Mun surinat

Tapahtui tänä päivänä -kirjoitussarja on edennyt toukokuulle. Toukokuussa on tapahtunut monia tärkeitä asioita tähän blogiin liittyen. Silloin järjestetään Euroviisut ja buddhalaiset muistavat Buddhan valaistumista, syntymää ja kuolemaa vesak-juhlassa.. Tutkin tätä kirjoittaessa myös vammaishistoriaa ja vanhoja Helsingin Sanomia. Teksti sai nyt sarjan aiempia osia enemmän minun omaa ääntäni mukaan. 1.5.1006:  Suden tähtikuvioon ilmestyi supernova, joka loisti Venustakin kirkkaammin. Sen huomasivat tähtitietieteilijät Euroopassa, Aasiassa ja arabimaissa. Yli 7000 valovuoden päässä tapahtuneen räjähdyksen on arvioitu olleen historian kirkkain muistiin kirjattu supernova. Supernova olisi mahtava näky! Betelgeusen räjähdystä odotellessa, sehän voi tapahtua jo pian. Ei kuitenkaan kannata pidätellä hengitystä odottaessa - “pian” tähtitieteessä voi tarkoittaa tuhansia vuosia. 11.5.868: Kiinassa painettiin buddhalainen Timanttisutra, joka on varhaisin tunnettu painettu ja päivätty kirja. T...

Tässä minä meditoin Aamupala keholle on mysliä, leipä ja jugurttia. Aamupala mielelle on aamumeditaatio. Meditaatio on hyvä päivänavaus, joka virkistää unien jälkeen ja tuo huomion tähän hetkeen päivän sähellystä varten. Päivä myös päättyy meditaatioon. Iltameditaatio rauhoittaa mieltä ennen matkaa kohti höyhensaaria. Yksi istuntoni kestä yleensä 20-30 minuuttia. Tavoitteenani on meditoida joka kerta puoli tuntia. Millainen meditaatioharjoitukseni on käytännössä? Tämä jokapäiväinen aamu- ja iltameditaatio on istumameditaatiota. Se oikeastaan alkaa jo ennen kuin istun tyynylle.  Meditatiivista mielentilaa voi hakea ennen meditointia kuuntelemalla mantroja tai binauraalisia biittejä . Joskus olen kokeillut joogaakin. Se tyynnyttää mieltä todella paljon, mutta en ole saanut sitä tavaksi joogakursseista huolimatta.  Istun meditaatioon aina samassa paikassa tyynypinolla istuen (kuvassa). Ennen meditaatiota otan peiton ja tyynyt ja pöyhin ne ja ravistelen pölyt aloitusrituaalina. T...

Hallituksen sakset leikkelivät tällä viikolla myös sote-järjestöjen avustuksia. Toiset lähtivät Helsingin ja Tampereen kaduille osoittamaan mieltään, minä tartuin tietokoneen näppäimistöön ja mietin, millaista minunkin elämäni olisi ilman vammaisjärjestöjä. Minulla on kokemusta kolmesta eri järjestöstä, Suomen Kuurosokeista, Kuuloliitosta ja Näkövammaisten liitosta. Pisin historia minulla on Suomen Kuurosokeiden kanssa. Järjestöt ovat tärkeitä tiedon ja vertaistuen lähteitä. Suomen Kuurosokeilta olen saanut tietoa kaikesta kuulonäkövammaan liittyvästä. Tukea on tullut myös apuvälineiden ja palvelujen hakuun ja apua myös silloin, kun viranomaiselta on saatu kielteinen päätös niistä. Työntekijä tarjoaa “toisen mielipiteen”. Kursseilla olen saanut pohtia opiskelua, ammatinvalintaa ja työelämääkin kuulonäkövammaisena vertaisten ja asiantuntevien työntekijöiden opastuksella. Vertaistuki on tärkeä osa yhdistystä ja olen solminut monia ystävyyssuhteita. Vertaistuki oli erityisen tärkeää lapse...

Poistin tämän tekstin, mutta kirjoitin toisen vammaisjärjestöistä .

Poistin blogiesittelyn, kun se ei tuntunut toimivan. Pitää palata siihen, jos jotakin järkevää syntyy. Esittelytekstissä pohdin tämän blogin historiaa ja syitä blogin pitämiselle. Niitä voisin kuitenkin pohtia tässä blogitekstissä. En olekaan juuri blogannut bloggaamisesta. Viime kesänä kirjoitin listan blogiteksteistä, joissa yhdistin blogin tärkeimpiä teemoja , mutta siihen se on jäänyt. Nyt korjataan puute. Aloitin bloggaamisen vuonna 2009 - jo 17 vuotta sitten. Ensimmäinen blogini oli buddhalainen Dharmapiste. Halusin jakaa omia ajatuksiani buddhalaisuudesta, mutta sitten totesin, että olen kiinnostunut muistakin aiheista. Niinpä aloitin tämän blogin Mun surinat nimellä. Aiheskaala laajeni esimerkiksi vammaisuuteen ja historiaan. Lopetin myöhemmin Dharmapisteen ja siirsin sen tekstejä Mun surinaan. Minun oma ääni oli alussa mukana, mutta sitten se katosi lähes kokonaan. Viime vuosina olen taas lisännyt omia kokemuksia. Siinä sivussa uutena teemana on noussut mielenterveys. Blogi o...

Minä olen aina ollut historiasta erityisen kiinnostunut vuosiluvuista ja päivämääristä. Joskus ihan unohtuu, että historiantutkimuksessa ei pitäisi olla kyse pelkistä vuosiluvuista. Kaikesta huolimatta teen tässä blogissa Tapahtui tänä päivänä -kirjoitussarjaa, jossa esittelen blogin aiheisiin liittyviä vuosipäiviä. Tällä kertaa mukana on Euroviisuja, esimodernia historiaa ja buddhalaisuutta. Lisään sopivia linkkejä aiempiin kirjoituksiini. 6.4.1974 ABBA voitti Euroviisut Brightonissa. ABBAn viisuvoitto muistettiin myös Suomessa vuonna 2023 , kun Käärijä hävisi Ruotsin Loreenille. Euroviisut oli siten Ruotsissa, juuri kun ABBAn voitosta oli vierähtänyt 50 vuotta. Waterloo on tarttuva pop-kappale, mutta ei minun suosikkini. Vuonna 1974 toiseksi tuli yksi minun suosikkilaulajista Euroviisuissa - italialainen Gigliola Cinquetti kappaleella Sì. Hän myös voitti viisut vuonna 1964 kappaleella Non ho l’eta.  16.4.1178 eaa. Kaakkois-Euroopassa nähtiin auringonpimennys, jonka aikana, kute...

Tekstitystä Ylellä Yleensä kuuntelen televisiota ja nettivideoita ongelmitta kuulolaitteilla ja ehkä bluetooth-yhteydellä, joka tuo äänen suoraan laitteisiin. Joskus kuitenkin kuulolaitteet voivat olla rikki tai en muusta syystä käytä niitä. Tai huono äänenlaatu voi aiheuttaa kuulemisvaikeuksia laitteista huolimatta. Mikä silloin neuvoksi? Tekstitys. Se tekee ohjelmat ja videot saavutettavammiksi kuulovammaisille. Jos ei tiedä, miten edistää saavutettavuutta, avuksi voi esimerkiksi kutsua kokemustoimijat. He ovat itse vammaisia ja tuntevat saavutettavuusongelmat omasta kokemuksestaan. Ylen sisältöjen saavutettavuutta on arvioinut vuodesta 2018 alkaen Yle-raati, joka koostuu kuulo- ja näkövammaisista kokemustoimijoista. Yle-raadista on artikkeli Yle Uutisissa . Artikkelin inspiroimana kirjoitan nyt muutaman ajatuksen tekstityksestä ja saavutettavuudesta. Saavutettavuus ei hyödytä vain vammaisia. Kuuleva voi tarvita tekstitystä, jos ei voi pitää television tai mobiililaitteen ääniä p...