Kuurojen historian vuosilukuja
Tällä viikolla vietetään kansainvälistä kuurojen viikkoa. Listasin muutamia tärkeitä ja kiinnostavia kuuroihin liittyviä tapahtumia Suomessa ja maailmalla. Tavallisin viittomakielen historiaan liittyvä myytti on, että se olisi keksitty kieli. Todellisuudessa eri maissa käytetään eri viittomakieliä ja ne ovat kehittyneet kuurojen yhteisöissä samalla tapaa kuin luonnollisetkin kielet.
1620 Espanjalainen Pablo Bonet julkaisi kirjan viittomakielestä. Kirja oli luultavasti ensimmäinen viittomakieltä ja sormiaakkosia koskenut tutkimus.
30.10.1749 Volfgang Helsingius, varhaisin tunnettu suomalainen kuuro, syntyi Iisalmessa. Hänen sukulaisensa Abraham Argillander (1722 – 1800) opetti häntä 1760-luvulla lukemaan, kirjoittamaan ja lukemaan huulilta. Tämän ansiosta Helsingius pystyi jatkamaan opintojaan Tukholmassa.
1755 Charles L’Epee (1712-1789) perusti Ranskaan maailman ensimmäisen kuurojen koulun.
26.3.1827 Saksalainen säveltäjä Ludwig van Beethoven kuoli täysin kuuroutuneena (s. 1770).
1846 Itsekin kuuro Carl Oscar Malm (1826 – 1863) avasi Porvooseen Suomen ensimmäisen kuurojen koulun. Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli lähtivät kehittymään koulussa käytetyn ruotsalaisen viittomakielen pohjalta. Suomalainen viittomakielinen yhteisö sai alkunsa.
27.6.1880 Helen Keller (k. 1.6.1968) syntyi Tuscumbiassa Alabamassa. Hän sairastui 19 kuukauden iässä aivokuumeeseen ja kuurosokeutui. Kuusivuotiaana Keller sai opettajakseen Anne Sullivanin, joka opetti hänelle viittomakielen. Helen Keller loi elämäntyönsä kirjailijana ja luennoitsijana aistivammaisten aseman puolesta.
1886 Suomen ensimmäinen kuurojen yhdistys perustettiin Turussa. Se on samalla myös Suomen vanhin vammaisyhdistys.
1892 Suuressa osassa Suomen kuurojen kouluista luovuttiin viittomakielen käytöstä ja siirrytään puheopetukseen (oralismi). Seuraavina vuosikymmeninä viittomakieli oli kielletty kuurojen kouluissa ja sen käytöstä rangaistiin. Kuurot oppilaat jatkoivat kiellosta huolimatta viittomista salaa asuntoloissa. Koulun jälkeen he jatkoivat viittomakielen käyttöä perheissä, kuurojen yrityksissä ja yhdistyksissä. Viittomakieli palasi kouluihin 1970-luvulla.
1905 Suomen Kuuromykkäin liitto (nyk. Kuurojen Liitto) perustettiin. Liitto muutti nimensä Kuurojen liitoksi vuonna 1950. Nykyisin saaa kuuromykkä ei pidetä asiallisena, koska kuuroillahan on kieli.
1920 Suomen Kuurojen urheiluliitto perustettiin. Se on Suomen vanhin vammaisurheilujärjestö.
1929-1969 Syntymästään kuurojen avioliitot kiellettiin Suomessa. Naimisiin saattoi mennä vain presidentin erityisluvalla.
1956 Kuurojen Kulttuuripäivät aloittivat toimintansa. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi ja siellä esitetään viittomakielistä kulttuuria.
25.2.1957 Ranskassa asennettiin kuurolle miehelle ensimmäinen sisäkorvaistute. Laite ei tuonut vielä kovin suurta hyötyä käyttäjälleen, mutta ajan mittaan istutteet on kehittyneet tehokkaammiksi. Nykyisin Suomessa suurin osa kuuroina syntyneistä lapsista saa sisäkorvaistutteen ja oppivat sen avulla puhutun kielen.
1984 Suomessa asennettiin ensimmäinen yksikanavainen sisäkorvaistute. Lapsille niitä alettiin asentaa 1990-luvulla.
1985 Suomalaisen viittomakielen tutkimus käynnistyi Helsingin yliopistossa Terhi Rissasen ”Viittomakielen perusrakenne” -tutkimuksen myötä.
1995 Suomalainen viittomakieli sai Suomessa perustuslaillisen vähemmistökielen aseman.
2009 Signmark teki levytyssopimuksen Warner Music -levy-yhtiön kanssa ja näin hänestä tuli ensimmäinen kansainvälisen levy-yhtiön kanssa sopimuksen tehnyt kuuro.
2013 Kuurojen Liiton entinen toiminnanjohtaja, Liisa Kauppinen sai YK:n ihmisoikeuspalkinnon ensimmäisenä suomalaisena.
1620 Espanjalainen Pablo Bonet julkaisi kirjan viittomakielestä. Kirja oli luultavasti ensimmäinen viittomakieltä ja sormiaakkosia koskenut tutkimus.
30.10.1749 Volfgang Helsingius, varhaisin tunnettu suomalainen kuuro, syntyi Iisalmessa. Hänen sukulaisensa Abraham Argillander (1722 – 1800) opetti häntä 1760-luvulla lukemaan, kirjoittamaan ja lukemaan huulilta. Tämän ansiosta Helsingius pystyi jatkamaan opintojaan Tukholmassa.
1755 Charles L’Epee (1712-1789) perusti Ranskaan maailman ensimmäisen kuurojen koulun.
26.3.1827 Saksalainen säveltäjä Ludwig van Beethoven kuoli täysin kuuroutuneena (s. 1770).
1846 Itsekin kuuro Carl Oscar Malm (1826 – 1863) avasi Porvooseen Suomen ensimmäisen kuurojen koulun. Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli lähtivät kehittymään koulussa käytetyn ruotsalaisen viittomakielen pohjalta. Suomalainen viittomakielinen yhteisö sai alkunsa.
27.6.1880 Helen Keller (k. 1.6.1968) syntyi Tuscumbiassa Alabamassa. Hän sairastui 19 kuukauden iässä aivokuumeeseen ja kuurosokeutui. Kuusivuotiaana Keller sai opettajakseen Anne Sullivanin, joka opetti hänelle viittomakielen. Helen Keller loi elämäntyönsä kirjailijana ja luennoitsijana aistivammaisten aseman puolesta.
1886 Suomen ensimmäinen kuurojen yhdistys perustettiin Turussa. Se on samalla myös Suomen vanhin vammaisyhdistys.
1892 Suuressa osassa Suomen kuurojen kouluista luovuttiin viittomakielen käytöstä ja siirrytään puheopetukseen (oralismi). Seuraavina vuosikymmeninä viittomakieli oli kielletty kuurojen kouluissa ja sen käytöstä rangaistiin. Kuurot oppilaat jatkoivat kiellosta huolimatta viittomista salaa asuntoloissa. Koulun jälkeen he jatkoivat viittomakielen käyttöä perheissä, kuurojen yrityksissä ja yhdistyksissä. Viittomakieli palasi kouluihin 1970-luvulla.
1905 Suomen Kuuromykkäin liitto (nyk. Kuurojen Liitto) perustettiin. Liitto muutti nimensä Kuurojen liitoksi vuonna 1950. Nykyisin saaa kuuromykkä ei pidetä asiallisena, koska kuuroillahan on kieli.
1920 Suomen Kuurojen urheiluliitto perustettiin. Se on Suomen vanhin vammaisurheilujärjestö.
1929-1969 Syntymästään kuurojen avioliitot kiellettiin Suomessa. Naimisiin saattoi mennä vain presidentin erityisluvalla.
1956 Kuurojen Kulttuuripäivät aloittivat toimintansa. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi ja siellä esitetään viittomakielistä kulttuuria.
25.2.1957 Ranskassa asennettiin kuurolle miehelle ensimmäinen sisäkorvaistute. Laite ei tuonut vielä kovin suurta hyötyä käyttäjälleen, mutta ajan mittaan istutteet on kehittyneet tehokkaammiksi. Nykyisin Suomessa suurin osa kuuroina syntyneistä lapsista saa sisäkorvaistutteen ja oppivat sen avulla puhutun kielen.
1984 Suomessa asennettiin ensimmäinen yksikanavainen sisäkorvaistute. Lapsille niitä alettiin asentaa 1990-luvulla.
1985 Suomalaisen viittomakielen tutkimus käynnistyi Helsingin yliopistossa Terhi Rissasen ”Viittomakielen perusrakenne” -tutkimuksen myötä.
1995 Suomalainen viittomakieli sai Suomessa perustuslaillisen vähemmistökielen aseman.
2009 Signmark teki levytyssopimuksen Warner Music -levy-yhtiön kanssa ja näin hänestä tuli ensimmäinen kansainvälisen levy-yhtiön kanssa sopimuksen tehnyt kuuro.
2013 Kuurojen Liiton entinen toiminnanjohtaja, Liisa Kauppinen sai YK:n ihmisoikeuspalkinnon ensimmäisenä suomalaisena.
Kommentit
Lähetä kommentti