Mun surinat

Hallituksen sakset leikkelivät tällä viikolla myös sote-järjestöjen avustuksia. Toiset lähtivät Helsingin ja Tampereen kaduille osoittamaan mieltään, minä tartuin tietokoneen näppäimistöön ja mietin, millaista minunkin elämäni olisi ilman vammaisjärjestöjä. Minulla on kokemusta kolmesta eri järjestöstä, Suomen Kuurosokeista, Kuuloliitosta ja Näkövammaisten liitosta. Pisin historia minulla on Suomen Kuurosokeiden kanssa. Järjestöt ovat tärkeitä tiedon ja vertaistuen lähteitä. Suomen Kuurosokeilta olen saanut tietoa kaikesta kuulonäkövammaan liittyvästä. Tukea on tullut myös apuvälineiden ja palvelujen hakuun ja apua myös silloin, kun viranomaiselta on saatu kielteinen päätös niistä. Työntekijä tarjoaa “toisen mielipiteen”. Kursseilla olen saanut pohtia opiskelua, ammatinvalintaa ja työelämääkin kuulonäkövammaisena vertaisten ja asiantuntevien työntekijöiden opastuksella. Vertaistuki on tärkeä osa yhdistystä ja olen solminut monia ystävyyssuhteita. Vertaistuki oli erityisen tärkeää lapse...

Kuulon apuvälineitä Suomessa on Kuuloliiton mukaan 800 000 huonokuuloista ihmistä. Huonokuuloisten määrä lisääntynee ikähaitarin molemmissa päissä. Ikääntyessä kuulo huononee normaalistikin, mutta nuorempien kuuloa uhkaa yleistynyt kuulokekuuntelu ja muu vapaa-ajan melu. Kuuloa käytetään nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin, kun ihmiset kuuntelevat musiikkia, äänikirjoja ja podcasteja. Erityisesti musiikkia kuunnellaan niin kovalla, että se voi vaurioittaa kuuloa. Myös työperäiset kuulovauriot ovat tavallisia. Kuka tahansa voi menettää kuulonsa eikä menetettyä kuuloa saa takaisin. Kaikki on katoavaista, mutta kuinka usein muistamme arvostaa asioita, ennen kuin ne ovat poissa? Pysymättömyys ( anicca ) on buddhalaisen ajattelun ytimessä ja tärkein kolmesta olemassaolon tuntomerkistä. Pysymättömyyden pohdinnan luulisi saavan ihmiset kiinnostumaan kuulostaan ja kuuloesteettömyydestä enemmän. Onko julkisissa tiloissa toimivat induktiosilmukat? Millainen on akustiikka? Ovatko televisi...

Uutisia vammaisten palveluista kuulovammaisten näkökulmasta viime viikoilta. Kela rajaa vammaisten tulkkauspalvelun käyttöä Kela on päättänyt vammaisten tulkkauspalvelusta, että sitä voi käyttää vain vuorovaikutustilanteissa, joissa on kolmas osapuoli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulkki ei voi tulkata asiakkaalleen ääni- tai kuvatallenteita, kuten videoita, televisio-ohjelmia tai podcasteja. Rajaus on tuonut kummallisia tilanteita esim. opiskelutulkkaukseen: koulussa tulkki voi tulkata viittomakieliselle opiskelijalle opettajan ja muiden opiskelijoiden puheet, mutta jos tunnilla näytetään video, tulkin on keskeytettävä tulkkaaminen videon ajaksi. Täydellisessä maailmassa kaikki videot olisivat teksitettyjä, mutta mehän emme elä täydellisessä maailmassa. Tekstittäminen ei ole aina resurssipulan vuoksi edes mahdollista. Eikä tekstityksestä olisikaan hyötyäkään kaikille tulkin käyttäjille, kuten kuulonäkövammaisille. Kela väittää, että rajaus perustuu lakiin, mikä ei pidä paikk...