Mun surinat

Frans Leijon: Kuurosokean uskomaton elämä Euroopan kuurosokeiden päivänä keskiviikkona Kuurosokeiden toimintakeskuksessa esiteltiin uusi kirja kuurosokeasta Frans Leijonista, Frans Leijon: kuurosokean ihmeellinen elämä. Kirjan kirjoitti historiantutkija Hannu Salmi, jonka keskiviikkoinen haastattelu on nähtävissä  YouTubesta . Kirjaa minä en ole vielä lukenut, sillä minulla on aika monta muutakin kirjaa lukulistalla, mutta Frans Leijon on minulle ennestään tuttu nimi menneistä vuosistani kuurosokeiden toiminnassa. Leijon (1879-1947) oli kuurosokea keksijä, puutarhuri ja sorvaaja. Hän syntyi kuulevana ja näkevänä Yläneellä, mutta kuurosokeutui lapsena sairastettuaan isorokon. Leijon eli vuosia ilman kunnollista kommunikaatiokeinoa, kunnes pääsi Pietarsaaren kouluun. Siellä hän oppi viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Koulun jälkeen hän menestyi puutarhurina, sorvaajana ja keksijänä. Leijon voitti töistään palkintojakin. Valtaväestölle Leijon on jäänyt tuntemattomaksi nimeksi, mutta ...

Uutisia vammaisten palveluista kuulovammaisten näkökulmasta viime viikoilta. Kela rajaa vammaisten tulkkauspalvelun käyttöä Kela on päättänyt vammaisten tulkkauspalvelusta, että sitä voi käyttää vain vuorovaikutustilanteissa, joissa on kolmas osapuoli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulkki ei voi tulkata asiakkaalleen ääni- tai kuvatallenteita, kuten videoita, televisio-ohjelmia tai podcasteja. Rajaus on tuonut kummallisia tilanteita esim. opiskelutulkkaukseen: koulussa tulkki voi tulkata viittomakieliselle opiskelijalle opettajan ja muiden opiskelijoiden puheet, mutta jos tunnilla näytetään video, tulkin on keskeytettävä tulkkaaminen videon ajaksi. Täydellisessä maailmassa kaikki videot olisivat teksitettyjä, mutta mehän emme elä täydellisessä maailmassa. Tekstittäminen ei ole aina resurssipulan vuoksi edes mahdollista. Eikä tekstityksestä olisikaan hyötyäkään kaikille tulkin käyttäjille, kuten kuulonäkövammaisille. Kela väittää, että rajaus perustuu lakiin, mikä ei pidä paikk...

Tässä tekstissä kuulo- ja näkövammat a:sta ö:hön, jokaiselle kirjaimelle jokin juttu. Mukana on myös historiaa ja musiikkia ja muuta viihdettä liittyen muihinkin blogin teemoihin. Tällä samalla formaatilla kirjoitin myös tekstin Viittomakieli a:sta ö:hön . A: Apuvälineet on kehittyneet teknologian mukana. Uusissa kuulolaitteissa Bluetooth-yhteys, jolla television tai muun laitteen äänen saa suoraan kuulolaitteeseen. Näkövammaisten uusista apuvälineistä voisi mainita Seeing AI -sovelluksen, jonka voi ladata kännykkään. Sovelluksen yksi ominaisuus on tekstin tunnistus: se lukee ääneen kaikki kännykän kameraan osuvat tekstit. B: Beethoven (1770-1827) on ehkä maailman kuuluisin kuuroutunut muusikko. Paitsi että hän oli kuuro, hän myös jakaa syntymäpäivän erään osuvan järjestön kanssa. Beethoven syntyi joko 16. tai 17. joulukuuta 1770. Suomen Kuurosokeat ry perustettiin 16. joulukuuta 1971. Järjestön perustajat tuskin tätä yhteensattumaa ajattelivat. C: Coda tarkoittaa kuurojen kuulevaa la...

Viime vuonna julkaistiin kuurosokeus-aiheinen minielokuva Feeling Through. Sen voi katsoa tästä linkistä. Vaikuttava elokuva kuurosokean miehen ja teinipojan kohtaamisesta oli ehdokkaana Oscar-palkinnon saajaksikin. Elokuvassa poika näkee kuurosokean miehen seisomassa yksin kadulla ja odottamassa ohikulkijaa oppaaksi. Hän päättää auttaa miestä. He käyvät kaupassa ja lopuksi poika saattaa miehen bussiin. Bussissa hän vielä varmistaa, että kuski auttaa kuurosokean pois bussista oikealla pysäkillä. Aluksi hieman varautunut poika oppi kommunikoimaan miehen kanssa ja puolusti häntä ennakkoluuloista myyjää vastaan: "Etkö ole ennen kuurosokeaa nähnyt?". Elokuva herättää muutaman ajatuksen. Elokuvassa kuurosokea kommunikoi kirjoittamalla paperille ja poika vastasi hänelle piirtämällä kirjaimia kämmeneen. Tämä on ehkä helpoin tapa viestiä kuurosokealle, muitakin tuntoaistiin perustuvia tapoja on. Toisaalta huomaa, miten iso merkitys apuvälineillä ja yhteiskunnan esteettömyydellä on: t...

Maapallo on taas kiertänyt yhden kierroksen auringon ympäri ja paljon on ehtinyt tapahtua myös kuulo- ja näkövammaisten ympyröissä. Kaikkea tapahtunutta ei yhteen bloggaukseen saa mahtumaan, vaikka rajaankin kuurosokeiden (ja omaan) näkökulmaan. Vuoden tärkeimmät tapahtumat luultavasti liikkuivat Koko Suomi viittoo -kampanjan ja Kelan kilpailutuksen ympärillä. Vuoteen on mahtunut edistysaskelia ja takapakkia vammaispalveluissa sekä paljon yhteisöllisyyttä. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2018. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa! 1.1. VR otti käyttöön vammaisille asiakkaille tarkoitetun palvelunumeron. 12.1. Viittomakieliset uutiset raportoi, että Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan syrjineen kuurosokeaa tulkkipalvelun käyttäjää. Kuurosokea olisi tarvinnut puhelinkeskustelua varten portugalia puhuvan tulkin. Kela kieltäytyi välittämästä asiakkaalle hänen toivomaa tulkkia, koska tulkki ei ollut suorittanut kuurosokeille tulkkaamisen kurssia. Lautakunta katsoi, että kurssi oli t...

Vuoden 365 tai 366 päivään mahtuu monenlaisia juhla- ja teemapäiviä. Lähes kaikille ihmisryhmille, aatteelle ja asialle löytyy jo oma päivä, mutta suurelta osalta ihmisiä suurin osa päivistä vilahtaa ohi huomaamatta. Siksi onkin parasta muistutella osasta - pelkästään kuulo- ja näkövammaisille päiviä riittää joka sormelle. Eikä varmasti tässä edes ole kaikki. Pistekirjoituksen päivää vietetään 4. tammikuuta, joka on Louis Braillen syntymäpäivä. Braille syntyi 4.1.1809 ja kehitti pistekirjoituksen Pariisin sokeiden koulussa 1820-luvulla. Viittomakielen päivä on aina 12. helmikuuta Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä. Malm syntyi 12.2.1826 ja perusti Suomen ensimmäisen kuurojen koulun Porvooseen 1846. Suomalainen viittomakieli alkoi kehittyä siellä. Sisäkorvaistutteen päivä oli tänä vuonna 25.2. Sisäkorvaistute, tai tuttavallisesti "implantti", on herättänyt vastustusta kuurojen yhteisössä. Harvinaisten tautien päivä on helmikuun viimeisenä eli 28. tai 29. päivä. Kuulonäkövamm...

Maanantaina 12. helmikuuta vietettiin viittomakielen päivää. Päivä on valittu Carl Oscar Malmin syntymäpäivälle, hän syntyi 12. helmikuuta 1826. Hän perusti Suomen ensimmäisen kuurojen koulun Porvooseen vuonna 1846. Tässä tekstissä viittomakieli ja kuurous a:sta ö:hön. Aakkoset - siis sormiaakkoset . Ne ovat viitottuja kirjaimia ja niillä voidaan sormittaa paikkojen tai ihmisten nimiä, joille ei ole omaa viittomaa. BSL eli British Sign Language on Isossa-Britanniassa käytetty viittomakieli. Tätä kieltä nähtiin mm. elokuvassa Neljät häät ja hautajaiset. CODA   child of deaf adult , eli kuuron kuuleva lapsi. Todennäköisesti hän on kaksikielinen, eli viittomakieli on hänen toinen äidinkielensä. Deaf on englantia ja tarkoittaa kuuroa. Joskus sana on tapana kirjoittaa isolla jos tarkoitetaan kuuroutta kulttuurisena identiteettinä. Euroviisuihin  Signmark melkein pääsi vuonna 2009, mutta viittomakieltä on kilpailussa jo nähty. Vuonna 2005 Latvian  War is not over  oli osit...

Belgiasta kuului surullisia uutisia, kun kaksi kuuroa miestä, saivat eutanasian . Miksi? Molemmat olivat sokeutumassa. Lääkärit hyväksyivät anomuksen eutanasialle, koska tila olisi "sietämätöntä kärsimystä". Siitäkin huolimatta, että kuurosokeus ei aiheuta fyysista kipua eikä tapa. Siitäkin huolimatta, että kuurosokeille on tarjolla apuvälineitä ja palveluita. Siitäkin huolimatta, että kuurosokeille on tuntoaistiin perustuvia kommunikaatiokeinoja, kuten taktiili viittomakieli. Siitäkin huolimatta, että kuurosokeana elämä ei ole ohi. Kun vamman tai sairauden kanssa voi elää, pitäisi tarjota kuntoutusta, apuvälineitä ja tarvittaessa terapiaa, eikä kuolemaa. Sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen voi olla raskas tie, mutta eihän elämä ole aina helppoa. Tiedän monta kuurosokeaa jotka elävät rikasta elämää, eivätkä varmastikaan kärsi kuurosokeudestaan, vaikka joskus sen hyväksyminen on saattanut olla vaikeaa. Kärsimys syntyy useimmiten vain omassa mielessä, sen mukaan miten sair...

Vammaisiin kohdistuneilla lausunnoillaan huomiota herättänyt Taina Kovalainen esiintyi Maria-ohjelmassa viime viikolla. Hän ihmetteli miksi ihmiset reagoivat niin vihamielisesti hänen lausuntoihin Ajankohtaisessa Kakkosessa. Hän sanoi, ettei halua kehitysvammaisia naapurikseen mm. koska pelkäsi asuntojen hintojen nousevan, lasten turvallisuuden vaarantuvan ja kehitysvammaisten herättävän pelkoa tavallisuudesta poikkeavalla käytöksellä. Ennakkoluulot tulevat usein tietämättömyydestä, ei ennakkoluuloiset ihmiset ole pahoja. Saattaapa puheet ja käytös tulla täysin hyvässä uskossa. Ennakkoluuloihin vastaaminen räyhäämällä ei auta ollenkaan, koska eihän kukaan muuta käsitystään vain sen takia, että joku on eri mieltä. Olen kohdannut ennakkoluuloja niin paljon, että alan olla niiden suhteen kyyninen: niitä on ja niitä tulee aina olemaan. Kun yhden harhakäsityksen saa korjattua, jossakin jo syntyy uusia. Ennakkoluulojen ja erilaisten harhakäsitysten olemassaolo on melkein pakko hyväksyä, ...

Ihmisen tärkeimmät aistit ovat kuulo ja näkö, sillä suurimman osan kaikesta tiedosta saamme juuri niiden kautta. Jos joutuisit valitsemaan, kummasta aistista luopuisit? Minä olisin ennemmin kuuro, koska voisin liikkua itsenäisesti, mutta sokeana tarvitsisin paljon enemmän apua. Entä jos joutuisit luopumaan kummasta aistista - olisit kuurosokea ? Suomessa kuurosokeita on noin 850 - tai tämä on Suomen Kuurosokeat ry:n palveluja käyttävien kuurosokeiden määrä. Ensi kuulemalta sana voi kuulostaa melko synkältä, mutta suurin osa kuurosokeista kuulee tai näkee tai jopa kuulee ja näkee. Osalla kuurosokeista on myös sisäkorvaistute, jonka avulla voi kuulla jopa hyvin. Tilanne ei siis ole ihan niin synkkä, kuin voisi ensin kuvitella. Kuurosokeille on olemassa apuvälineitä ja kommunikaatiokeinoja, jotka auttavat paljon, silloinkin kun näköä ja kuuloa ei ole yhtään. Kuurosokeat voivat kommunikoida puheella, viitotutulla puheella tai viittomakielellä. Myös sormiaakkosia, kirjoittamista ja pisteki...

Mikä on sinusta tärkein aistisi, josta et luopuisi mistään hinnasta? Mistä taas luopuisit, jos jostakin olisi pakko? Minusta vähiten tärkeimmät aistit ovat haju- ja makuaisti. Makuaistin menetys olisi ikävä siinä mielessä, että sen jälkeen kaikki ruoka maistuisi pahvilta ja kaikki juoma vedeltä. Ajattele: aamukahvi olisi kuin kuumaa vettä ryystäisi! Toisaalta kun mitkään herkut ei maistu miltään, niin ehkä sitä söisi helpommin terveellisesti. Ruokahaluahan mauttomuus vähentäisi varmasti. Jos taas pitäisi joko luopua kuulosta tai näöstä, valitsisin kuuloaistin. Keskustelu muiden ihmisten kanssa toki vaikeutuisi ja musiikin kuuntelua tulisi ikävä. Mutta itsenäiseen elämäänhän kuurous ei vaikuta juuri mitenkään. Syntymäkuurothan eivät edes pidä itseään vammaisina, vaan viittomakielisenä kielivähemmistönä. Valtaväestöstä poikkeava kieli lieneekin viittomakielisten suurin ongelma. Mutta sama ongelmahan on muillakin kielivähemmistöillä. Kuuroutuneena voisi oppia lukemaan huulilta tai käytt...