Mun surinat

Helmikuun historiallisia vuosipäiviä, jotka liittyvät blogin teemoihin eli vammaisuuteen, buddhalaisuuteen ja esimoderniin historiaan. 2.2.1786   Kielentutkija Sir William Jones kirjoitti sanskritin, latinan ja kreikan samankaltaisuudesta ja niiden mahdollisesta sukulaisuudesta. Sanskrit on joidenkin buddhalaisten tekstien ja mantrojen kieli. Kirjoitin sanskritista tässä tekstissä  ja mantroista tässä . 12.2.1826: Carl Oscar Malm, Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perustaja, syntyi. Hän opiskeli Tukholmassa ja perusti kuurojen koulun Porvooseen vuonna 1846. Malm toi kouluun Ruotsissa oppimansa viittomakielen , josta kehittyi suomalainen viittomakieli. Malmin syntymäpäivää muistetaan viittomakielen päivänä. 12.2.1950: EBU (European Broadcasting Union) perustettiin. Kuusi vuotta myöhemmin pidettiin ensimmäiset Euroviisut. Laulukilpailun tarkoituksena oli yhdistää sodan runtelema Eurooppa. Katsoin itse viisut ensimmäisen kerran vuonna 2005 . 22.2.1940: Viisivuotias Lhamo Thondu...

Blogin aiheisiin liittyviä vuosipäiviä tammikuulta. 4.1.1809: Pistekirjoituksen kehittäjä Louis Braille syntyi Coupvrayn kylässä, Ranskassa. Braille syntyi näkevänä lapsena, mutta sokeutui onnettomuudessa kolmevuotiaana. Hän pääsi opiskelemaan Pariisin sokeiden kouluun, jossa kehitti pistekirjoituksen jo 15-vuotiaana. Braillen syntymäpäivää muistetaan nykyisin kansainvälisenä pistekirjoituksen päivänä . 6.1.1412: Jeanne d'Arc syntyi Domremyssä, Ranskassa. Jeanne d'Arcin elämäntarina on aina kiinnostanut minua kaikessa uskomattomuudessaan. Talonpoikaistyttö uskoo saanensa Jumalalta käskyn vapauttaa Ranska, joten hän menee kuninkaan puheille ja kuningas päästää hänet sotilasosaston mukaan. Lopuksi hän innostaa ranskalaiset todella vapauttamaan Orleans vain 17-vuotiaana. Tee perässä! 10.1.49 eaa. "Arpa on heitetty!" . Caesar lausui nämä sanat (kreikaksi, ei latinaksi) ylittäessään Rubikonjoki sotajoukkonsa kanssa. Arpa oli heitetty, koska Rooman lain mukaan omaa armeija...

Frans Leijon: Kuurosokean uskomaton elämä Euroopan kuurosokeiden päivänä keskiviikkona Kuurosokeiden toimintakeskuksessa esiteltiin uusi kirja kuurosokeasta Frans Leijonista, Frans Leijon: kuurosokean ihmeellinen elämä. Kirjan kirjoitti historiantutkija Hannu Salmi, jonka keskiviikkoinen haastattelu on nähtävissä  YouTubesta . Kirjaa minä en ole vielä lukenut, sillä minulla on aika monta muutakin kirjaa lukulistalla, mutta Frans Leijon on minulle ennestään tuttu nimi menneistä vuosistani kuurosokeiden toiminnassa. Leijon (1879-1947) oli kuurosokea keksijä, puutarhuri ja sorvaaja. Hän syntyi kuulevana ja näkevänä Yläneellä, mutta kuurosokeutui lapsena sairastettuaan isorokon. Leijon eli vuosia ilman kunnollista kommunikaatiokeinoa, kunnes pääsi Pietarsaaren kouluun. Siellä hän oppi viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Koulun jälkeen hän menestyi puutarhurina, sorvaajana ja keksijänä. Leijon voitti töistään palkintojakin. Valtaväestölle Leijon on jäänyt tuntemattomaksi nimeksi, mutta ...

Lauantaina 4. tammikuuta on maailman pistekirjoituspäivä. Päivä on valikoitunut juuri lauantaille, koska se on myös pistekirjoituksen kehittäjän Louis Braillen syntymäpäivä. Braille syntyi Ranskassa Coupvrayssa vuonna 1809 ja sokeutui kolmevuotiaana onnettomuudessa. Braille lähti kouluun Pariisiin ja hän loi siellä pistekirjoituksen perusteet vasta 15-vuotiaana koulupoikana. Alun vastustuksesta huolimatta pistekirjoitus levisi muualle Ranskaan ja ympäri maailman 1800-luvun puolivälistä alkaen. Suomessa pistekirjoitusta alettiin opettaa 1860-luvulla. Braille itse kuoli nuorena jo vuonna 1852.  * Olen joskus itsekin opetellut pistekirjoitusta. Alkuperäinen syy oli mielenkiinto asiaa kohtaan - tai halu oppia uusi taito. Myöhemmin olen kuitenkin tarvinnut sitä työssäkin. En ole sokea tai sokeutumassa, mutta toisaalta eihän tulevaisuudesta koskaan tiedä. Vaikka nyt näenkin, en voi pitää selviönä että näen vielä vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Pistekirjoitusta voi opetella vaikka "kaik...

Viime vuonna julkaistiin kuurosokeus-aiheinen minielokuva Feeling Through. Sen voi katsoa tästä linkistä. Vaikuttava elokuva kuurosokean miehen ja teinipojan kohtaamisesta oli ehdokkaana Oscar-palkinnon saajaksikin. Elokuvassa poika näkee kuurosokean miehen seisomassa yksin kadulla ja odottamassa ohikulkijaa oppaaksi. Hän päättää auttaa miestä. He käyvät kaupassa ja lopuksi poika saattaa miehen bussiin. Bussissa hän vielä varmistaa, että kuski auttaa kuurosokean pois bussista oikealla pysäkillä. Aluksi hieman varautunut poika oppi kommunikoimaan miehen kanssa ja puolusti häntä ennakkoluuloista myyjää vastaan: "Etkö ole ennen kuurosokeaa nähnyt?". Elokuva herättää muutaman ajatuksen. Elokuvassa kuurosokea kommunikoi kirjoittamalla paperille ja poika vastasi hänelle piirtämällä kirjaimia kämmeneen. Tämä on ehkä helpoin tapa viestiä kuurosokealle, muitakin tuntoaistiin perustuvia tapoja on. Toisaalta huomaa, miten iso merkitys apuvälineillä ja yhteiskunnan esteettömyydellä on: t...

 Vammaisten asema 2000-luvun länsimaissa on parempi kuin koskaan aiemmin. Muinaisissa valtakunnissa vammaisia lapsia jopa surmattiin, mutta tilanne ei ollut ihan yksinkertainen. Maailma oli 2000 vuotta sitten julma paikka ja elämä jatkuvaa kamppailua. Ihmisillä ei välttämättä ollut mitään resursseja huolehtia vaikeasti vammaisista lapsista. Niin raadollista kuin se onkin, lapset saattoivat päästä jopa helpommalla. Poikkeuksiakin oli. Ilmeisesti kuuro Quintus Pedius menestyi kuvataiteilijana Roomassa 1. vuosisadalla jaa. Hän sai koulutukseensa tukea keisari Augustukselta. Tampereen Vapriikissa on näyttely, joka esittelee elämää Rooman valtakunnan Ostian kaupungissa 100- ja 200-luvuilla. Näyttelyssä oli erään työmiehen luuranko, jolla oli synnynnäinen rakennevika leuassa. Sen takia ei voinut avata suutaan. Häneltä oli poistettu muutama hammas, jotta pystyi syömään. Luuranko paljasti, että hän oli tehnyt fyysistä työtä, eli jonkun oli todellakin täytynyt huolehtia hänestä. Vammaisten ...

Jatko-osana edelliselle tekstille Kuuroja muinaisessa maailmassa listaan myös muutamia sokeita antiikista ja keskiajalta. Homeros Homeros oli kreikkalainen sokea runonlausuja, jonka nimiin on laitettu Ilias ja Odysseia. Ilias kertoo Troijan sodasta ja Odysseia sodasta palaavan Odysseuksen pitkästä kotimatkasta. Hänen uskotaan eläneen 700- tai 800-luvulla eaa., mutta joskus hänet on ajoitettu Troijan sodan aikoihin 1200-luvulle eaa. Homeros syntyi luultavasti Vähässä-Aasiassa, Smyrnan kaupungissa (nyk. Turkissa) tai Khiossaarella. Homeroksesta tiedetään siis hyvin vähän ja jo antiikissa epäiltiin hänen historiallisuutta. Nykyisin osa tutkijoista uskoo, että Ilias olisi Homeroksen käsialaa, mutta Odysseia olisi myöhemmin luotu. Anysis Herodotos (484-425 eaa.) kertoi historiateoksessaan Egyptiä hallinneesta sokeasta kuninkaasta, Anysiksestä. Herodotoksen mukaan Etiopian kuningas Sabacos hyökkäsi maahan ja syrjäytti Anysiksen. Hän pakeni rämealueelle ja rakensi oman saaren “maasta ja tuhk...

Tänään 12.2. Suomessa vietetään viittomakielen päivää. Päivä on Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perustajan, Carl Oscar Malmin syntymäpäivä. Hän syntyi 12.2.1826. Hän ei tietenkään ole historian ensimmäinen kuuro. Mainintoja kuuroista ihmisistä löytyy jo antiikista ja keskiajalta. Quintus Pedius Historian ensimmäisenä nimellä tunnettuna kuurona pidetään 1. vuosisadalla elänyttä Quintus Pediusta. Hänestä ei tiedetä paljonkaan, kaikki mitä tiedetään on mainittu lyhyessä kappaleessa Plinus Vanhemman teoksessa Luonnonhistoria. Plinius kertoo hänen isoisän olleen samanniminen konsuli ja Caesarin perillinen. Keisari Augustus oli myös hänelle sukua ja keisarin tuella hän sai koulutusta kuvataiteessa. Hän menestyi alalla hyvin, mutta kuoli nuorena. Plinius tosin sanoo hänen olleen mykkä, mutta tämä on oletettu tarkoittavan myös kuuroa. Lisäksi Plinius julkaisi kirjansa vuonna 77 ja keisari Augustus kuoli jo vuonna 14. Oletettavasti myös Quintus Pediuksen kuolemasta oli jo hyvän aikaa. Pliniu...

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä kuurojen viikkoa. Listasin muutamia tärkeitä ja kiinnostavia kuuroihin liittyviä tapahtumia Suomessa ja maailmalla. Tavallisin viittomakielen historiaan liittyvä myytti on, että se olisi keksitty kieli. Todellisuudessa eri maissa käytetään eri viittomakieliä ja ne ovat kehittyneet kuurojen yhteisöissä samalla tapaa kuin luonnollisetkin kielet. 1620  Espanjalainen Pablo Bonet julkaisi kirjan viittomakielestä. Kirja oli luultavasti ensimmäinen viittomakieltä ja sormiaakkosia koskenut tutkimus. 30.10.1749  Volfgang Helsingius, varhaisin tunnettu suomalainen kuuro, syntyi Iisalmessa. Hänen sukulaisensa Abraham Argillander (1722 – 1800) opetti häntä 1760-luvulla lukemaan, kirjoittamaan ja lukemaan huulilta. Tämän ansiosta Helsingius pystyi jatkamaan opintojaan Tukholmassa. 1755  Charles L’Epee (1712-1789) perusti Ranskaan maailman ensimmäisen kuurojen koulun. 26.3.1827  Saksalainen säveltäjä Ludwig van Beethoven kuoli täysin kuurout...

Luin Michael H. Hartin kirjoittaman kirjan maailmanhistorian 100 merkittävimmästä henkilöstä (Ihmiskunnan 100 suurinta). Kirjassa oli muutama kuuro ja sokea henkilö ja aloinkin miettiä pidemmälle kysymystä maailmanhistoriaan eniten vaikuttaneista kuuroista, sokeista ja kuurosokeista ihmisistä. Jotkut historialliset henkilöt kuuroutuivat tai sokeutuivat vasta elämänsä loppupuolella uransa jälkeen. Näitä ihmisiä ei tunneta vammaisina, joten ei ehkä ole mielekästä miettiä heitä erityisesti kuuroina tai sokeina. Esimerkiksi Galileo Galilei vietti elämänsä viimeiset vuodet sokeana ja Johann Sebastian Bach sokeutui muutama kuukausi ennen kuolemaansa. Oleellisia nyt siis ovat henkilöt, jotka olivat kuuroja tai sokeita merkittävän osan urastaan, tai koko uransa ajan. Jos näkövammaisilta kysyttäisiin historian merkittävintä sokeaa, monet ehkä vastaisi pistekirjoituksen keksijän Louis Braillen. Braille eli Ranskassa vuosina 1809-1852. Hän syntyi näkevänä Coupvrayn kylässä, mutta sokeutui kolmivu...

Tässä lyhyt aikajana kuulo- ja näkövammaisten historiasta. 300-luku eaa. Aristoteles väittää kuurojen olevan kykenemättömiä ajatteluun, koska ajattelu hänen mukaan vaatii puhuttua kieltä. Näin ollen kuuroja ei myöskään voisi kouluttaa. 30.10.1749 Volfgang Helsingius, varhaisin tunnettu suomalainen kuuro, syntyy Iisalmessa. Hänen sukulaisensa Abraham Argillander (1722 – 1800) opettaa häntä 1760-luvulla lukemaan, kirjoittamaan ja lukemaan huulilta. Tämän ansiosta Helsingius pystyy jatkamaan opintojaan Tukholmassa. 1755 Charles L’Epee (1712-1789) perustaa Ranskaan maailman ensimmäisen kuurojen koulun. 1776 Charles L’Epee kirjoittaa viittomakielen käyttöä (ranskalaisen metodin) puolustavan kirjan vastauksena oralisteille, joiden mielestä kuurojen kouluissa pitäisi käyttää vain puhuttua kieltä (saksalainen metodi). Kirjassa hän osoittaa kielitieteen avulla viittomakielen etuja kuuroille. 1824 Sokeutunut Louis Braille (1809 – 1852) kehittelee 15-vuotiaana koululaise...