Mun surinat

Persialaisten ensimmäinen hyökkäys Kreikkaan kilpistyi Marathonin kentälle 490 eaa., mutta kymmenen vuotta myöhemmin he palasivat entistä suuremmalla voimalla. Kuningas Xerxes oli mukana sotaretkellä itse. Lyötyään kreikkalaiset Thermopylain solassa he ryöstivät Ateenan. Persian ja kreikkalaisten laivastot kohtasivat samaan aikaan Artemisionissa ratkaisematta jääneessä taistelussa. Meritaistelu oli vain esimakua tulevasta. Ateenan arkontti Themistokles sai Delfoin oraakkelilta neuvon suojata Ateenaa puisin muurein. Tämän hän tulkitsi tarkoittavan laivastoa. Niinpä hän suostutteli ateenalaiset käyttämään Laureionin hopeakaivoksesta saadut varat laivojen rakentamiseen.  Lisäksi hän vaati uuden Pireuksen sataman rakentamista Faleronin tilalle ja Ateenasta sinne johtavan tien suojaamista muurein. Suunnitelmien esteenä oli vanhoillisen puolueen johtaja Aristeides, joka vastusti hopliittisoturien kustannuksella tapahtuvia uudistuksia. Aristeides karkotettiin Ateenasta kansanäänestyksel...

syksy 480 eaa. Kreikkalaiset kärsivät musertavan tappion Thermopylaissa persialaisia vastaan. Persian kuningas Dareios ei luopunut Kreikan valloituksesta hävittyään Marathonin taistelun . Hänet piti kuitenkin pois Kreikasta Egyptissä puhjennut kapina. Dareios kuoli vuonna 486 eaa. ja hänen poika Xerxes nousi kuninkaaksi. Hän kukisti kapinan ja päätti jatkaa isänsä kesken jäänyttä sotaretkeä. Xerxes valmistautui sotaan huolellisesti. Athos-vuoren ohi kaivettiin kanava ja Hellespontoksen yli ponttoonisilta. Herodotoksen mukaan hänen armeijassa oli 1,7 miljoonaa miestä, mutta luku lienee reilusti liioiteltu. Todennäköinen luku oli 80 000 - 200 000 miestä. Kreikkalaisten valmistautuminen ei sujunut yhtä suoraviivaisesti. Spartan johdolla pidettin 30 kaupunkivaltion kokous puolustuksen järjestämisestä. Kaupungeilla oli vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen siitä miten tulisi toimia. Lisäksi osa kaupungeista päätti pysyä neutraalina, tai tukivat Persiaa. Pitkän väännön jälkeen puolustus saati...

syksy 490 eaa. Kreikkalaiset löivät persialaisarmeijan Marathonissa Marathonin tasangolla ( sijainti ) käytiin syksyllä 490 eaa. persialaissotien ensimmäinen suuri taistelu, joka on nähty länsimaiden historian käännekohtana. Tie sotaan alkoi Joonian (nyk. Turkkia) kreikkalaisissa siirtokunnissa, jotka olivat Persian vallan alla. Vuonna 499 siirtokunnat nousivat kapinaan ja saivat tukea Ateenalta ja Eretrealta. Kuningas Dareios sai murskattua kapinan väkivalloin 493 eaa., jonka jälkeen hänen katse siirtyi Kreikkaan. Seuraavana vuonna hän lähetti laivaston Kreikkaan, mutta se haaksirikkoutui myrskyssä Athos-vuoren luona. Toinen hyökkäys alkoi kaksi vuotta myöhemmin.Persialaisilla oli apunaan Ateenan entinen tyranni Hippias. Heitä johti Artafernes ja meedialainen Dates. Persialaiset tuhosivat Eretrian ja nousivat maihin Marathonissa. Ateena sai tukea vain Plataian kaupungilta, spartalaiset viivyttivät uskonnollisen juhlan vuoksi.  Kreikkalaisten ylipäällikkönä oli Kallimakhos, mutta s...

218 eaa. - Toinen puunilaissota alkoi Karthagon ja Rooman välillä. Hannibal yllätti roomalaiset ylittämällä Alpit ja hyökkäämällä suoraan Italiaan. "Luuletteko Alppien olevan mitään muuta kuin korkeita vuoria!" - Hannibal sotilailleen Tie kohti toista puunilaissotaa alkoi pian ensimmäisen (264-241 eaa.) päätyttyä. Karthago menetti Roomalle Sisilian ja pian sodan jälkeen Rooma valtasi myös Sardinian ja Korsikan. Niistä tulivat Rooman ensimmäiset provinssit. Menetykset saivat karthagolaiset etsimään uutta maata Espanjasta. Hamilkar lähetettiin sinne vuonna 238 eaa. ja hän menestyi valloitusretkillä hyvin kaatumiseensa asti vuoteen 227 eaa. Hamilcaria seurasi hänen vävynsä Hasdrubal, jonka gallisoturi tappoi 221 eaa. Nyt oli Hamilkarin pojan, Hannibalin vuoro loistaa. Hamilkar oli vannottanut poikansa vihaamaan Roomaa, minkä hän myös tuli näyttämään roomalaisille. Karthagon ja Rooman etupiirien rajaksi Espanjassa oli sovittu vuonna 226 eaa. Hebrusjoki (nyk. Ebrojoki). Kun vuonna...

30.11.1939: Neuvostoliitto aloitti  tykkitulen  Karjalan kannaksella  kello 6.50 ja käynnisti hyökkäyksen koko itärajan pituudelta. Useita paikkakuntia, kuten Helsinkiä, Turkua ja Viipuria pommitettiin. Helsingissä pommitukset vaativat 91 uhria. Talvisota oli syttynyt. Talvisotaan johtanut tapahtumaketju käynnistyi 23. elokuuta, kun Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa suurvallat jakoivat Euroopan. Neuvostoliiton etupiiriin päätyivät Itä-Puola, Baltian maat ja Suomi. Molemmat maat ryhtyivät toteuttamaan sopimusta syksyn kuluessa. Stalinin mielestä Suomen raja oli liian lähellä Leningradia, joten pieni Suomi oli uhka suurelle ja mahtavalle Neuvostoliitolle. Lokakuussa Suomi saikin kutsun Moskovaan neuvotteluihin Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Suomi oli valmis vain pieniin myönnytyksiin, eikä Neuvostoliitto joustanut vaatimuksissaan merkittävästi. Niinpä neuvottelut päättyivät marraskuussa umpikujaan. Tekosyynä hyö...

Toinen maailmansota Euroopassa päättyi 8.5.1945 Saksan antautumiseen. Aasiassa sota jatkui vielä syksyyn asti, kunnes Japani antautui Yhdysvalloille. Maailmansodan loppumisaika on melko yksiselitteinen, mutta milloin se alkoi? Sodan yleensä katsotaan alkaneen 1.9.1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Vaikka sotaa oli käyty Aasiassa jo ennen tuotakin päivää, eikä koko maailma suistunut yhdessä päivässä täysimittaiseen sotaan. Niinpä sodan alkupäivä voisi yhtä hyvin olla joku toinenkin. 7.7.1937  Japani hyökkäsi Kiinaan. Vaikka sotatila maiden välillä kesti maailmansodan loppuun asti, maailmansodan ei katsota alkaneen tästä päivästä. Sodat Euroopassa ja Aasiassa olivat vielä kaksi erillistä sotaa. 15.3.1939  Saksa miehitti koko Tsekkoslovakian. Saksa ei kohdannut aseellista vastarintaa, eikä tämäkään ole maailmansodan alkupäivä. Mutta tapahtuma osoitti Isolle-Britannialle myönnytyspolitiikan epäonnistuneen. Hitlerin vaatimuksiin oli jatkuvasti myönnytty odottaen ettei hän aloitt...

Kuvan lähde: Wikipedia 27.4.1945: Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen alueelta Norjan puolelle. Lapin sota ja Suomen osuus maailmansodassa oli ohi. Suomalaiset sotilaat nostivat Suomen lipun kolmen valtakunnan rajapyykille Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen kohtaamispaikalle. Kenraali Siilasvuo lähetti 28. päivä sähkeen presidentti Mannerheimille, jossa ilmoitti saksalaisten poistuneen Suomesta. Lähes kuusi vuotta kestäneiden sotien jälkeen suomalaiset saattoivat huokaista helpotuksesta, Suomi oli edelleen itsenäinen. Maa oli nyt rakennettava uudelleen ja puoli miljoonaa ihmistä asutettava. Talvi-, jatko- ja Lapin sota olivat vaatineet yli 90 000 suomalaisen hengen. Seurasi pitkä rauhanjakso, joka on säilynyt jo 71 vuoden ajan. Niinkin pitkään jatkunut rauha on harvinaisuus Suomen historiassa. Sota tuntuu näin 1980-luvulla syntyneelle niin kaukaiselta asialta, että on vaikea uskoa että Suomessakin on sodittu vain ihmisikä sitten. Rauhaa ei kannata pitää itsestään selvänä, eikä u...