Deir el-Medina ja ensimmäinen lakko

Hautojen ryöstely oli vakava ongelma jo muinaisessa Egyptissä. Ratkaisuksi ongelmaan hautoja alettiin rakentaa Uuden valtakunnan alussa 1500-luvulla eaa. Kuninkaiden ja Kuningattarien laaksoihin Theban (nyk. Luxorin) lähelle. Hautoja rakentamaan tarvittiin käsityöläisiä ja taitelijoita, joille piti rakentaa myös oma kylä. Deir El Medina perustettiin laaksojen väliselle alueelle farao Amenhotep I:n kaudella 1500-luvun eaa. lopussa. Kylä tunnetaan nykyisin arabiankielisestä nimestä, mutta aikalaisille se oli Pa Demi tai Set Ma’at. Kylä pysyi käytössä Uuden valtakunnan loppuun 1000-luvulle eaa.

Deir el-Medinan rauniot (Wikimedia Commons)

Kylä koostui noin 70 rakennuksesta 5600 neliömetrin alueella. Kyläläiset rakensivat myös omat hautansa, kappelin ja pyhäkön kylään. Pitkät suorakulmion muotoiset asuintalot olivat pakattu vieriviereen. Kadulta taloon astuttiin eteiseen, josta pääsi edelleen olohuoneeseen. Sen jälkeen tuli kaksi huonetta, joilla oli erilaisia käyttötarkoituksia. Talon perällä oli pihakeittiö, jossa oli myös portaat katolle. Kattoa pidettiin lisätilana ja siellä säilytettiin polttoainetta. Koska kylä sijaitsi keskellä aavikkoa, se ei ollut omavarainen. Vesi ja ruoka tuotiin kylään Thebasta työläisten palkkoina.

Kyläläisten elämästä on säilynyt paljon tietoa epäonnisen kaivon ansiosta. Kyläläiset yrittivät kaivaa kaivoa, mutta se kuivui. Kuopasta tuli kyläläisten kaatopaikka, josta on 1800-luvulta alkaen löydetty paljon tekstejä papyruksilla ja ostrakoneilla, eli ruukunsirpaleilla. Teksteihin kuuluu esimerkiksi oikeuden pöytäkirjoja, kauppakuitteja, kirjeitä perheenjäsenille, ostoslistoja, oraakkelikysymyksiä ja loitsuja.

Deir El Medina hylättiin 1100-luvulla eaa., kun libyalaiset alkoivat ryöstellä sitä. Taloja käytettiin vielä varastoina vähän aikaa, mutta ennen pitkää kylä unohdettiin. Egyptologit aloittivat kaivaukset Deir El Medinassa 1800-luvulla.

Deir El Medinassa nähtiin maailman ensimmäinen historiaan jäänyt lakko 1150-luvulla eaa. Kylän työläiset aloittivat lakon, kun heidän palkka myöhästyi lähes kuukaudella. Työntekijät valtasivat Theban kuolintemppelitkin palkkojaan vaatien. Paikallishallinto ei tiennyt mitä tehdä, sillä tilanne oli ennennäkemätön. Lakko rikkoi muinaiselle Egyptillä erittäin tärkeää maatin periaatetta, jonka mukaan kaiken oli toimittava harmoniassa. Lopulta itse visiirikin kävi kylässä, mutta palkkoja ei kuulunut. Työläiset joutuivat järjestämään useita lakkoja kuukausien ajan saadakseen palkkansa.

Tärkeimmät lähteet

• Yle Areena: Kadonneiden kaupunkien jäljillä - Deir El Medina
• Toivari-Viitala, Jaana (toim.), Kirjeitä faraoiden Egyptistä