Mun surinat

Hautojen ryöstely oli vakava ongelma jo muinaisessa Egyptissä. Ratkaisuksi ongelmaan hautoja alettiin rakentaa Uuden valtakunnan alussa 1500-luvulla eaa. Kuninkaiden ja Kuningattarien laaksoihin Theban (nyk. Luxorin) lähelle. Hautoja rakentamaan tarvittiin käsityöläisiä ja taitelijoita, joille piti rakentaa myös oma kylä. Deir El Medina perustettiin laaksojen väliselle alueelle farao Amenhotep I:n kaudella 1500-luvun eaa. lopussa. Kylä tunnetaan nykyisin arabiankielisestä nimestä, mutta aikalaisille se oli Pa Demi tai Set Ma’at. Kylä pysyi käytössä Uuden valtakunnan loppuun 1000-luvulle eaa. Deir el-Medinan rauniot ( Wikimedia Commons ) Kylä koostui noin 70 rakennuksesta 5600 neliömetrin alueella. Kyläläiset rakensivat myös omat hautansa, kappelin ja pyhäkön kylään. Pitkät suorakulmion muotoiset asuintalot olivat pakattu vieriviereen. Kadulta taloon astuttiin eteiseen, josta pääsi edelleen olohuoneeseen. Sen jälkeen tuli kaksi huonetta, joilla oli erilaisia käyttötarkoituksia. Talon pe...

 Egyptissä kehittyi yksi maailman vanhimmista korkeakulttuureista 5000 vuotta sitten. Kulttuuri kesti 3000 vuoden ajan, kunnes Egyptistä tuli Rooman provinssi 30 eaa. Näin huikean pitkistä ajanjaksoista huolimatta pyramidit, muumiot, hautaesineet ja hieroglyfitekstit ovat edelleen meidän nähtävissä. Historiallinen aika on kestänyt noin 5000 vuotta, mistä yhden ihmisen elinaika on vajaa 2 %. Perspektiiviä antaa sekin fakta, että Kleopatran elinajasta on nyt kulunut vähemmän aikaa, kun pyramidin rakentamisesta hänen elinaikanaan! Siinä ihminen tuntee itsensä pieneksi. n. 3100 eaa. Farao Menes yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin valtansa alle. Valtakuntien nimet tulivat Niilin virran mukaan, eli Ylä-Egypti on etelässä ja päinvastoin. Ensimmäiset kaksi dynastiaa olivat varhaisdynastista kautta. n. 2700 - 2150 eaa. Dynastiat 3 - 6 tunnetaan vanhana valtakuntana. n. 2670 eaa. Djoserin porraspyramidi valmistui Sakkaraan. Pyramidin suunnitteli hovin virkamies, arkkitehti ja lääkäri Imhotep. Se koo...

Listaan muutamia harhakäsityksiä antiikista ja keskiajasta. Keskiajan osalta suosittelen lukemaan myös Jaakko Tahkokallion kirjan Pimeä aika . Caesar sanoi "sinäkin Brutukseni!" Caesarin on väitetty lausuneen viimeisinä sanoinaan "sinäkin Brutukseni", kun huomasi Brutuksen murhaajiensa joukossa. Roomalaiset historiankirjoittajat eivät tukeneet käsitystä: Suetonius kirjoitti yli 100 vuotta myöhemmin Caesarin sanoneen kreikaksi "Sinäkin, poikani!". Plutarkhos taas ei väittänyt Caesarin sanoneen mitään. Sanat "Sinäkin, Brutus!" esiintyy sen sijaan Shakespearen näytelmässä. Kirkko pimitti tietoa ja hidasti tieteen kehitystä keskiajalla Euroopan ensimmäiset yliopistot perustettiin keskiajalla ja munkit kopioivat antiikin tekstejä luostareissa. Itse asiassa ilman heidän työtään olisimme menettäneet suurimman osan antiikin teksteistä. Katolinen kirkko jopa tuki tieteellistä tutkimusta. Kleopatra oli (kaunis ja) egyptiläinen Kleopatra oli makedonialaisen...

Jatko-osana edelliselle tekstille Kuuroja muinaisessa maailmassa listaan myös muutamia sokeita antiikista ja keskiajalta. Homeros Homeros oli kreikkalainen sokea runonlausuja, jonka nimiin on laitettu Ilias ja Odysseia. Ilias kertoo Troijan sodasta ja Odysseia sodasta palaavan Odysseuksen pitkästä kotimatkasta. Hänen uskotaan eläneen 700- tai 800-luvulla eaa., mutta joskus hänet on ajoitettu Troijan sodan aikoihin 1200-luvulle eaa. Homeros syntyi luultavasti Vähässä-Aasiassa, Smyrnan kaupungissa (nyk. Turkissa) tai Khiossaarella. Homeroksesta tiedetään siis hyvin vähän ja jo antiikissa epäiltiin hänen historiallisuutta. Nykyisin osa tutkijoista uskoo, että Ilias olisi Homeroksen käsialaa, mutta Odysseia olisi myöhemmin luotu. Anysis Herodotos (484-425 eaa.) kertoi historiateoksessaan Egyptiä hallinneesta sokeasta kuninkaasta, Anysiksestä. Herodotoksen mukaan Etiopian kuningas Sabacos hyökkäsi maahan ja syrjäytti Anysiksen. Hän pakeni rämealueelle ja rakensi oman saaren “maasta ja tuhk...

Abu Simbel on kalliotemppeli, jonka faarao Ramses II rakennutti 1200-luvulla eaa. Temppeliin kuuluu neljä valtaisaa häntä itseään esittävää veistosta. Badarin kulttuuri oli 4000-luvulla eaa. Egyptissä kukoistanut kulttuuri, joka harjoitti maanviljelyä. Badarin piirissä ei vielä ollut kirjoitusta ja se on esidynastista kautta. Carter, Howard Carter oli englantilainen arkeologi, joka löysi Tutankhamonin haudan Kuninkaidenlaaksosta vuonna 1922. Dynastiat, Egyptiläinen pappi Manetho jakoi muinaisen Egyptin historian 30 dynastiaan 200-luvulla eaa. Listaan on myöhemmin lisätty 2 dynastiaa. Dynastiat jaetaan Vanhaan, Keskiseen ja Uuteen valtakuntaan. Osa dynastioista on hallinnut myös yhtä aikaa eri osia maasta. Egyptologit tutkivat muinaisen Egyptin kulttuuria ja historiaa eli ajanjaksoa noin 3000-30 eaa. Tunnetuimpia egyptologeja ovat Jean-Francois Campollion (tulkitsi hieroglyfit) ja Howard Carter (löysi Tutankhamonin haudan). Faarao  oli Egyptin hallitsija ja häntä pidettiin jumalalli...

n. 1360 eaa. Egyptin faarao Amenofis IV korvasi egyptiläiset jumalat auringonkiekon palvonnalla. Faarao Amenofis III:n poika Amenofis IV nousi Egyptin valtaistuimelle noin 1360 eaa. Jo hänen isänsä oli suosinut auringonkiekko Atonin palvontaa yli muiden jumalien, mutta Amenofis IV vei palvonnan uudelle tasolle. Viidentenä hallitusvuotenaan hän katkaisi välit auringonjumala Amonin papiston kanssa ja hylkäsi Atonia lukuunottamatta kaikki muut jumalat. Hän otti nimekseen Akhenaten (tai Ekhnaton), mikä tarkoittaa "Atonille mieluinen". Lisäksi hän siirsi pääkaupungin Akhetateniin, "Atonin taivaanrantaan", nykyiseen El-Amarnaan. Akhetatenin ajan temppeleissä ja haudoissa olevissa kuvissa faarao perheineen palvoo ainoastaan Atonia. Kuvissa palvojat kurottavat käsiään kohti Atonia symboloivaa auringonkiekkoa, jonka valo säteilee heidän käsille. Muut jumalat Akhetaten poisti temppeleistä, mukaanlukien Amonin. Näinpä Akhenatenin uskontoa on pidetty ensimmäisenä monoteismi...