Mun surinat

Uutisia vammaisten palveluista kuulovammaisten näkökulmasta viime viikoilta. Kela rajaa vammaisten tulkkauspalvelun käyttöä Kela on päättänyt vammaisten tulkkauspalvelusta, että sitä voi käyttää vain vuorovaikutustilanteissa, joissa on kolmas osapuoli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulkki ei voi tulkata asiakkaalleen ääni- tai kuvatallenteita, kuten videoita, televisio-ohjelmia tai podcasteja. Rajaus on tuonut kummallisia tilanteita esim. opiskelutulkkaukseen: koulussa tulkki voi tulkata viittomakieliselle opiskelijalle opettajan ja muiden opiskelijoiden puheet, mutta jos tunnilla näytetään video, tulkin on keskeytettävä tulkkaaminen videon ajaksi. Täydellisessä maailmassa kaikki videot olisivat teksitettyjä, mutta mehän emme elä täydellisessä maailmassa. Tekstittäminen ei ole aina resurssipulan vuoksi edes mahdollista. Eikä tekstityksestä olisikaan hyötyäkään kaikille tulkin käyttäjille, kuten kuulonäkövammaisille. Kela väittää, että rajaus perustuu lakiin, mikä ei pidä paikk...

Hautojen ryöstely oli vakava ongelma jo muinaisessa Egyptissä. Ratkaisuksi ongelmaan hautoja alettiin rakentaa Uuden valtakunnan alussa 1500-luvulla eaa. Kuninkaiden ja Kuningattarien laaksoihin Theban (nyk. Luxorin) lähelle. Hautoja rakentamaan tarvittiin käsityöläisiä ja taitelijoita, joille piti rakentaa myös oma kylä. Deir El Medina perustettiin laaksojen väliselle alueelle farao Amenhotep I:n kaudella 1500-luvun eaa. lopussa. Kylä tunnetaan nykyisin arabiankielisestä nimestä, mutta aikalaisille se oli Pa Demi tai Set Ma’at. Kylä pysyi käytössä Uuden valtakunnan loppuun 1000-luvulle eaa. Deir el-Medinan rauniot ( Wikimedia Commons ) Kylä koostui noin 70 rakennuksesta 5600 neliömetrin alueella. Kyläläiset rakensivat myös omat hautansa, kappelin ja pyhäkön kylään. Pitkät suorakulmion muotoiset asuintalot olivat pakattu vieriviereen. Kadulta taloon astuttiin eteiseen, josta pääsi edelleen olohuoneeseen. Sen jälkeen tuli kaksi huonetta, joilla oli erilaisia käyttötarkoituksia. Talon pe...

Suomi on nyt ollut Naton jäsen vuoden ajan. Liittyminen Natoon oli kiistatta yksi tärkeimpiä tapahtumia Suomen itsenäisyyden ajan historiassa. Nato-jäsenyys päätti sotilaallisen liittoutumattomuuden ja (ainakin itänaapuriin kohdistuvan) suomettumisen. Mutta miten tämä erittäin tärkeä tapahtuma on vaikuttanut meidän tavallisten kansalaisten elämään? Ei juuri mitenkään. Viime vuosien tapahtumista koronaviruspandemia vaikutti ihmisten elämään paljon enemmän. Välittömät vaikutukset olivat lyhytaikaisia, mutta sillä oli pidempiaikaisiakin vaikutuksia. Se ainakin edisti digitalisaatiota, levitti salaliittoteorioita ja pahensi mielenterveyskriisiä. Kaikki nämä ilmiöt olivat kuitenkin olemassa ilmankin pandemiaa. Naton huomattavin merkitys on siinä, mitä voisi tapahtua nyt tai tulevaisuudessa. Hyökkäisikö Venäjä Suomeen, jos Suomi ei olisi Naton jäsen? Entä jos Venäjä hyökkää jäsenyydestä huolimatta? Kumpi siis oikeastaan on historiallisesti merkittävämpi tapahtuma? Nato-jäsenyys, jos painotta...