Mun surinat

Fossiilin kopio museo Vapriikissa Tampereella. Monet ovat jossakin vaiheessa lapsuuttaan olleet kiinnostuneita dinosauruksista tai avaruudesta. Siis ainakin minä. Seuraan toisinaan edelleen niiden tutkimuksen uusia tuulia. Näitä aihepiirejä minua on inspiroinut miettimään pari Yle Areenalta löytyvää podcastia, Dinocast ja Tähtisarja . Podcastit on hyviä maanläheisiä johdantoja näihin aiheisiin. Avaruutta ja luonnonhistoriaa yhdistää moni asia. Lapsena - ja edelleen aikuisena - avaruudessa ja dinosauruksissa kiehtoi niiden vieraus. Dinosaurukset ja toiset planeetat ovat vieraita maailmoja, jotka ovat (tai ovat olleet) samalla todellisia. (Luonnon)historiassa on tietty “lähellä, mutta niin kaukana” -efekti. Ehkä juuri tässä paikassa joskus tallusti tyrannosaurus? Enää sitä ei voi nähdä. Molempia aiheita yhdistää myös ajan ja paikan valtavat mittasuhteet. Viimeiset tyrannosaurukset katosivat 65 miljoonaa vuotta sitten. Tämä on pitkä aika, mutta pitkään dinosauruksetkin elivät: stegosauru...

Jalo kahdeksanosainen polku näyttää buddhalaisen maailmankuvan ja harjoituksen suuntaviivat. Polun päässä häämöttää valaistuminen ja nirvana. Käsittelen nyt polun ensimmäisen askeleen. Tämä askel on paaliksi samma ditthi , eli oikea näkemys tai oikea ymmärrys.   Oikea näkemys tarkoittaa lähinnä neljän jalon totuuden oivaltamista. Elämä on väistämättä e pätäydellistä ja pysymätöntä , mutta kärsimys on valinnaista . Kärsimys johtuu halujen ja todellisuuden välisestä ristiriidasta. Kärsimys lakkaa, kun päästää irti pysymättömistä asioista ja luopuu odotuksesta, että kaiken pitäisi elämässä mennä oman tahdon mukaan. Sisäinen rauha ei siis löydykään tyydyttämällä kaikki halut, vaan muokkaamalla omaa ajattelua. Tämän suuntaisia ajatuksia on myös kognitiivisessa terapiassa. Esimerkiksi unettomuuteen voi auttaa, kun ei taistele sitä vastaan, vaan hyväksyy sen. Helppo sanoa, että "päästä irti", mutta vaikea tehdä! Olisin Buddha, jos voisin vain päättää päästää irti. Siksi oikea näke...

Kaikki on pysymätöntä Buddha meni heti opetusuransa alussa syviin vesiin, sillä hänen ensimmäinen ja keskeisin opetus oli  neljä jaloa totuutta  kärsimyksestä. Näin synkästä lähtökohdasta huolimatta buddhalaisuus on optimistinen ja elämänmyönteinen filosofia. Ennen kuin selitän, kuinka se on mahdollista, paneudun ensimmäiseen jaloon totuuteen, joka on totuus kärsimyksestä - tai dukkhasta. Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään usein kärsimykseksi, jolloin tämä totuus saa muodon "Elämä on kärsimystä". Kärsimys on kuitenkin aivan liian kapea käännös, sillä dukkha tarkoittaa kaikenlaisia kielteisiä tunteita yleisestä tyhjyyden ja ahdistuksen tunteista henkiseen tai fyysiseen tuskaan. Täsmällistä suomennosta ei ole, ja siksi sanaa ei ehkä kannattaisi kääntääkään. Buddhan mukaan elämä on dukkha. Elämässä tuntuu aina olevan jokin pielessä eikä se tunnu juuri koskaan täydelliseltä. Vaikka elämään kuuluu tietenkin paljon hyviäkin asioita, ne ovat kaikki ...

Neljä jaloa totuutta on Buddhan opetuksen peruskivi. Buddha opettikin ne ensimmäisenä valaistumisensa jälkeen hänen askeetikkotovereilleen. Neljä jaloa totuutta kertovat kärsimyksestä (dukkhasta), sen syystä ja lopusta. Buddhaa on verrattu tässä lääkäriin. Ensin hän määritteli oireen (dukkha), jolle hän löysi diagnoosin. Lopuksi hän selvitti, kuinka ongelma paranee ja antoi hoito-ohjeet. Buddhalaisuutta on pidetty pessimistisena sen kärsimyskeskeisyyden vuoksi, mutta koska Buddha väitti kärsimyksen olevan jopa poistettavissa, buddhalaisuutta voi pitää hyvinkin optimistisena. Neljää jaloa totuutta eivät ole jumalallinen totuus, joka pitäisi sokeasti uskoa, vaan ne pitää todeta itse oman havainnon kautta. Neljä jaloa totuutta: 1. Totuus dukkhasta 2. Totuus dukkhan syystä (samudaya) 3. Totuus dukkhan lakkaamisesta (nirodha) 4. Totuus dukkhan lakkaamiseen johtavasta tiestä (magga) Ensimmäinen jalo totuus dukkhasta Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään use...

National Geographicin dokumenttisarja Lentoturmatutkinta on paitsi varsin mielenkiintoinen ohjelma, se saa miettimään elämän sattumanvaraisuutta. Vuonna 1992 Amsterdamissa sattui lento-onnettomuus, kun lentokoneesta irtosi kaksi moottoria. Yhden irtoamisen koneen olisi pitänyt kestää, mutta ensin irronnut moottori tönäisi toisenkin alas. Ja se oli koneelle liikaa. Kone syöksyi kerrostaloon. Huonosti kiinnitetty ruuvi sai moottorin löystymään ja se aiheutti kymmenien ihmisten kuoleman. Kaikesta huolimatta, lentomatka on lomamatkan turvallisin osuus. Kaikkea ei voi hallita, vaikka miten yrittäisi. No, onneksi siitäkin huolimatta yritetään! Ohjelman joka jaksossa myös kerrotaan, miten lentoturvallisuutta on onnettomuuksien jälkeen paranneltu. Lentomatkoja kannattaa vähentää, mutta ei epätodennäköisten onnettomuuksien takia.

Meditointi on tärkeä osa buddhalaisuuden harjoittamista. Monet munkit meditoivat elämässään tuhansia tunteja, eikä osa näytä lopettavan edes kuoltuaan. Jotkut tiibetinbuddhalaiset munkit ovat kuolleet kesken meditoinnin, mutta heidän ruumiit ei ala hajota. Tähän tilaan päätynyt munkki ei hengitä, hänen sydän ei lyö, eikä aivoissa ole toimintaa. Hän on siis lääketieteen näkökulmasta kuollut. Silti hän jää istuvaan asentoon ja näyttääkin elävältä. Munkki voi pysyä tilassa päiväkausia, ennen kuin hajoaminen alkaa. Yle Areenalla on ollut katsottavissa tästä ilmiöstä kertova dokumentti Tukdam - elämän ja kuoleman rajalla . Kuvan lähde: Pixabay Tiibetinbuddhalaisen käsityksen mukaan tähän tilaan päätynyt munkki ei kuollutkaan, vaan hänen aivoihin jäi heikko tietoisuus. Tätä tilaa tiibetiläiset kutsuvat tukdamiksi. Ilmiö kyseenalaistaa länsimaisen käsityksen kuolemasta, jonka mukaan ihmisen pitäisi olla kuollut, kun elintoiminnot ovat sammuneet. Ruumiin säilymisen voi selittää moni muukin asi...

Aiemmin jo käsittelin Buddhan kolmea olemassaolon tuntomerkkiä, joista anatta on yksi. Anatta on paalia ja tarkoittaa “ei itse”. Sanskritinkielinen vastine on anatman. Tämä on aika syvällinen konsepti, joka kertoo siitä, millainen maailma - ja erityisesti ihminen - on. Buddhalle koko maailma on toisiinsa vaikuttavien muuttuvien osien muodostama kokonaisuus. Maailma on jatkumo, jossa asiat syntyvät, tuhoutuvat ja syntyvät uudessa muodossa uudelleen. Tässä kokonaisuudessa millään ei ole muusta erillista pysyvää olemusta. Kaikki asiat ovat yhteydessä toisiinsa ja kaikki voidaan jakaa pienempiin osiin. Anattan ajatusta lähestyivät myös kreikkalaiset filosofit, jotka pähkäilivät Theseuksen laivan arvoitusta. Tarinan mukaan Theseuksen laivaa korjailtiin aikojen kuluessa niin, että lopulta siinä ei ollut enää yhtään alkuperäistä osaa. Oliko se enää sama laiva? Jos ei, niin missä vaiheessa se lakkasi olemasta? Buddhan vastaus olisi ollut, että laivaa ei erillisenä yksikkönä ollut koskaan olema...

Buddhalaista maailmankuvaa voi esittää neljän jalon totuuden ohella kolmen olemassaolon tuntomerkin kautta. Buddhalainen maailmankuva rakentuu muutokselle. Muutos on niin keskeinen asia, että se on yksi niistä tuntomerkeistä. Paalinkielinen termi on anicca. Kaikki asiat kiertävät syntymän ja kuoleman kiertokulussa. Kaikki syntyy, kestää, tuhoutuu ja syntyy uudelleen toisessa muodossa. Kreikkalainen Herakleitos sanoi, ettet voi astua samaan virtaan kahdesti. Buddha olisi ollut samaa mieltä - kaikki virtaa. Ei siis kannata pitää mitään elämän hyviä asioita itsestäänselvyytenä. Toisaalta voi luottaa siihen, että vaikeatkin ajat päättyvät joskus. Pysymättömyyttä voi todistaa monin tavoin. Mindfulnessia tai meditointia harjoittaessa huomaa, että tunteet ja mielentilat ovat ohimeneviä. Vertauskuvan mukaan ne liikkuvat mielessä kuin pilvet taivaalla eikä niiden liikettä voi pysäyttää. Tämän takia niitä ei pidä yrittää tukahduttaa, eikä niihin pidä takertua. Niiden pitää vain antaa tulla ja me...

Neljä jaloa totuutta on Buddhan opetuksen peruskivi ja ne Buddha opettikin ensimmäisenä valaistumisensa jälkeen. Oikeastaan neljään jaloon totuuteen voidaan tiivistää kaikki Buddhan opetukset. Niitä ei ole tarkoitettu sokeasti uskottavaksi jumalalliseksi totuudeksi. Ne kertovat todellisesta maailmasta ja ne tulee todeta oikeiksi itse oman havainnoinnin kautta. Neljä jaloa totuutta opettavat kärsimyksestä (dukkhasta), sen syystä ja loppumisesta. Neljä jaloa totuutta ovat: 1. Ensimmäinen jalo totuus: totuus dukkhasta 2. Toinen jalo totuus: totuus dukkhan alkuperästä (samudaya) 3. Kolmas jalo totuus: totuus dukkhan loppumisesta (nirodha) 4. Neljäs jalo totuus: totuus dukkhan loppuun johtavasta tiestä (magga) Ensimmäinen jalo totuus (Dukkha) Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään usein kärsimykseksi, jolloin tämä kohta saa muodon "Elämä on kärsimystä". Kärsimys on kuitenkin aivan liian kapea käännös, sillä dukkha tarkoittaa kaikenlaisia kie...

Syksy saa minut aina ajattelemaan maailman pysymättömyyttä. Muutos ja sen kauneus on sykyisin hyvin konkreettisesti esillä. Kesä päättyy ja alkaa komea ruska. Ruska päättyy lehtien pudottua. Mutta kaiken katoavaisuuden ohella syksy muistuttaa myös siitä, että muutos on myös uusi alku. Monilla kun alkaa taas koulut ja mahdollisesti uudet harrastukset ja kurssit kansalaisopistoissa. Vuodenajat saavat muutenkin miettimään muutoksen virtaa. Jokainen vuodenaika saa myös valituskuoron ääneen: syksyllä on pimeää, talvella on kylmää, keväällä märkää ja kesällä liian kuumaa - tai liian kylmää. Mikään ei ole koskaan täydellistä ja monien mielestä viime kesä oli siitä kaukana. Mutta ei sää tarvitse antaa pilata omaa mielialaa. Suomen ilmasto on vaihtelevaa ja kesästäkin voi nauttia, vaikka ei olisi helteitä. Kesällä voi nauttia kesäilloista ja -öistä, Suomen komeasta luonnosta ja jopa sateen ropinasta. Mutta nyt on syksy, joten nautitaan siitä, sillä pian se on jo ohi!

Buddhan oma elämä on esimerkki keskitiestä ja äärimmäisyyksistä. Elämänsä alkuosan hän eleli loistokkaasti ylellisyydessä. Palatsissa hän sai varmasti kaiken, mitä saattoi 2500 vuoden takaisessa Intiassa vain saada. Voisi sanoa että häneltä ei puuttunut mitään, mutta silti hän oli tyytymätön. Buddha luopuikin kaikesta tuosta ja siirtyi rajuun asketismiin. Buddha söi mahdollisimman vähän ja altisti itsensä äärimmäiselle kuumuudelle ja kylmyydelle. No, arvaahan sen, mihin tuo oli johtaa. Lopulta hän ymmärsi, että asketismi tai ylellisyys eivät kumpikaan tuota onnea. Keskitie on kohtuutta ja järjenkäyttöä. Keskitiestä luopuminen on yleensä järjestä luopumista. Buddha vertasi keskitietä soittimen kieliin: jos kielet ovat löysällä, soittimesta ei lähde ääntä, mutta jos ne ovat liian kireällä, kielet katkeavat. Buddhalaisuudessa keskitie viittaa erityisesti asketismin ja nautinnonhaun - hedonismin - välttämiseen, eli kohtuuteen. Haluamiseen tarrautuminen tuo kärsimyksen, koska kaikki asiat o...

Neljännessä jalossa totuudessa Buddha määritteli tien, joka johtaa dukkhan (kärsimyksen) loppumiseen . Tämä tie on jalo kahdeksanosainen polku. Buddhalaisuus on käytännönläheistä. Buddha antoi ohjeita kuinka elää elämää, eikä keskittynyt opettamaan vain kuinka pitäisi uskoa. Buddhalaisuus siis ei ole vain uskonto tai filosofia - se on ennen kaikkea elämäntapa. Jalo kahdeksanosainen polku osoittaa suuntaviivan buddhalaiseen elämäntapaan. Polun kahdeksan osaa voidaan jakaa kolmeen osaan: viisaus (oikea ymmärrys, oikea aie), etiikka (oikea puhe, oikea käytös, oikea elinkeino) ja meditaatio (oikea ponnistus, oikea tarkkaavaisuus, oikea keskittyminen). Polun kaikkia osia harjoitetaan yhtä aikaa ja kukin osa on yhtä tärkeä. Viisaus: Oikea ymmärrys: Syvällinen ymmärrys kärsimyksen luonteesta ja alkuperästä, olemassaolon kolmesta tuntomerkistä (pysymättömyys, epätyydyttävyys ja itsettömyys) ja asioiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Oikea aie: Luopuminen takertumisesta, väki...

Toinen jalo totuus käsittelee dukkhan syytä, mutta tätä asiaa olenkin jo käsitellyt, joten kertaan sen nopeasti ja käsittelen myös 3. jalon totuuden. Dukkhan syynä on itsekäs halu ja takertuminen (tanha, paaliksi 'jano'). Ihminen haluaa itselleen lisää rahaa, asemaa, ystäviä, terveyttä, elinikää, tavaroita ja mitä vain voi kuvitella, eikä koskaan voi olla tyytyväinen. Kun yksi halu on tyydytetty, tulee toinen tilalle. Kun maha on täysi, tulee halu juoda jotakin. Kun uusi talo on hankittu, pitää saada uusi auto. Uusiin asioihin tottuu ja ne lakkaa kiinnostamasta. Pian pitää saada enemmän ja parempaa. Kaiken lisäksi kaikki nämä asiat ovat pysymättömiä: tavarat hajoavat, ihmissuhteet päättyvät ja ystävät kuolevat. Mitkään asiat tai tavarat eivät voi tuoda pysyvää ja täydellistä onnellisuutta. Siksi dukkha, epätyydyttävyys, säilyy. Onko kaikki halu siis pahasta? Tuskin. Ei liene väärin haluta auttaa kärsiviä tai löytää onnellisuutta. Toisaalta perustuuhan b...

Aloitankin taas uuden sarjan blogissani . Tässä kirjoitussarjassa käsittelen neljää jaloa totuutta ja jaloa kahdeksanosaista polkua kohta kerrallaan. Neljä jaloa totuutta on Buddhan opetuksen peruskivi ja ne Buddha opettikin ensimmäisenä valaistumisensa jälkeen. Oikeastaan neljään jaloon totuuteen voidaan tiivistää kaikki Buddhan opetukset. Niistä täytyy ensin huomioida että ne eivät ole tarkoitettu sokeasti uskottavaksi jumalalliseksi totuudeksi. Ne kertovat todellisesta maailmasta ja ne tulee todeta oikeiksi itse oman havainnoinnin kautta Ne opettavat maailman kärsimyksestä (dukkhasta), sen alkuperästä ja loppumisesta. Ne ovat: 1. Totuus kärsimyksestä (dukkha) 2. Totuus kärsimyksen alkuperästä (samudaya) 3. Totus kärsimyksen loppumisesta (nirodha) 4. Totuus kärsimyksen loppuun johtavasta tiestä (magga) 1. Jalo totuus: totuus kärsimyksestä (dukkha) Ensimmäinen jalo totuus on usein väärinymmärretty tarkoittamaan että buddhalaiset uskoisivat koko elämän olevan pelkkä...

Huomaan, että muutamassa aiemmassa kirjoituksessani annoin hieman väärän kuvan buddhalaisuudesta koskien sitä, mitä buddhalainen saa uskoa tai tehdä. Kirjoitin takertumisesta ja kerroin että buddhalainenkin voi unelmoida. Nimittäin, totta kai buddhalainen saa unelmoida ja jopa takertua! Onkin hyvin oleellista pitää mielessä, että buddhalaisuudessa takertuminen ei ole synti tai "väärin", josta pitäisi tuntea syyllisyyttä. Se vain johtaa ennen pitää kärsimykseen. Takertuminen on pyrkimystä pitää tiukasti kiinni jostakin tunteesta, ajatuksesta tai asiasta. Se johtaa kärsimykseen, koska kaikki on pysymätöntä: et voi pitää mitään ikuisesti. Niin ihmissuhteet kuin hyvät tunnetilat päättyvät. Myös torjuminen on takertumista - takertumista siihen ajatukseen, ettei kielteisiä tunteita pitäisi olla. Buddha kuitenkin opetti että kaikki tunteet ovat pysymättömiä ja ohimeneviä. Elämään kuluu tuntea hyviä ja kielteisiäkin tunteita, mutta ne kaikki menevät aikanaan ohi. Takertumaton hyväksy...

  Tällä kertaa annankin muiden puhua... "Jos haluat muiden olevan onnellisia, harjoita myötätuntoa. Jos haluat itse olla onnellinen, harjoita myötätuntoa" - Dalai Lama "Takertumattomuus ei ole kaikesta luopumista, vaan sen hyväksymistä, ettei mikään kestä ikuisesti" - Shunryu Suzuki Roshi "Kaikki olennot rakastavat elämää, kaikki olennot pelkäävät kuolemaa. Älä siis tapa, äläkä laita tappamaan" - Buddha "Jos löytyy parannuskeino ongelmiisi, miksi olla huolissaan? Ja jos parannuskeinoa ei löydy, miksi murehtiakaan?" - Santideva "Joka roikkuu ajatuksissa kuten 'Hän loukkasi minua, hän löi minua, hän ryösti minut' ei koskaan pääse vihastaan. Joka päästää noista ajatuksista irti, pääsee irti vihasta. Viha ei sammu vihaamalla, vaan viha sammuu rakastamalla. Tämä on ikuinen laki" - Buddha "Se, mitä olemme, on seurausta siitä mitä olemme ajatelleet: se perustuu ajatuksillemme ja rakentuu ajatuksistamme. Jos ihminen toimii tai puhu...

On taas syksy. Kesä on jätetty taakse ja luonto valmistautuu jo talveen. Syksy on muutoksen vuodenaika - toisaalta puiden lehtien putoaminen muistuttaa pysymättömyydestä ja katoavaisuudesta, mutta syksy on myös uuden alun aikaa. Monet aloittavat koulun tai palaavat töihin lomien jälkeen. Ehkä jopa aloitetaan uudet harrastukset kansalaisopistolla. Ihmiset asettavat uusia tavoitteita ja suuntaavat kohti unelmiaan. Syksy on minusta jotenkin inspiroiva vuodenaika - ja kaunis ruskan vuoksi. Buddhan uskotaan opettaneen, että kärsimys johtuu haluamisesta. Onko siis unelmissa ja tavoitteissa Buddhan mielestä jotakin vikaa? Millainen on ihminen joka ei halua mitään, jolla ei ole mitään tavoitteita eikä unelmia? Kasvis olisi varmaan täsmällisin vastaus. Unelmat ja tavoitteet innostavat ihmistä tekemään töitä niiden toteutumiseksi. Miksi opiskella tai tehdä töitä, jos ei ole kiinnostunut turvaamaan tulevaisuuttaan tai mielekkäästä elämästä? Miksi oikeastaan välittää yhtään mistään tai kenestäkään...

Tulipa pitä tauko kirjoittelusta, vaikka luonnoksiakin on tullut tallennettua. Pitäisi kai vain julkaista niitä kirjoituksia uskoen, että ne ovat ihan hyviä... Aloitankin tänään uuden kirjoitussarjan nimeltään buddhalaisuuden ukk. Tässä sarjassa vastaan erilaisiin buddhalaisuutta koskeviin usein Internetissä ym. kysyttyihin kysymyksiin. Tässä sarjani ensimmäisessä osassa otan parin ihan yleisen buddhalaisuutta koskevan kysymyksen. Mikä on tärkein buddhalainen opetus? Minusta tärkein Buddhan opetus oli se, että onnellisuus ja kärsimys syntyvät omassa mielessämme, eivätkä ole riippuvaisia ulkoisen maailman tekijöistä. Kaikki tunteet syntyvät omassa mielessä reaktiona eri asioihin omien käsitystemme ja asenteidemme pohjalta. Buddhalaisuus opettaa että kärsimys ja muutos ovat väistämätön osa elämää ja kehottaa hyväksymään asiat sellaisina kuin ne ovat ja päästämään irti menneestä ja turhasta tulevan murehtimisesta. Pyrkimyksenä ei ole luopua kaikesta haluamisesta, vaan takertumisesta (eikä...

"Raha ei tuo onnea", sanotaan. Toisaalta myös sanotaan että kyllä raha tuo onnellisuutta ja muuta väittävät ovat köyhiä ja kateellisia! Täytyy itse sanoa, että minusta raha sekä tuo että ei tuo onnea. Siis tottahan raha tiettyyn rajaan asti varmasti lisää onnellisuutta. Riittävästi rahaahan varmistaa tyydyttävän elintason ja tuo varmuutta tulevaisuudesta. Kun rahaa on tarpeeksi, ei tarvitse niin paljon murehtia toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Mutta kun rahaa on tarpeeksi toimeentuloon, alkaa jo muut asiat painaa. Tuskin on niin, että automaattisesti miljoonan vuodessa ansaitseva on onnellisempi kuin kymppitonnin kuukausipalkalla elävä? Minä ainakin valitsisin ennemmin pienemmät tulot ja perheen kuin miljoonan ja yksinäisyyden... Toisaalta mitä enemmän on rahaa, sitä enemmän voi täyttää tarpeitaan ja ostella haluamiaan asioita. Mutta tekeekö se onnelliseksi? Se, joka haluaa kaiken, ei voi koskaan olla tyytyväinen - kaikkea kun ei voi saada. Ja vaikka kaiken onnistuisikin sa...

Katsoin tuossa tänään Jimin dokumentin maa ihmisten jälkeen. Dokumentti kuvasi sitä, kuinka maailma muuttuisi jos ihmiset yhtäkkiä katoaisivat. Dokumentissä ei otettu kantaa siihen, kuinka ihminen häviäisi, ainoastaan siihen, mitä katoamisen jälkeen tapahtuisi. Dokumentti kuvaili kuinka vuosien kuluessa tiet peittyvät kasvillisuuteen, kirjallisuus ja valokuvat murenevat, talot ja rakennukset sortuvat kunnes entisten suurkaupunkien tilalla on vain metsää. Näyttää kuin aikojen kuluessa kaikki merkit olemassaolostamme katoaisi historian hämäriin. Dokumentti todella muistutti ihmisen pienuudesta ja asioiden katoavaisuudesta. Olemme vain osa luontoa, emmekä hallitse sitä. Luonto tulee jopa toimeen ilman meitä, mutta me emme ilman sitä. Ilman jatkuvaa huolenpitoa kaupunkimme ovatkin aika hauraita luonnonvoimien alla. On oikeastaan aika surullistakin ajatella asiaa. Kaikki saavutuksemme, taiteen tuotokset ja kirjallisuutemme ja viisautemme helmet tulevat katoamaan ikuisiksi ajoiksi. Rakenukse...