Kuurojen viikon linkkikokoelma
Viime viikolla vietettiin kansainvälistä kuurojen viikkoa. Asian mukaisesti myöhässä päätin koota linkkejä ja tiedonmuruja kuurojen ja viittomakielen maailmasta.
Ihan aluksi huomio myyttiin viittomakielen kansainvälisyydestä. Saatuaan tietää että viittomakieli ei ole kansainvälistä, moni kysyy miksi se sitten ei ole. Vastaus: Koska se ei ole keksitty kieli sen enempää kuin puhutut luonnolliset kielet. Kuurojen yhteisöt ovat olleet pieniä ja eristyksissä eri puolilla maailmaa, joten yhteisöissä on syntynyt erilliset kielet. Ei ole mahdollista että niissä olisi toisistaan tietämättä kehittynyt samanlainen viittomakieli, koska ihmiset ajattelevat asioista eri kulttuureissa eri tavoin. Jos sinun pitäisi keksiä viittoma kissalle, olisiko kissan silitystä kuvaava ele todellakin ainoa asia, joka kissasta tulisi mieleen?
Suomalaista viittomakieltä voit opiskella Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirjasta tai Signwikistä. Uskontoon liittyviä viittomia löytyy myös kirkon nettisivulta. Myös sormiaakkoset vaihtelevat eri maissa. Isossa-Britanniassa käytetään kaksikätisiä sormiaakkosia, toisin kuin Suomessa. Suomessa käytettiin vanhoja sormiaakkosia 1970-luvulle asti. (vrt. nykyiset, joita käytetään myös Amerikassa). Viittomakielestä voit lukea kirjoituksen Viittomakieli a:sta ö:hön.
Kuurous ei ole vain vamma, vaan se on myös kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö. Kuurojen yhteisöllä on oma tapakulttuuri, omia tapahtumia, omaa taidetta ja historia. Kuurojen museon sivulta löytyy tietoa ja materiaalia kuurojen historiasta. Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perusti Carl Oscar Malm vuonna 1846. Mielenkiintoisena detaljina se, että J. L. Runeberg tuki Malmia kuurojen koulun perustamisessa ja he kävivät useita keskusteluja kynää ja paperia käyttäen. Vanhempaa materiaalia viittomakielestä löytyy myös Elävästä arkistosta: Opi viittomaan ja Kuuntele minua. Molemmat ohjelmasarjat 1970-luvulta. Kuurojen historiasta tein aikajanan aiemmin.
Viittomakielellä voi tehdä vaikka musiikkia. Signmarkin varmaan jo kaikki tietää, mutta YouTubesta löytyy paljon laulujen viittomakielisiä käännöksiä, esimerkiksi Signgirlsin kanavalla. Kerran katsoin (eri kanavalla) Apulannan Valot pimeyksen reunoilla viitottuna. Olin siihen asti varma, että siinä lauletttiin "kaikki ruoskivat toisiaan, kaikki päättämättömyys". Videolla viittoja näytti siitäkin huolimatta viittovan toiveista. Googlasin laulun sanat ja se kohta olikin "kaikki ruoskivat toiveet, kaikki päättämättömyys". Viittomakieli paljastaa armotta väärin kuullut sanatkin...
Isossa-Britanniassa muuten kuurosokea käyttävät punavalkoraidallista keppiä (kuva alempana sivulla). Kuurosokeat käyttävät taktiilia viittomakieltä tai muita kosketukseen perustuvia kommunikaatiokeinoja. Kuurosokeuteen ja kuurosokeiden yhdistykseen voi tutustua vaikka Suomen Kuurosokeat ry:n nettisivulla, YouTube kanavalla tai Facebook-sivulla.
Ihan aluksi huomio myyttiin viittomakielen kansainvälisyydestä. Saatuaan tietää että viittomakieli ei ole kansainvälistä, moni kysyy miksi se sitten ei ole. Vastaus: Koska se ei ole keksitty kieli sen enempää kuin puhutut luonnolliset kielet. Kuurojen yhteisöt ovat olleet pieniä ja eristyksissä eri puolilla maailmaa, joten yhteisöissä on syntynyt erilliset kielet. Ei ole mahdollista että niissä olisi toisistaan tietämättä kehittynyt samanlainen viittomakieli, koska ihmiset ajattelevat asioista eri kulttuureissa eri tavoin. Jos sinun pitäisi keksiä viittoma kissalle, olisiko kissan silitystä kuvaava ele todellakin ainoa asia, joka kissasta tulisi mieleen?
Suomalaista viittomakieltä voit opiskella Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirjasta tai Signwikistä. Uskontoon liittyviä viittomia löytyy myös kirkon nettisivulta. Myös sormiaakkoset vaihtelevat eri maissa. Isossa-Britanniassa käytetään kaksikätisiä sormiaakkosia, toisin kuin Suomessa. Suomessa käytettiin vanhoja sormiaakkosia 1970-luvulle asti. (vrt. nykyiset, joita käytetään myös Amerikassa). Viittomakielestä voit lukea kirjoituksen Viittomakieli a:sta ö:hön.
Kuurous ei ole vain vamma, vaan se on myös kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö. Kuurojen yhteisöllä on oma tapakulttuuri, omia tapahtumia, omaa taidetta ja historia. Kuurojen museon sivulta löytyy tietoa ja materiaalia kuurojen historiasta. Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perusti Carl Oscar Malm vuonna 1846. Mielenkiintoisena detaljina se, että J. L. Runeberg tuki Malmia kuurojen koulun perustamisessa ja he kävivät useita keskusteluja kynää ja paperia käyttäen. Vanhempaa materiaalia viittomakielestä löytyy myös Elävästä arkistosta: Opi viittomaan ja Kuuntele minua. Molemmat ohjelmasarjat 1970-luvulta. Kuurojen historiasta tein aikajanan aiemmin.
Viittomakielellä voi tehdä vaikka musiikkia. Signmarkin varmaan jo kaikki tietää, mutta YouTubesta löytyy paljon laulujen viittomakielisiä käännöksiä, esimerkiksi Signgirlsin kanavalla. Kerran katsoin (eri kanavalla) Apulannan Valot pimeyksen reunoilla viitottuna. Olin siihen asti varma, että siinä lauletttiin "kaikki ruoskivat toisiaan, kaikki päättämättömyys". Videolla viittoja näytti siitäkin huolimatta viittovan toiveista. Googlasin laulun sanat ja se kohta olikin "kaikki ruoskivat toiveet, kaikki päättämättömyys". Viittomakieli paljastaa armotta väärin kuullut sanatkin...
Isossa-Britanniassa muuten kuurosokea käyttävät punavalkoraidallista keppiä (kuva alempana sivulla). Kuurosokeat käyttävät taktiilia viittomakieltä tai muita kosketukseen perustuvia kommunikaatiokeinoja. Kuurosokeuteen ja kuurosokeiden yhdistykseen voi tutustua vaikka Suomen Kuurosokeat ry:n nettisivulla, YouTube kanavalla tai Facebook-sivulla.
Kommentit
Lähetä kommentti