Dukkha: Onko elämä kärsimystä?

Kaikki on pysymätöntä

Buddha meni heti opetusuransa alussa syviin vesiin, sillä hänen ensimmäinen ja keskeisin opetus oli neljä jaloa totuutta kärsimyksestä. Näin synkästä lähtökohdasta huolimatta buddhalaisuus on optimistinen ja elämänmyönteinen filosofia. Ennen kuin selitän, kuinka se on mahdollista, paneudun ensimmäiseen jaloon totuuteen, joka on totuus kärsimyksestä - tai dukkhasta.

Ensimmäisen jalon totuuden mukaan elämä on dukkha. Dukkha käännetään usein kärsimykseksi, jolloin tämä totuus saa muodon "Elämä on kärsimystä". Kärsimys on kuitenkin aivan liian kapea käännös, sillä dukkha tarkoittaa kaikenlaisia kielteisiä tunteita yleisestä tyhjyyden ja ahdistuksen tunteista henkiseen tai fyysiseen tuskaan. Täsmällistä suomennosta ei ole, ja siksi sanaa ei ehkä kannattaisi kääntääkään.

Buddhan mukaan elämä on dukkha. Elämässä tuntuu aina olevan jokin pielessä eikä se tunnu juuri koskaan täydelliseltä. Vaikka elämään kuuluu tietenkin paljon hyviäkin asioita, ne ovat kaikki pysymättömiä ja siis dukkhaa. Elämä ei suinkaan ole pelkkää kärsimystä, mutta kärsimys on väistämätön osa elämää.

Buddha lajitteli dukkhan kolmeen kategoriaan:

• Dukkha-dukkha: Henkisen tai fyysisen kivun aiheuttama dukkha.
• Viparinama-dukkha: Asioiden pysymättömyyden ja luopumisen aiheuttama dukkha.
• Sankhara-dukkha: Maailman yleisen luonteen aiheuttama dukkha.

Elämän epätäydellisyyden ja pysymättömyyden pohtiminen vaikuttaa aika masentavalta, mutta tiettyjen elämän tosiasioiden hyväksyminen on oikeastaan hyvin vapauttavaa. Kun elämä on epätäydellistä ja rajallista, eikä sitä voi täysin hallita, ei sitä kannata ottaa liian vakavasti. Rajallista elämää ei kannata tuhlata siihen, että kaikesta turhasta tekisi ongelman. Kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä. Kärsimystä ja muutosta ei voi väistellä loputtomiin, joten joskus on vain parempi päästää irti ja katsoa miten asiat menevät. Iso osa pahasta olosta johtuukin siitä, että sitä yritetään torjua. Ristiriitaisesti negatiiviset tunteet usein helpottavat, kun ne hyväksyy. Tämä liittyykin jo toiseen ja kolmanteen jaloon totuuteen. Kärsimyksen syynä on halujen ja todellisuuden välinen ristiriita. Kärsimys on siis poistettavissa ja Buddha antoi siihen välineet.