ulos”. Itselleni resonoi myös kohta jossa Saastamoi...

Kirjoitin tällä samalla otsikolla unettomuudesta ja buddhalaisuudesta tekstin, joka olen poistanut. Tämä vähän lyhyempi ja henkilökohtaisempi teksti käsittelee lähes samoja aiheita. Ennen kaikkea unettomuutta, josta on jo vuosien kokemus . Ensimmäisen vaikean unettomuuskierteen koin keväällä 2021. Nukuin silloin viikon ajan vain 2-3 tuntia yössä. Sen jälkeen on tullut useita kierteitä, jotka on yleensä olleet lievempiä, mutta pidempiä. Olen kokeillut unettomuuteen vaikka mitä, mutta paras apu oli uniterapiasta. Terapiaan kuului omien nukkumiseen liittyvien toiminta- ja ajatustapojen korjaaminen sekä mindfulness- ja rentoutusharjoituksia. Terapia siis muistuttaa vähän buddhalaisuudesta ja se saikin taas kiinnostumaan siitä. Tärkeä havainto terapian aikana oli se, että unettomuus voi helpottaa, kun ei taistele sitä vastaan. Tämä muistuttaa keskeisestä Buddhan opetuksesta: takertuminen aiheuttaa kärsimyksen . Kärsimys lakkaa, kun päästää irti vääristä odotuksista, tässä tapauksessa s...

Tämä teksti perustuu aiemmin julkaisemaani ja poistamaani tekstiin tunnelukoista. Tunnelukot ovat erilaisia virheellisiä ajatustapoja, joiden herättämät tunteet saavat meidät käyttäytymään vahingollisella tavalla. Tunnelukot esimerkiksi estävät ihmistä tarttumasta haasteisiin epäonnistumisen pelossa, saavat suuttumaan kritiikistä tai välttelemään mielipiteen ilmaisua kritiikin pelossa. Tunnelukkoihin olen tutustunut Mielenterveystalon omahoito-ohjelmassa ja Kimmo Takasen kirjassa Tunne lukkosi Kirjassa ja nettisivulla on vähän erilaiset harjoitukset tunnelukkojen käsittelyyn, mutta molemissa lukkoihin liittyvät erilaiset moodit tai minätilat. Minä pidin Takasen tavasta kuvata moodit sisäisenä lapsena, haitallisena vanhempana ja toimivana aikuisena. Ajatus on, että meidän kaikkien mielestä löytyvät nuo kolme hahmoa. Sisäinen lapsi on jäänyt vaille tarvitsemiaan asioita ja siksi käyttäytyy tunnelukon mukaisesti. Huono vanhempi ruokkii tunnelukkoa, ja vastuullinen aikuinen lievittää sitä...

Mindfulness tarkoittaa tietoista hyväksyvää läsnäoloa. Omista tunteista, tuntemuksista ja ajatuksista pyritään olemaan tietoinen. Niitä havainnoidaan, mutta ei torjuta, eikä niihin takerruta. Tunteet ovat vähän kuin pilviä taivaalla - niitä tulee ja menee.  Törmäsin mindfulnessiin, kun ensimmäistä kertaa tutustuin buddhalaisuuteen, mutta aivan aluksi kiinnostuin enemmän meditaatiosta. Tosin meditaatiohan tukee mindfulnessia. Harjoituksissa on ollut välillä pitkiäkin taukoja, vaikka enemmän hyötyähän niistä olisi, jos harjoittaisi pitkään säännöllisesti. Mitä hyötyä mindfulnessista sitten on? Se on auttanut minua olemaan enemmän tässä hetkessä, helpottanut unettomuutta, stressiä ja ahdistusta sekä rentouttanut mieltä. Tämä perustuu siihen, että mindfulness lisää tietoisuutta oman mielen liikkeistä, mikä vuorostaan auttaa päästämään irti negatiivisista tunteista ja ajatuksista. Esimerkiksi pitkän vaikea unettomuusjakson jälkeen aloin iltaisin ahdistua jo hyvissä ajoin ennen nukkumaan...

Minä valmistuin Kuuloliiton kokemustoimijaksi kolme vuotta sitten. Kokemustoiminnassa olen kiinnostunut kuulovammaan ja mielenterveyteen liittyvistä asioista. Matkani kokemustoimintaan alkoi jo Suomen Kuurosokeiden lasten ja nuorten leireillä, joilla rakensin vahvan kuulonäkövammaisen identiteetin. Aloitin vaikuttamistyön somessa ja blogissa 15 vuotta sitten. Blogissa en alussa kirjoittanut kauheasti omia kokemuksia, vaan enemmän yleisiä tietoja ja ajatuksia kuulo- ja näkövammaisuudesta. Nyt tarkoitus olisi mennä vähän syvemmälle minun omaankin elämääni. Minun näkövamma on lievä. Näöntarkkuus on alentunut ja näkökentästä puuttuu osia. Syvyys- ja kaukonäkö ovat todella huonot ja käytänkin laseja. Portaissa joudun olemaan vähän varovaisempi. Kovin suurta haittaa näkövammasta ei muuten ole. Kuulovamma sen sijaan muistuttelee olemassaolostaan säännöllisemmin. Käytän monia apuvälineitä, kuten FM-laitetta, kuulolaitteita, täristinkelloa ja ovikellohälytintä. Melussa on vaikea kuulla ja ilman...

Aloitin tämän kirjoittamisen aamuyöllä puoli viiden aikaan. Mikä olisikaan parempi ajankohta kirjoittaa unettomuudesta! Tällä hetkellä minun unettomuus on aika hyvässä hallinnassa. Olen nukkunut alkukesästä asti yleensä 6-7 tuntia katkonaista unta yössä. Jonkun mielestä tämä on varmaan aivan liian vähän, mutta aiempaan verrattuna tuntimäärä on selvä parannus. Viimeiset neljä vuotta olen mennyt läpi jatkuvia viikkoja kestäviä jaksoja 3-5 tunnin yöunilla. Välissä olleet paremmatkin jaksot pysyivät enimmäkseen 5-6 tunnissa. Univaikeuksia minulla on ollut koko aikuisikä, mutta keväällä 2021 vaikeudet kehittyi kunnon unettomuudeksi. Työstressin takia nukuin viikon ajan vain 1-2 tuntia yössä. Kierre katkesi lopulta unilääkkeillä. Unettomuus uusiutui syksyllä ja kroonistui. Yhtä pahoja kierteitä ei enää ole ollut, mutta unettomuus on silti vaikuttanut ihan kaikkeen: mielialaan, itsetuntoon ja -luottamukseen, harrastuksiin, koulunkäyntiin ja ihmissuhteisiin. Yhden koulun jouduin keskeyttäm...

Binauraalinen biitti on ääni, jonka väitetään parantavan keskittymistä, rentouttavan, virkistävän ja antavan joukon muitakin hyötyjä. Tämän biitti tekee vaikuttamalla aivoaaltoihin. Binauraalinen biitti syntyy, kun eri korviin soitetaan kahta eri ääntä, joilla on pieni taajuusero. Aivoissa näistä kahdesta äänestä syntyy illuusio kolmannesta äänestä, jonka taajuus on sama, kuin kahden äänen taajuusero. Kun biittiä kuuntelee vähän aikaa, alkaa aivoaallot resonoida sen kanssa. Esimerkiksi kun toiseen korvaan soitetaan 210 hertsin ääni ja toiseen 200 hertsin ääni, syntyy binauraalinen biitti, jonka taajuus on 10 hertsiä. Kun aivoaallot värähtelevät tuolla taajuudella, ihminen on syvässä rentouden tilassa. Yle Tieteen artikkelista voi lukea aiheesta. Ääninauhoja löytyy YouTubesta, Spotifystä ja sovelluskaupoista. Niissä voi olla videota ja yksinkertaista musiikkia mukana. Esimerkkinä tämä meriaiheinen video . Joskus taustalla on muitakin ääniä, kuten tällä Spotify-nauhalla . Ääninauhoja ja ...

Tässä tekstissä ajatuksia kolmesta eri dokumentista tieteestä ja salaliittoteorioista. Psykedeelisten lääkeiden paluu Psykedeelisten lääkkeiden vaikutusta mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen, pakko-oireisiin ja riippuvuuksiin tutkitaan. Dokumentissa seurataan useaa lääketutkimukseen osallistuvaa potilasta. Psykedeeleihin kuuluu mm. Psilosybiini ja LSD. Nykyisin huumeina pidettyjä aineita alettiin tutkia jo 1950-luvulla, ja tulokset olivat lupaavia. Sitten presidentti Nixon julisti huumeidenvastaisen sodan ja psykedeelit ja niiden tutkimus kiellettiin. Huumeidenvastainen propaganda on ollut hyvin tehokasta, sillä suhde niihin on nyt kaksinaismoralistinen. Dokumentissakin todetaan alkoholin aiheuttavan huomattavia haittoja  yhteiskunnassa, mutta sen käyttö humaltumiseen asti on sallittua. Lähes odotettua - humalassa sekoilullehan voi viikonlopun jälkeen vain naureskella! Sen sijaan huumeiden pelkkä lääkekäyttö herättää vastustusta. Rokotevastaisuuden soturit Yle Areenalla oli ...

Mindfulness tarkoittaa tietoista hyväksyvää läsnäoloa. Erityisesti se tarkoittaa oman kehon ja mielen tuntemusten seuraamista ja niiden hyväksymistä sellaisina kuin ne on. Yleensä meidän mielessä pyörii koko ajan monenlaisia ajatuksia ja tunteita, eikä me olla oikeasti "tässä ja nyt". Sen sijaan roikutaan menneessä, mietitään ja murehditaan tulevaa ja haaveillaan siitä, mitä haluttaisi elämässä olevan toisin. Yritetään pitää kiinni myönteisistä tunteista tai torjua kielteisiä tunteita. Mindfulnessin tavoite on katkaista tämä ja keskittyä elämään tietoisena tässä ja nyt. Tunteet ja mielentilat ovat kuin pilviä taivaalla - niitä tulee ja menee, eikä niitä voi hallita. Joukossa on negatiivisia tunteita, kuten jännitystä, ahdistusta tai masennusta, mutta myös myönteisiä tunteita. Näin kuuluukin olla. Negatiivisia tunteita ei pidä yrittää torjua tai tukahduttaa, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Tunteet ovat vain omassa mielessä ja syntyvät omien asenteiden ja aiempien tunnetiloje...

Kun olet suihkussa, oletko todella suihkussa? Kun syöt, syötkö todella? Kun kävelet kaupungilla, käveletkö todella? Vai harhaileeko ajatuksesi jossakin muualla? Mietitkö koko ajan menneitä tapahtumia? Vai kenties suunnittelet jo tulevaa, murehdit huomista tai haaveilet jostakin? Näinhän siinä usein tuppaa käymään. Zen-buddhalainen zazen on meditaatiotekniikka, jonka tavoite on keskittää ajatukset tähän hetkeen. Zazenissa huomio kiinnitetään omaan hengitykseen, koska kaikki hengittävät ja hengitys tapahtuu luonnollisesti ilman omaa hallintaa. Hengityksiä lasketaan yhdestä kymmeneen ja kymmenen kohdalla aloitetaan alusta. Joka kerta, kun ajatukset lähtevät harhailemaan, huomio palautetaan hengitykseen ja lasku aloitetaan alusta. Helppoa? Eipä olekaan. Ajatukset harhailevat ja ennen kuin huomaatkaan, mietitkin jo esim. mitä laittaisi ruuaksi tai pitää päästä Facebookiin... Harhailu on kuitenkin aivan luonnollista, ja kun jokin ajatus tai tunne tulee mieleen, tiedosta se sitä arvostelematt...