Mun surinat

Lukion jälkeen hain yliopistoon ja kävinkin pääsykokeessa. Istuin melko kaukana valvojasta, eikä käytössä ollut mikrofonia. Tämän lisäksi salin akustiikka tuntui olevan huono. Niinpä en kuullut annettuja ohjeita. Tässä vaiheessa on paha sanoa, vaikuttiko tämä siihen, etten päässyt kokeesta läpi. Olisin itse voinut etukäteen selvittää tilanteen, mutta se ei olisi poistanut tilan huonoa akustiikkaa. Hyvä akustiikka ja äänentoisto hyödyttävät myös kuulevaa yleisöä, sillä niiden avulla epäselvästäkin puheesta saa paremmin selvää. Koululla on vastuu siitä, että tilat ja tiedonkulku ovat mahdollisimman saavutettavia kaikille. Saavutettavuus säästää vaivaa niin opiskelijoilta kuin koulultakin, kun kaikkia asioita ei tarvitse selvittää ja varmistaa etukäteen. Vaikka en itse törmää saavutettavuus- ja esteettömyysongelmiin kovin usein, monelle ne ovat päivittäisiä murheenkryynejä. Viime joulukuussa avattiinkin Esteettömyys NYT! -kansalaisaloite, joka sulkeutuu ensi keskiviikkona. Aloitteessa vaa...

Tässä tekstissä käsittelen buddhalaisuutta ja vammaisuutta. Aiheesta puhuttaessa mieleen nousevat usein karma ja jälleensyntymä, mutta ne ovat vain yksi osa buddhalaisuuden laajasta kokonaisuudesta. Keskityn buddhalaisuuden filosofisiin ja psykologisiin opetuksiin, enkä mene mainittuihin uskonnollisiin käsitteisiin. Mitä buddhalainen ajattelu ja elämäntapa voivat tuoda elämään vammaisena ja vaikuttamistyöhön vammaisten asioihin? Kaikki on pysymätöntä Pysymättömyys on keskeisimpiä Buddhan opetuksia. Kun kaiken katoavaisuuden ymmärtää syvällisesti, mitään ei pidä itsestäänselvänä. Ei terveyttä, toimintakykyä tai toimivia aisteja. Kuka tahansa voi vammautua tai sairastua milloin tahansa. Ehkä pysymättömyyden pohtiminen saisi ihmiset ottamaan saavutettavuuden ja esteettömyyden vakavammin. Ja ylipäätään arvostamaan omaa toimintakykyään ja terveyttään enemmän. Lue lisää: Muuttuva kuulo ja buddhalaisuus Ei ole erillistä muuttumatonta identiteettiä Ihmisellä ei ole erillistä pysyvää minuutta (...

Tekstitystä Ylellä Yleensä kuuntelen televisiota ja nettivideoita ongelmitta kuulolaitteilla ja ehkä bluetooth-yhteydellä, joka tuo äänen suoraan laitteisiin. Joskus kuitenkin kuulolaitteet voivat olla rikki tai en muusta syystä käytä niitä. Tai huono äänenlaatu voi aiheuttaa kuulemisvaikeuksia laitteista huolimatta. Mikä silloin neuvoksi? Tekstitys. Se tekee ohjelmat ja videot saavutettavammiksi kuulovammaisille. Jos ei tiedä, miten edistää saavutettavuutta, avuksi voi esimerkiksi kutsua kokemustoimijat. He ovat itse vammaisia ja tuntevat saavutettavuusongelmat omasta kokemuksestaan. Ylen sisältöjen saavutettavuutta on arvioinut vuodesta 2018 alkaen Yle-raati, joka koostuu kuulo- ja näkövammaisista kokemustoimijoista. Yle-raadista on artikkeli Yle Uutisissa . Artikkelin inspiroimana kirjoitan nyt muutaman ajatuksen tekstityksestä ja saavutettavuudesta. Saavutettavuus ei hyödytä vain vammaisia. Kuuleva voi tarvita tekstitystä, jos ei voi pitää television tai mobiililaitteen ääniä p...

Kirjoitin aiemmin tekstin kuulovammaan liittyvistä yleisistä harhakäsityksistä. Päätinkin nyt täydentää tekstiä lisäämällä omia kokemuksia, tuomalla näkövammaa mukaan ja lisäämällä myyttejä. Huonokuuloisuus on vain vanhusten vaiva Kuulon huonontuminen toki liittyy normaaliin ikääntymiseen, mutta huonokuuloisia on kaikenikäisiä. Tämä myytti toistuu esimerkiksi mediassa. Simpsoneita käsittelin aiheen tiimoilta. Apuvälineet korjaavat kuulo- ja näkövamman Kuulolaitteet ja sisäkorvaistutteet voivat auttaa todella paljon kuulemisessa, mutta täysin normaalia kuuloa ne eivät pysty antamaan. Hälyssä tuntuu minullakin olevan enemän kuulemisvaikeuksia kuin muilla. Silmälasit korjaavat taittovirheen, mutta eivät näkövammaa. Kerran jouduin lentokoneessä selittämään tämän asian jollekin, kun en nähnyt muutaman penkkirivin päässä olevan televisioruudun tekstitystä, vaikka minulla oli lasit. Äänen korottaminen riittää Jos huonokuuloinen ei kuule mitä sanot, puheääntä tietysti kannattaa korottaa, jos p...

Keskiviikkona oli kansainvälinen vammaisten päivä. Tänään on kansainvälinen vapaaehtoisten päivä, mutta olen kokemustoiminnasta vasta kirjoittanut , joten kirjoitan nyt vammaisuudesta. Aiheena on kuulovammaan liittyviä myyttejä. Kuulon apuvälineitä Myytti 1: Huonokuuloisuus on vain vanhusten vaiva Kuulon huonontuminen toki liittyy normaaliin ikääntymiseen, mutta huonokuuloisia on kaikenikäisiä. Myytti 2: Apuvälineet korjaavat kuulovamman Kuulolaitteet ja sisäkorvaistutteet voivat auttaa todella paljon kuulemisessa, mutta täysin normaalia kuuloa ne eivät pysty antamaan. Myytti 3: Äänen korottaminen riittää Jos huonokuuloinen ei kuule mitä sanot, puheääntä tietysti kannattaa korottaa, jos puhut liian hiljaa, mutta kuulemista voi helpottaa muillakin tavoilla. Huolehdi siitä, että huonokuuloinen näkee huuliosi ja puhut selkeästi sopivalla nopeudella. Äänen korottaminenkaan ei auta loputtomiin - jossakin vaiheessa ääni alkaa vääristyä ja huulitaluku vaikeutua. Myytti 4: Esteettömyys ja saav...

Tässä tekstissä kuulo- ja näkövammat a:sta ö:hön, jokaiselle kirjaimelle jokin juttu. Mukana on myös historiaa ja musiikkia ja muuta viihdettä liittyen muihinkin blogin teemoihin. Tällä samalla formaatilla kirjoitin myös tekstin Viittomakieli a:sta ö:hön . A: Apuvälineet on kehittyneet teknologian mukana. Uusissa kuulolaitteissa Bluetooth-yhteys, jolla television tai muun laitteen äänen saa suoraan kuulolaitteeseen. Näkövammaisten uusista apuvälineistä voisi mainita Seeing AI -sovelluksen, jonka voi ladata kännykkään. Sovelluksen yksi ominaisuus on tekstin tunnistus: se lukee ääneen kaikki kännykän kameraan osuvat tekstit. B: Beethoven (1770-1827) on ehkä maailman kuuluisin kuuroutunut muusikko. Paitsi että hän oli kuuro, hän myös jakaa syntymäpäivän erään osuvan järjestön kanssa. Beethoven syntyi joko 16. tai 17. joulukuuta 1770. Suomen Kuurosokeat ry perustettiin 16. joulukuuta 1971. Järjestön perustajat tuskin tätä yhteensattumaa ajattelivat. C: Coda tarkoittaa kuurojen kuulevaa la...

Maapallo on taas kiertänyt yhden kierroksen auringon ympäri ja paljon on ehtinyt tapahtua myös kuulo- ja näkövammaisten ympyröissä. Kaikkea tapahtunutta ei yhteen bloggaukseen saa mahtumaan, vaikka rajaankin kuurosokeiden (ja omaan) näkökulmaan. Vuoden tärkeimmät tapahtumat luultavasti liikkuivat Koko Suomi viittoo -kampanjan ja Kelan kilpailutuksen ympärillä. Vuoteen on mahtunut edistysaskelia ja takapakkia vammaispalveluissa sekä paljon yhteisöllisyyttä. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2018. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa! 1.1. VR otti käyttöön vammaisille asiakkaille tarkoitetun palvelunumeron. 12.1. Viittomakieliset uutiset raportoi, että Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan syrjineen kuurosokeaa tulkkipalvelun käyttäjää. Kuurosokea olisi tarvinnut puhelinkeskustelua varten portugalia puhuvan tulkin. Kela kieltäytyi välittämästä asiakkaalle hänen toivomaa tulkkia, koska tulkki ei ollut suorittanut kuurosokeille tulkkaamisen kurssia. Lautakunta katsoi, että kurssi oli t...

Yhteiskuntaa tekee vammaisille saavutettavaksi monet apuvälineet ja palvelut. Monessa asiassa on edistytty viimeisten vuosikymmenten aikana paljon, mutta saavutettavuudessakin heikoin lenkki on monesti ihmiset itse. Ongelma on että kukaan ei voi tietää kaikkea vammaisten apuvälineistä ja palveluista ja monet ei ilmeisesti haluakaan tietää. Silti ihmisten kanssa työskentelevillä pitäisi olla sen verran viitseliäisyyttä, että ottaisi asioista selvää ja näkisi verran "ylimääräistä" vaivaa, että hoitaisi erityisjärjestelyt. Jos ensimmäinen reaktio järjestelytarpeisiin on "Ei käy!" ollaan väärällä alalla. Seuraavat kaksi uutista viime ajoilta on esimerkkeinä näistä ongelmista.  Helsinki Design Schoolin toimitusjohtajalle sakkoja kuuron syrjintätapauksessa Kuuro Oskari Salomaa haki Helsingin Design Schooliin ja saikin paikan. Mutta kun koulu sai tietää Salomaan kuuroudesta ja tulkin tarpeesta, paikka peruttiin välittömästi. Koulun ei olisi tarvinnut maksaa tulkin palkka...

Sana vammainen herättää monissa kielteisiä tunteita ja sitä pidetään jopa haukkumasanana. Toisten mielestä sitä ei pitäisi käyttääkään. Tähän mennessä kaikki korvaavat sanat vaikuttavat kömpelöiltä yrityksistä olla "poliittisesti korrekti", oudoin esimerkki on sana rajoitteinen: näkörajoitteinen, liikuntarajoitteinen jne. Toinen tapa kiertää sana on sanoa, että jollakin on vamma, eikä että hän on vammainen. Siis esimerkiksi Matti ei ole näkövammainen, vaan hänellä on näkövamma. Vammaisuus kuitenkin on vain yksi ominaisuus ihmisessä, aivan kuten uskonto, ihonväri tai kansallisuus. Nuo ominaisuudet eivät määrittele ihmistä yhtään sen enempää, kuin vammaisuuskaan. Jos vammaisuutta pidetään yhtenä normaalina ominaisuutena, siitä voi tarvittaessa puhua aivan kuten muistakin ominaisuuksista. Matti voi olla buddhalainen/suomalainen/näkövammainen/pitkä jne. Vammaisuuteen, aivan kuten muihin ominaisuuksiin, viitataan kun se on tarpeellista. On myös väitetty, että kaikki ovat oikea...