Vammaisjärjestöt ja tulkkipalvelu leikkurissa
Uutisia vammaisten palveluista kuulovammaisten näkökulmasta viime viikoilta.
Kela rajaa vammaisten tulkkauspalvelun käyttöä
Kela on päättänyt vammaisten tulkkauspalvelusta, että sitä voi käyttää vain vuorovaikutustilanteissa, joissa on kolmas osapuoli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulkki ei voi tulkata asiakkaalleen ääni- tai kuvatallenteita, kuten videoita, televisio-ohjelmia tai podcasteja. Rajaus on tuonut kummallisia tilanteita esim. opiskelutulkkaukseen: koulussa tulkki voi tulkata viittomakieliselle opiskelijalle opettajan ja muiden opiskelijoiden puheet, mutta jos tunnilla näytetään video, tulkin on keskeytettävä tulkkaaminen videon ajaksi. Täydellisessä maailmassa kaikki videot olisivat teksitettyjä, mutta mehän emme elä täydellisessä maailmassa. Tekstittäminen ei ole aina resurssipulan vuoksi edes mahdollista. Eikä tekstityksestä olisikaan hyötyäkään kaikille tulkin käyttäjille, kuten kuulonäkövammaisille. Kela väittää, että rajaus perustuu lakiin, mikä ei pidä paikkaansa. Rajaus on muutenkin mielivaltainen. Tulkki voi edelleen kääntää tekstiä kuurosokeille, vaikka sekään ei ole vuorovaikutusta. Kela käytännössä estää tulkkipalvelua tarvitsevia saamasta palvelua, johon heillä on oikeus, antamatta mitään vaihtoehtoa. Sitä se ei tietenkään anna, kun sitä ei ole.
Hallitus aikoo leikata sote-järjestöjen valtionavustuksia
Hallitus on leikkaamalla miljoonia euroja valtionavustusta sote-järjestöiltä, kuten vammaisjärjestöiltä. Sote-järjestöt ovat erittäin tärkeitä ja niiltä leikkaaminen olisi lyhytnäköistä. Vammaisjärjestöt ovat tärkeitä vammaisille ja heidän perheilleen monin tavoin. Vammaisjärjestöt antavat vammaisille tietoa ja neuvoja vammoista, apuvälineistä ja palveluista. Ne antavat vertaistukea, joka on erityisen tärkeää lapsille ja nuorille. Järjestöjen toiminta on saavutettavaa ja esteetöntä, mikä ole niin itsestään selvää niiden ulkopuolella. Kuulovamma-alan järjestöissä apuvälineiden, kuten induktiosilmukan käyttö on tavallisempaa, kuin niiden ulkopuolella. Niissä myös osataan useammin kuurosokeiden ja kuurojen käyttämiä kommunikaatiokeinoja. Vammaisten on myös helpompi työllistyä vammaisjärjestöihin, joissa vammaisten työntekijöiden tarpeet tunnistetaan. Erityisesti tiedonsaanti ja vertaistuki on tärkeää harvinaissairaille. Moni harvinainen sairaus, kuten Charge tai Usherin oireyhtymä aiheuttavat kuulo- tai kuulonäkövammaa. Kun harvinainen sairaus on koko maassa ehkä vain kymmenillä ihmisillä, eikä lääkäritkään tunne sairautta, ovat vertaistuki ja tieto sairaudesta kiven alla. Järjestöt myös valvovat vammaisten etuja yhteiskunnassa. Esimerkiksi tekemällä kannanottoja ajankohtaisiin asioihin. Kuuloliiton sivulta voi lukea kannannotot kumpaankin tämän tekstin uutiseen:
Kommentit
Lähetä kommentti