Mun surinat

Uutisia vammaisten palveluista kuulovammaisten näkökulmasta viime viikoilta. Kela rajaa vammaisten tulkkauspalvelun käyttöä Kela on päättänyt vammaisten tulkkauspalvelusta, että sitä voi käyttää vain vuorovaikutustilanteissa, joissa on kolmas osapuoli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulkki ei voi tulkata asiakkaalleen ääni- tai kuvatallenteita, kuten videoita, televisio-ohjelmia tai podcasteja. Rajaus on tuonut kummallisia tilanteita esim. opiskelutulkkaukseen: koulussa tulkki voi tulkata viittomakieliselle opiskelijalle opettajan ja muiden opiskelijoiden puheet, mutta jos tunnilla näytetään video, tulkin on keskeytettävä tulkkaaminen videon ajaksi. Täydellisessä maailmassa kaikki videot olisivat teksitettyjä, mutta mehän emme elä täydellisessä maailmassa. Tekstittäminen ei ole aina resurssipulan vuoksi edes mahdollista. Eikä tekstityksestä olisikaan hyötyäkään kaikille tulkin käyttäjille, kuten kuulonäkövammaisille. Kela väittää, että rajaus perustuu lakiin, mikä ei pidä paikk...

Tässä tekstissä kuulo- ja näkövammat a:sta ö:hön, jokaiselle kirjaimelle jokin juttu. Mukana on myös historiaa ja musiikkia ja muuta viihdettä liittyen muihinkin blogin teemoihin. Tällä samalla formaatilla kirjoitin myös tekstin Viittomakieli a:sta ö:hön . A: Apuvälineet on kehittyneet teknologian mukana. Uusissa kuulolaitteissa Bluetooth-yhteys, jolla television tai muun laitteen äänen saa suoraan kuulolaitteeseen. Näkövammaisten uusista apuvälineistä voisi mainita Seeing AI -sovelluksen, jonka voi ladata kännykkään. Sovelluksen yksi ominaisuus on tekstin tunnistus: se lukee ääneen kaikki kännykän kameraan osuvat tekstit. B: Beethoven (1770-1827) on ehkä maailman kuuluisin kuuroutunut muusikko. Paitsi että hän oli kuuro, hän myös jakaa syntymäpäivän erään osuvan järjestön kanssa. Beethoven syntyi joko 16. tai 17. joulukuuta 1770. Suomen Kuurosokeat ry perustettiin 16. joulukuuta 1971. Järjestön perustajat tuskin tätä yhteensattumaa ajattelivat. C: Coda tarkoittaa kuurojen kuulevaa la...

Tänään 12.2. Suomessa vietetään viittomakielen päivää. Päivä on Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perustajan, Carl Oscar Malmin syntymäpäivä. Hän syntyi 12.2.1826. Hän ei tietenkään ole historian ensimmäinen kuuro. Mainintoja kuuroista ihmisistä löytyy jo antiikista ja keskiajalta. Quintus Pedius Historian ensimmäisenä nimellä tunnettuna kuurona pidetään 1. vuosisadalla elänyttä Quintus Pediusta. Hänestä ei tiedetä paljonkaan, kaikki mitä tiedetään on mainittu lyhyessä kappaleessa Plinus Vanhemman teoksessa Luonnonhistoria. Plinius kertoo hänen isoisän olleen samanniminen konsuli ja Caesarin perillinen. Keisari Augustus oli myös hänelle sukua ja keisarin tuella hän sai koulutusta kuvataiteessa. Hän menestyi alalla hyvin, mutta kuoli nuorena. Plinius tosin sanoo hänen olleen mykkä, mutta tämä on oletettu tarkoittavan myös kuuroa. Lisäksi Plinius julkaisi kirjansa vuonna 77 ja keisari Augustus kuoli jo vuonna 14. Oletettavasti myös Quintus Pediuksen kuolemasta oli jo hyvän aikaa. Pliniu...

Viime viikolla vietettiin kansainvälistä kuurojen viikkoa. Asian mukaisesti myöhässä päätin koota linkkejä ja tiedonmuruja kuurojen ja viittomakielen maailmasta. Ihan aluksi huomio myyttiin viittomakielen kansainvälisyydestä. Saatuaan tietää että viittomakieli ei ole kansainvälistä, moni kysyy miksi se sitten ei ole. Vastaus: Koska se ei ole keksitty kieli sen enempää kuin puhutut luonnolliset kielet. Kuurojen yhteisöt ovat olleet pieniä ja eristyksissä eri puolilla maailmaa, joten yhteisöissä on syntynyt erilliset kielet. Ei ole mahdollista että niissä olisi toisistaan tietämättä kehittynyt samanlainen viittomakieli, koska ihmiset ajattelevat asioista eri kulttuureissa eri tavoin. Jos sinun pitäisi keksiä viittoma kissalle, olisiko kissan silitystä kuvaava ele todellakin ainoa asia, joka kissasta tulisi mieleen? Suomalaista viittomakieltä voit opiskella Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirjasta tai Signwikistä . Uskontoon liittyviä viittomia löytyy myös  kirkon nettisivul...

Maapallo on taas kiertänyt yhden kierroksen auringon ympäri ja paljon on ehtinyt tapahtua myös kuulo- ja näkövammaisten ympyröissä. Kaikkea tapahtunutta ei yhteen bloggaukseen saa mahtumaan, vaikka rajaankin kuurosokeiden (ja omaan) näkökulmaan. Vuoden tärkeimmät tapahtumat luultavasti liikkuivat Koko Suomi viittoo -kampanjan ja Kelan kilpailutuksen ympärillä. Vuoteen on mahtunut edistysaskelia ja takapakkia vammaispalveluissa sekä paljon yhteisöllisyyttä. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2018. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa! 1.1. VR otti käyttöön vammaisille asiakkaille tarkoitetun palvelunumeron. 12.1. Viittomakieliset uutiset raportoi, että Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan syrjineen kuurosokeaa tulkkipalvelun käyttäjää. Kuurosokea olisi tarvinnut puhelinkeskustelua varten portugalia puhuvan tulkin. Kela kieltäytyi välittämästä asiakkaalle hänen toivomaa tulkkia, koska tulkki ei ollut suorittanut kuurosokeille tulkkaamisen kurssia. Lautakunta katsoi, että kurssi oli t...

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä kuurojen viikkoa. Listasin muutamia tärkeitä ja kiinnostavia kuuroihin liittyviä tapahtumia Suomessa ja maailmalla. Tavallisin viittomakielen historiaan liittyvä myytti on, että se olisi keksitty kieli. Todellisuudessa eri maissa käytetään eri viittomakieliä ja ne ovat kehittyneet kuurojen yhteisöissä samalla tapaa kuin luonnollisetkin kielet. 1620  Espanjalainen Pablo Bonet julkaisi kirjan viittomakielestä. Kirja oli luultavasti ensimmäinen viittomakieltä ja sormiaakkosia koskenut tutkimus. 30.10.1749  Volfgang Helsingius, varhaisin tunnettu suomalainen kuuro, syntyi Iisalmessa. Hänen sukulaisensa Abraham Argillander (1722 – 1800) opetti häntä 1760-luvulla lukemaan, kirjoittamaan ja lukemaan huulilta. Tämän ansiosta Helsingius pystyi jatkamaan opintojaan Tukholmassa. 1755  Charles L’Epee (1712-1789) perusti Ranskaan maailman ensimmäisen kuurojen koulun. 26.3.1827  Saksalainen säveltäjä Ludwig van Beethoven kuoli täysin kuurout...

Vuoden 365 tai 366 päivään mahtuu monenlaisia juhla- ja teemapäiviä. Lähes kaikille ihmisryhmille, aatteelle ja asialle löytyy jo oma päivä, mutta suurelta osalta ihmisiä suurin osa päivistä vilahtaa ohi huomaamatta. Siksi onkin parasta muistutella osasta - pelkästään kuulo- ja näkövammaisille päiviä riittää joka sormelle. Eikä varmasti tässä edes ole kaikki. Pistekirjoituksen päivää vietetään 4. tammikuuta, joka on Louis Braillen syntymäpäivä. Braille syntyi 4.1.1809 ja kehitti pistekirjoituksen Pariisin sokeiden koulussa 1820-luvulla. Viittomakielen päivä on aina 12. helmikuuta Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä. Malm syntyi 12.2.1826 ja perusti Suomen ensimmäisen kuurojen koulun Porvooseen 1846. Suomalainen viittomakieli alkoi kehittyä siellä. Sisäkorvaistutteen päivä oli tänä vuonna 25.2. Sisäkorvaistute, tai tuttavallisesti "implantti", on herättänyt vastustusta kuurojen yhteisössä. Harvinaisten tautien päivä on helmikuun viimeisenä eli 28. tai 29. päivä. Kuulonäkövamm...

Yhteiskuntaa tekee vammaisille saavutettavaksi monet apuvälineet ja palvelut. Monessa asiassa on edistytty viimeisten vuosikymmenten aikana paljon, mutta saavutettavuudessakin heikoin lenkki on monesti ihmiset itse. Ongelma on että kukaan ei voi tietää kaikkea vammaisten apuvälineistä ja palveluista ja monet ei ilmeisesti haluakaan tietää. Silti ihmisten kanssa työskentelevillä pitäisi olla sen verran viitseliäisyyttä, että ottaisi asioista selvää ja näkisi verran "ylimääräistä" vaivaa, että hoitaisi erityisjärjestelyt. Jos ensimmäinen reaktio järjestelytarpeisiin on "Ei käy!" ollaan väärällä alalla. Seuraavat kaksi uutista viime ajoilta on esimerkkeinä näistä ongelmista.  Helsinki Design Schoolin toimitusjohtajalle sakkoja kuuron syrjintätapauksessa Kuuro Oskari Salomaa haki Helsingin Design Schooliin ja saikin paikan. Mutta kun koulu sai tietää Salomaan kuuroudesta ja tulkin tarpeesta, paikka peruttiin välittömästi. Koulun ei olisi tarvinnut maksaa tulkin palkka...

Luin Michael H. Hartin kirjoittaman kirjan maailmanhistorian 100 merkittävimmästä henkilöstä (Ihmiskunnan 100 suurinta). Kirjassa oli muutama kuuro ja sokea henkilö ja aloinkin miettiä pidemmälle kysymystä maailmanhistoriaan eniten vaikuttaneista kuuroista, sokeista ja kuurosokeista ihmisistä. Jotkut historialliset henkilöt kuuroutuivat tai sokeutuivat vasta elämänsä loppupuolella uransa jälkeen. Näitä ihmisiä ei tunneta vammaisina, joten ei ehkä ole mielekästä miettiä heitä erityisesti kuuroina tai sokeina. Esimerkiksi Galileo Galilei vietti elämänsä viimeiset vuodet sokeana ja Johann Sebastian Bach sokeutui muutama kuukausi ennen kuolemaansa. Oleellisia nyt siis ovat henkilöt, jotka olivat kuuroja tai sokeita merkittävän osan urastaan, tai koko uransa ajan. Jos näkövammaisilta kysyttäisiin historian merkittävintä sokeaa, monet ehkä vastaisi pistekirjoituksen keksijän Louis Braillen. Braille eli Ranskassa vuosina 1809-1852. Hän syntyi näkevänä Coupvrayn kylässä, mutta sokeutui kolmivu...

Maanantaina 12. helmikuuta vietettiin viittomakielen päivää. Päivä on valittu Carl Oscar Malmin syntymäpäivälle, hän syntyi 12. helmikuuta 1826. Hän perusti Suomen ensimmäisen kuurojen koulun Porvooseen vuonna 1846. Tässä tekstissä viittomakieli ja kuurous a:sta ö:hön. Aakkoset - siis sormiaakkoset . Ne ovat viitottuja kirjaimia ja niillä voidaan sormittaa paikkojen tai ihmisten nimiä, joille ei ole omaa viittomaa. BSL eli British Sign Language on Isossa-Britanniassa käytetty viittomakieli. Tätä kieltä nähtiin mm. elokuvassa Neljät häät ja hautajaiset. CODA   child of deaf adult , eli kuuron kuuleva lapsi. Todennäköisesti hän on kaksikielinen, eli viittomakieli on hänen toinen äidinkielensä. Deaf on englantia ja tarkoittaa kuuroa. Joskus sana on tapana kirjoittaa isolla jos tarkoitetaan kuuroutta kulttuurisena identiteettinä. Euroviisuihin  Signmark melkein pääsi vuonna 2009, mutta viittomakieltä on kilpailussa jo nähty. Vuonna 2005 Latvian  War is not over  oli osit...

Eilen 10. joulukuuta oli tapahtumarikas päivä. Oslossa ja Tukholmassa jaettiin Nobelin palkinnot, New Yorkissa jaettiin Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinnot kuudelle ihmiselle ja Nelson Mandelan muistotilaisuus pidettiin Johannesburgissa. Viittomakieli ja kuurojen yhteisö pääsi otsikoihin. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinto tuli ensimmäisen kerran Suomeen. Palkinnon sai Kuurojen liiton entinen toiminnanjohtaja Liisa Kauppinen (haastattelut  viittomakielellä ja suomeksi ). Palkinto tuli hänen työstään viittomakielisten ihmisoikeuksien puolesta. Hänen suurin saavutuksensa oli viittomakielen saaminen osaksi YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimusta. Kauppinen on esimerkki siitä, että asioihin voi vaikuttaa, kun on valmis tekemään töitä. Palkinto jaetaan joka viides vuosi ja se ovat saaneet myös Nelson Mandela ja Martin Luther King. Kauppinen on päässyt kovaan seuraan ja varmasti ansaitusti. Mandela kun tuli puheeksi, huomasitko viittomakielentulkin hänen muist...

Netissä pyörii kilpailu , jossa äänestäjät voivat päättää missä amerikkalaisessa koulussa laulaja Taylor Smith tulee esiintymään. Nyt vain on käynyt niin hassusti, että kilpailun on voittamassa bostonilainen Horace Mann school for the Deaf and Hard of hearing - kuurojen ja kuulovammaisten koulu. Ajatus muusikosta esiintymässä kuurojen koulussa ehkä kuulostaa hassulta, mutta se voi toimia. Kuurotkin nimittäin voivat nauttia musiikista tuntoaistin avulla lattian tärinän kautta. Sitten kun tulkki vielä viittoo laulujen sanat, siitä voi hyvin tulla hieno esitys. Tämän lisäksi osalla oppilaista on kuitenkin kuuloa jonkin verran, kaikki kuurot kun eivät ole täysin kuuroja. Viittomakieltä voi hyödyntää musiikissa, sillä se tuo aivan uutta ulottuvuutta lauluihin. Myös esim. PMMP on käyttänyt tulkkia jossakin konsertissaan - olisikin aika hauska nähdä joku Rusketusraidat viittomakielellä!  Ja onhan kuuroja muusiikkojakin, meiltä Suomestakin esimerkkinä Signmark.

Perjantaina katsoin elokuvan Tunteet ilman sanoja, joka kertoo kuuron lapsen vanhemmista, jotka miettivät pitäisikö lapselle asentaa korvaimplantti, eli sisäkorvaistute. Toinen vanhemmista on kuuro ja toinen kuuleva, mikä johtaa myös erimielisyyteen leikkauksen tarpeesta. Kuuro äiti vastustaa implanttia, mutta kuuleva isä haluaisi antaa sen lapselleen. Äidin asenne elokuvassa on kumman kielteinen, hän ei halua edes keskustella aiheesta. Viittomakielisten asenne implanttia kohtaan on usein niin kielteinen. Tietenkään syntymästään kuuro ei osaa kaivata kuulemista ja kuurona voi elää rikasta elämää. Eikä kenenkään elämä ole täydellistä ja vailla mitään ongelmia riippumatta aistien lukumäärästä, mutta se ei silti tee implantistä tarpeetonta. Sen avulla voisi sentään kuulla kadulla lähestyvän auton äänen ja muiden varoitushuudot, palohälyttimen soivan tai keskustella suoraan kenen kanssa haluaa ilman tulkkia tai kirjoittamista paperille. Toki jos on kuuroutunut vasta puheen oppimisen jälkee...

Tässä lyhyt aikajana kuulo- ja näkövammaisten historiasta. 300-luku eaa. Aristoteles väittää kuurojen olevan kykenemättömiä ajatteluun, koska ajattelu hänen mukaan vaatii puhuttua kieltä. Näin ollen kuuroja ei myöskään voisi kouluttaa. 30.10.1749 Volfgang Helsingius, varhaisin tunnettu suomalainen kuuro, syntyy Iisalmessa. Hänen sukulaisensa Abraham Argillander (1722 – 1800) opettaa häntä 1760-luvulla lukemaan, kirjoittamaan ja lukemaan huulilta. Tämän ansiosta Helsingius pystyy jatkamaan opintojaan Tukholmassa. 1755 Charles L’Epee (1712-1789) perustaa Ranskaan maailman ensimmäisen kuurojen koulun. 1776 Charles L’Epee kirjoittaa viittomakielen käyttöä (ranskalaisen metodin) puolustavan kirjan vastauksena oralisteille, joiden mielestä kuurojen kouluissa pitäisi käyttää vain puhuttua kieltä (saksalainen metodi). Kirjassa hän osoittaa kielitieteen avulla viittomakielen etuja kuuroille. 1824 Sokeutunut Louis Braille (1809 – 1852) kehittelee 15-vuotiaana koululaise...

Ensin ajattelin kirjoittaa vammaisuudesta elokuvissa ja tv-sarjoissa, mutta keskityn aistivammaisuuteen tällä kertaa. Oman kokemukseni mukaan suurin osa television ja elokuvien vammaisista on kehitys- tai liikuntavammaisia. Aistivammaiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Valkoinen keppi on näkövammaisuuden symboli myös televisiossa. Tästä esimerkkinä on Nolojen tilanteiden mies -sarjan jakso, jossa Mr. Bean menee rannalle. Hän alkaa riisua, kun huomaa rannalla toisen miehen. Mr. Bean häveliäänä ei halua olla alasti miehen nähden, joten hän laittaa uikkarit jalkaan ensin ja yrittää saada housut pois uikkarien alta. Kun Mr. Bean saa kovan työn jälkeen pitkät housut pois jaloistaan, paikalla ollut mies ottaa esiin valkoisen keppinsä ja menee pois. Kukaan ei sano miehen olleen sokea, mutta koko sketsin vitsi perustuu juuri hänen sokeuteen. (Eikä nyt puututa siihen, että osa valkoisen kepin käyttäjistä itse asiassa näkee jonkin verran.) Sokeutta on esiintynyt monin tavoin eri sar...

Mikä on sinusta tärkein aistisi, josta et luopuisi mistään hinnasta? Mistä taas luopuisit, jos jostakin olisi pakko? Minusta vähiten tärkeimmät aistit ovat haju- ja makuaisti. Makuaistin menetys olisi ikävä siinä mielessä, että sen jälkeen kaikki ruoka maistuisi pahvilta ja kaikki juoma vedeltä. Ajattele: aamukahvi olisi kuin kuumaa vettä ryystäisi! Toisaalta kun mitkään herkut ei maistu miltään, niin ehkä sitä söisi helpommin terveellisesti. Ruokahaluahan mauttomuus vähentäisi varmasti. Jos taas pitäisi joko luopua kuulosta tai näöstä, valitsisin kuuloaistin. Keskustelu muiden ihmisten kanssa toki vaikeutuisi ja musiikin kuuntelua tulisi ikävä. Mutta itsenäiseen elämäänhän kuurous ei vaikuta juuri mitenkään. Syntymäkuurothan eivät edes pidä itseään vammaisina, vaan viittomakielisenä kielivähemmistönä. Valtaväestöstä poikkeava kieli lieneekin viittomakielisten suurin ongelma. Mutta sama ongelmahan on muillakin kielivähemmistöillä. Kuuroutuneena voisi oppia lukemaan huulilta tai käytt...