Sokeita muinaisessa maailmassa
Jatko-osana edelliselle tekstille Kuuroja muinaisessa maailmassa listaan myös muutamia sokeita antiikista ja keskiajalta.
Homeros
Homeros oli kreikkalainen sokea runonlausuja, jonka nimiin on laitettu Ilias ja Odysseia. Ilias kertoo Troijan sodasta ja Odysseia sodasta palaavan Odysseuksen pitkästä kotimatkasta. Hänen uskotaan eläneen 700- tai 800-luvulla eaa., mutta joskus hänet on ajoitettu Troijan sodan aikoihin 1200-luvulle eaa. Homeros syntyi luultavasti Vähässä-Aasiassa, Smyrnan kaupungissa (nyk. Turkissa) tai Khiossaarella. Homeroksesta tiedetään siis hyvin vähän ja jo antiikissa epäiltiin hänen historiallisuutta. Nykyisin osa tutkijoista uskoo, että Ilias olisi Homeroksen käsialaa, mutta Odysseia olisi myöhemmin luotu.
Anysis
Herodotos (484-425 eaa.) kertoi historiateoksessaan Egyptiä hallinneesta sokeasta kuninkaasta, Anysiksestä. Herodotoksen mukaan Etiopian kuningas Sabacos hyökkäsi maahan ja syrjäytti Anysiksen. Hän pakeni rämealueelle ja rakensi oman saaren “maasta ja tuhkasta”. Siellä hän asui seuraavat viisikymmentä vuotta. Egyptiläiset toivat hänelle salaa etiopialaisten tietämättä ruokaa. Lopulta etiopialaiset lähtivät ja Anysis palasi valtaan. Anysikestä ei ole mainintoja Herodotoksen teoksen ulkopuolella, mutta etiopialaiset voisivat viitata kushilaisten dynastiaan 700-luvulla eaa.
Diodotos
Diodotos oli sokea stoalainen filosofi, joka eli Roomassa 1. vuosisadalla eaa. Hän oli kirjailija Ciceron (106-43 eaa.) ystävä ja filosofian opettaja.
Oppineita sokeita
Varhaisia sokeiden kirjoitusjärjestelmiä luotiin jo keskiajalla. Didymos oli 300-luvulla elänyt egyptiläinen teologi, joka kaiversia kirjaimia puusta. Arabialainen oikeusoppinut Zein-Al-Din Al-Amid leikkasi 1300-luvulla paperista kirjaimia, joita hän liimasi kirjojen sivuille.
Sokaistuja keskiajalla
Sokaisu oli tehokas tapa raivata viholliset pois tieltä. Vuonna 780 Bysantin keisariksi tuli yhdeksänvuotias Konstantinus VI. Pojan äiti Irene ohjasi häntä, mutta vallanhimo kävi liian suureksi. Vuonna 797 hän sokaisi poikansa ja kaappasi vallan kokonaan itselleen. Keisari Basileios II ansaitsi liikanimensä bulgaarinteurastaja vuonna 1014, kun hän voitettuaan bulgaarit taistelussa sokaisi tuhansia sotavankeja. Bulgarian tsaarin kerrotaan kuolleen silkasta järkytyksestä.
Maunu IV Sokea
Norjan kuninkaaksi nousi vuonna 1130 Maunu IV. Viisi vuotta myöhemmin hän hävisi taistelun Harald Gillelle, jolloin hänet syrjäytettiin, vangittiin ja sokaistiin. Näin hän sai nimensä Maunu Sokea. Hän vetäytyi luostariin, mutta vuonna 1136 pääsi uudelleen vallankahvaan. Hän hallitsi vielä kolme vuotta.
Homeros
Homeros oli kreikkalainen sokea runonlausuja, jonka nimiin on laitettu Ilias ja Odysseia. Ilias kertoo Troijan sodasta ja Odysseia sodasta palaavan Odysseuksen pitkästä kotimatkasta. Hänen uskotaan eläneen 700- tai 800-luvulla eaa., mutta joskus hänet on ajoitettu Troijan sodan aikoihin 1200-luvulle eaa. Homeros syntyi luultavasti Vähässä-Aasiassa, Smyrnan kaupungissa (nyk. Turkissa) tai Khiossaarella. Homeroksesta tiedetään siis hyvin vähän ja jo antiikissa epäiltiin hänen historiallisuutta. Nykyisin osa tutkijoista uskoo, että Ilias olisi Homeroksen käsialaa, mutta Odysseia olisi myöhemmin luotu.
Anysis
Herodotos (484-425 eaa.) kertoi historiateoksessaan Egyptiä hallinneesta sokeasta kuninkaasta, Anysiksestä. Herodotoksen mukaan Etiopian kuningas Sabacos hyökkäsi maahan ja syrjäytti Anysiksen. Hän pakeni rämealueelle ja rakensi oman saaren “maasta ja tuhkasta”. Siellä hän asui seuraavat viisikymmentä vuotta. Egyptiläiset toivat hänelle salaa etiopialaisten tietämättä ruokaa. Lopulta etiopialaiset lähtivät ja Anysis palasi valtaan. Anysikestä ei ole mainintoja Herodotoksen teoksen ulkopuolella, mutta etiopialaiset voisivat viitata kushilaisten dynastiaan 700-luvulla eaa.
Diodotos
Diodotos oli sokea stoalainen filosofi, joka eli Roomassa 1. vuosisadalla eaa. Hän oli kirjailija Ciceron (106-43 eaa.) ystävä ja filosofian opettaja.
Oppineita sokeita
Varhaisia sokeiden kirjoitusjärjestelmiä luotiin jo keskiajalla. Didymos oli 300-luvulla elänyt egyptiläinen teologi, joka kaiversia kirjaimia puusta. Arabialainen oikeusoppinut Zein-Al-Din Al-Amid leikkasi 1300-luvulla paperista kirjaimia, joita hän liimasi kirjojen sivuille.
Sokaistuja keskiajalla
Sokaisu oli tehokas tapa raivata viholliset pois tieltä. Vuonna 780 Bysantin keisariksi tuli yhdeksänvuotias Konstantinus VI. Pojan äiti Irene ohjasi häntä, mutta vallanhimo kävi liian suureksi. Vuonna 797 hän sokaisi poikansa ja kaappasi vallan kokonaan itselleen. Keisari Basileios II ansaitsi liikanimensä bulgaarinteurastaja vuonna 1014, kun hän voitettuaan bulgaarit taistelussa sokaisi tuhansia sotavankeja. Bulgarian tsaarin kerrotaan kuolleen silkasta järkytyksestä.
Maunu IV Sokea
Norjan kuninkaaksi nousi vuonna 1130 Maunu IV. Viisi vuotta myöhemmin hän hävisi taistelun Harald Gillelle, jolloin hänet syrjäytettiin, vangittiin ja sokaistiin. Näin hän sai nimensä Maunu Sokea. Hän vetäytyi luostariin, mutta vuonna 1136 pääsi uudelleen vallankahvaan. Hän hallitsi vielä kolme vuotta.
Kommentit
Lähetä kommentti