Mun surinat

Näin vähän aikaa sitten unta apinoista. Unessa katsoin dokumenttia kyseisistä eläimistä. Sen mukaan miljoonia vuosia sitten simpanssit rakensivat lautat Afrikassa ja ylittivät Atlantin Etelä-Amerikkaan. Perillä vastassa oli paviaanilauma, joka hyökkäsi simpanssien kimppuun heti rannassa. Seurasi raivokas taistelu, jonka seurauksena kaikki simpanssit kuolivat. Aloin sitten ajatella, että ihan kuin olisikin joskus lukenut jostakin apinoiden meren ylityksestä. Pieni tutkimustyö paljasti, että tutkijat uskovat joukon apinoita todella ylittäneen Atlantin 34 miljoonaa vuotta sitten, koska eihän siellä muuten voisi olla apinoita. Amerikan-valloitus ei luonnollisesti kuulunut muinaisten serkkujemme suunnitelmiin. Apinat ylittivät tuolloin nykyistä hieman kapeamman Atlantin mereen joutuneen kasvillisuuden, kuten kaatuneen puun, mukana. Tämä ei näyttäisi ole ainoa kerta, kun näin on käynyt. Monetkin eri eläinlajit ovat voineet ylittää merialueita eri aikoina. Apinoiden oli tuolloin ylitettävä me...

Lauantaina oli Euroviisutkin ja minä katsoin ne ihan kokonaan, vaikka yöunet jäi vähemmälle. Seuraavana aamuna kun oli herättävä aikaisin. Ukraina oli ihan hyvä ja oli voittokin ihan ansaittu. Euroviisut perustettiin yhdistämään sodan runtelema Eurooppa ja varmaan Ukrainan sota vaikutti lopputulokseen. Joskus on vaikea edes erottaa pitääkö jostakin musiikista  vain siksi, että se on hyvä laulu, vai vaikuttaako siihen jokin mielleyhtymä. Minä melkein liikutuin, kun voittaja selvisi. Ei poliitiikkaa, maailmantapahtumia tai mitään voi täysin erottaa musiikista. Euroviisut on vain laulukilpailu, ei mitään vakavaa. Minun suosikki tänä vuonna oli kuitenkin Ranska.