30.11.1939: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen

30.11.1939: Neuvostoliitto aloitti tykkitulen Karjalan kannaksella  kello 6.50 ja käynnisti hyökkäyksen koko itärajan pituudelta. Useita paikkakuntia, kuten Helsinkiä, Turkua ja Viipuria pommitettiin. Helsingissä pommitukset vaativat 91 uhria. Talvisota oli syttynyt.

Talvisotaan johtanut tapahtumaketju käynnistyi 23. elokuuta, kun Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa suurvallat jakoivat Euroopan. Neuvostoliiton etupiiriin päätyivät Itä-Puola, Baltian maat ja Suomi. Molemmat maat ryhtyivät toteuttamaan sopimusta syksyn kuluessa. Stalinin mielestä Suomen raja oli liian lähellä Leningradia, joten pieni Suomi oli uhka suurelle ja mahtavalle Neuvostoliitolle. Lokakuussa Suomi saikin kutsun Moskovaan neuvotteluihin Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Suomi oli valmis vain pieniin myönnytyksiin, eikä Neuvostoliitto joustanut vaatimuksissaan merkittävästi. Niinpä neuvottelut päättyivät marraskuussa umpikujaan.

Tekosyynä hyökkäykselle Neuvostoliitto käytti ns, Mainilan laukauksia. Neuvostoliitto väitti, että Mainilan rajakylään tulitettiin Suomen puolelta 26. marraskuuta. Väite oli yhtä uskottava, kuin ettei Venäjällä ole mitään tekemistä Ukrainan sodan kanssa. Suomi tietysti kiisti väitteen ja Kansainliitto osoitti kantansa erottamalla Neuvostoliitto sen jäsenyydestä. Mainilan laukausten jälkeen Neuvostoliitto irtisanoi hyökkämättömyyssopimuksen Suomen kanssa ja aloitti talvisodan. Vasta Venäjän federaatio tunnusti Neuvostoliiton olleen laukausten takana.

Talvisodan aikana muualla Euroopassa ei juuri ollut sotatoimia, joten maailman huomio kiinnittyi Suomeen. Koko maailman yllätykseksi Suomi torjui hyökkäyksen ja säilytti itsenäisyytensä. Moskovan rauha päätti sodan 13.3.1940. Raskaassa rauhansopimuksessa Suomi menetti Karjalan kannaksen, kaistaleita itärajasta ja Petsamon Kalastajansaarennon länsiosan. Lisäksi Neuvostoliitto vuokrasi Hangon 30 vuodeksi. Talvisodassa kuoli 27 000 suomalaista ja 200 000 venäläistä. 430 000 ihmistä menetti kotinsa ja joutui evakkoon (Ilkka Enkenberg, Suomi sodassa).

"Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällainen paperi allekirjoittamaan". - presidentti Kyösti Kallio Moskovan rauhasta

Olisiko Neuvostoliiton vaatimuksiin kannattanut suostua? Baltian maat hyväksyivät Neuvostoliiton vaatimuksen ja pikku hiljaa lipuivat osaksi Neuvostoliittoa. Helsingin Sanomien juttu Stalinin vainojen suomalaisuhreista antaa osviittaa siitä, että sitä riskiä ei kannattanut ottaa. Asiat olisivat voineet päättyä huonommin. Paljon huonommin.

Linkkejä:

• Elävä arkisto - Talvisodan ensimmäinen päivä
• Sotasampo - aineistoa Suomesta toisessa maailmansodassa