Mun surinat

Viisukarsintakatsomo (kuva lisätty tekstin julkaisun jälkeen) Tänä vuonna UMK:hon osallistuvat artistit julkaistiin viime viikolla, ja tähän mennessä on kuultu jo neljän kilpailijan kappaleet . En nyt kuitenkaan vielä mene tämän vuoden euroviisukarsintoihin, vaan muistelen hieman menneitä. Suomen karsintoja olen katsonut lähes joka vuosi vuodesta 2007. Toisten karsinnoista voin tietysti droppailla triviaa, kuten kuka oli Viron karsintojen viimeinen 2003 tai Islannin toinen vuonna 2011. Kokonaisuudessaan en ole katsonut minkään toisen maan karsintoja. Joskus joku kiinnostava artisti tai yhtye on osallistunut ja sen esityksen olen katsonut. Esittelen muutaman hyvän tai muuten mieleenpainuneen karsintakappaleen Suomesta ja muualta Euroopasta viime vuosilta. Viro 2003: Vanilla Ninja - Club Kung Fu Viron karsinnat olivat vuoteen 2008 nimeltään Eurolaul. Sittemmin euroviisuedustajaa on haettu Eestilaul -kilpailussa. Vuonna 2003 kilpailuun osallistui poprock -yhtye Vanilla Ninja laululla Club...

Simpsonit on ollut vuosien ajan yksi minun suosikkisarjoista, joten aina kun sarja esittää jotakin minua muutenkin kiinnostavaa aihetta, katson sitä vieläkin tarkemmin. Keväällä mediaakin kiinnosti jonkin verran kauden 33. jakso, jossa oli mukana kuuro hahmo ja ääninäyttelijä. Se ei kuitenkaan ollut ensimmäinen jakso, jossa nähtiin viittomakieltä tai mukana oli kuuro hahmo. Viittomakieli oli näkyvästi esillä myös 31. kauden jaksossa Screenless, jossa Marge opetti Maggielle vauvaviittomia. Kuuroja hahmoja on ollut toisissa jaksoissa, mutta palataan niihin toisella kertaa. Tarina alkoi, kun Maggie yritti kertoa jotakin perheelleen, mutta kukaan ei ymmärtänyt häntä. Kun muut perheenjäsenet ihmettelivät, mitä Maggie halusi sanoa, Lisa muisti televisio-ohjelman vauvaviittomista. Marge päättikin alkaa opettaa Maggielle viittomia. Alkuvaikeuksilta ei vältytty. Marge tarjosi Maggielle muron ja viittoi "haluatko syödä lisää, vai oletko valmis (all done)?". Sen sijaan, että Maggie olis...

Tässä tekstissä kuulo- ja näkövammat a:sta ö:hön, jokaiselle kirjaimelle jokin juttu. Mukana on myös historiaa ja musiikkia ja muuta viihdettä liittyen muihinkin blogin teemoihin. Tällä samalla formaatilla kirjoitin myös tekstin Viittomakieli a:sta ö:hön . A: Apuvälineet on kehittyneet teknologian mukana. Uusissa kuulolaitteissa Bluetooth-yhteys, jolla television tai muun laitteen äänen saa suoraan kuulolaitteeseen. Näkövammaisten uusista apuvälineistä voisi mainita Seeing AI -sovelluksen, jonka voi ladata kännykkään. Sovelluksen yksi ominaisuus on tekstin tunnistus: se lukee ääneen kaikki kännykän kameraan osuvat tekstit. B: Beethoven (1770-1827) on ehkä maailman kuuluisin kuuroutunut muusikko. Paitsi että hän oli kuuro, hän myös jakaa syntymäpäivän erään osuvan järjestön kanssa. Beethoven syntyi joko 16. tai 17. joulukuuta 1770. Suomen Kuurosokeat ry perustettiin 16. joulukuuta 1971. Järjestön perustajat tuskin tätä yhteensattumaa ajattelivat. C: Coda tarkoittaa kuurojen kuulevaa la...

Tänään on Suomen viittomakielen päivä. Tuo päivä on Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perustajan, Carl Oscar Malmin (1826-1863) syntymäpäivä. Malm perusti kuurojen koulun Porvooseen vuonna 1846. Koulussa hän käytti ruotsalaista viittomakieltä, josta kehittyi aikanaan suomalainen viittomakieli. Päivää, jolloin koulu avattiin, voisi hyvin pitää suomalaisen kuurojen yhteisön, tai ainakin suomalaisen viittomakielen, syntymäpäivänä. Jostakin syystä viittomakielen päivä on kuitenkin Malmin syntymäpäivänä. Minun ensimmäiset kokemukset viittomakielestä olivat jo lapsena kuulovammaisten järjestöjen toiminnassa. Viittomia on opeteltu mm. Uno-peliä pelaamalla. Viittomia on myös opittu viittomalla Idols-finalistien laulu Tuulet puhaltaa. Sormiaakkosten opettelusta muistan erityisesti, kuinka kertasin niitä Simpsonien avulla. Eräässä sarjan jaksossa Lisa osallistui tavauskilpailuun. Samalla kun Lisa tavasi sanoja, minä etsin aakkosia sormiaakkoskortilta ja sormitin perässä suomeksi ja englanniksi....

Viikonloppuna pidettiin Suomen euroviisukarsintojen finaali, jossa valittiin Saara Aallolle show... tarkoitan, laulu Lissabonin euroviisulavalle. Minusta Domino olisi ollut paras ehdokas, mutta karsinnan voittanut  Monsters oli sekin ihan hyvä. Kansainvälisen raadin edustajalta tuli "12 points to Monsters", mistä tuli elävä flashback 12 vuoden takaa ! Ehkä hyvä ennemerkki? Blogin seuraajille aiheesta muistunee mieleen kuinka Signmark osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 2009 laululla Speakerbox . Lopulta Signmark jäi finaalin toiseksi, kun Waldo's People lähti Moskovaan Euroviisuihin. Laulun tunnelma on kevyt ja pirteä. Vähän kuin Viron euroviisu Everybody vuodelta 2001, joka voitti. Lyriikka kertoo kuurojen musiikista ja paras kohtahan on "A deaf man paints lyrics in the air by waving his hands. Damn, what's next, right? Movies for blind?". Musiikillisesti Speakerbox ei oikein minua sytyttänyt, vaikka eipä Lose Control paljon tätä parempi ollu...

Maapallo on taas kiertänyt yhden kierroksen auringon ympäri ja paljon on ehtinyt tapahtua myös kuulo- ja näkövammaisten ympyröissä. Kaikkea tapahtunutta ei yhteen bloggaukseen saa mahtumaan, vaikka rajaankin kuurosokeiden (ja omaan) näkökulmaan. Vuoden tärkeimmät tapahtumat luultavasti liikkuivat Koko Suomi viittoo -kampanjan ja Kelan kilpailutuksen ympärillä. Vuoteen on mahtunut edistysaskelia ja takapakkia vammaispalveluissa sekä paljon yhteisöllisyyttä. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2018. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa! 1.1. VR otti käyttöön vammaisille asiakkaille tarkoitetun palvelunumeron. 12.1. Viittomakieliset uutiset raportoi, että Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan syrjineen kuurosokeaa tulkkipalvelun käyttäjää. Kuurosokea olisi tarvinnut puhelinkeskustelua varten portugalia puhuvan tulkin. Kela kieltäytyi välittämästä asiakkaalle hänen toivomaa tulkkia, koska tulkki ei ollut suorittanut kuurosokeille tulkkaamisen kurssia. Lautakunta katsoi, että kurssi oli t...

Maanantaina 12. helmikuuta vietettiin viittomakielen päivää. Päivä on valittu Carl Oscar Malmin syntymäpäivälle, hän syntyi 12. helmikuuta 1826. Hän perusti Suomen ensimmäisen kuurojen koulun Porvooseen vuonna 1846. Tässä tekstissä viittomakieli ja kuurous a:sta ö:hön. Aakkoset - siis sormiaakkoset . Ne ovat viitottuja kirjaimia ja niillä voidaan sormittaa paikkojen tai ihmisten nimiä, joille ei ole omaa viittomaa. BSL eli British Sign Language on Isossa-Britanniassa käytetty viittomakieli. Tätä kieltä nähtiin mm. elokuvassa Neljät häät ja hautajaiset. CODA   child of deaf adult , eli kuuron kuuleva lapsi. Todennäköisesti hän on kaksikielinen, eli viittomakieli on hänen toinen äidinkielensä. Deaf on englantia ja tarkoittaa kuuroa. Joskus sana on tapana kirjoittaa isolla jos tarkoitetaan kuuroutta kulttuurisena identiteettinä. Euroviisuihin  Signmark melkein pääsi vuonna 2009, mutta viittomakieltä on kilpailussa jo nähty. Vuonna 2005 Latvian  War is not over  oli osit...

Eilen 10. joulukuuta oli tapahtumarikas päivä. Oslossa ja Tukholmassa jaettiin Nobelin palkinnot, New Yorkissa jaettiin Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinnot kuudelle ihmiselle ja Nelson Mandelan muistotilaisuus pidettiin Johannesburgissa. Viittomakieli ja kuurojen yhteisö pääsi otsikoihin. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinto tuli ensimmäisen kerran Suomeen. Palkinnon sai Kuurojen liiton entinen toiminnanjohtaja Liisa Kauppinen (haastattelut  viittomakielellä ja suomeksi ). Palkinto tuli hänen työstään viittomakielisten ihmisoikeuksien puolesta. Hänen suurin saavutuksensa oli viittomakielen saaminen osaksi YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimusta. Kauppinen on esimerkki siitä, että asioihin voi vaikuttaa, kun on valmis tekemään töitä. Palkinto jaetaan joka viides vuosi ja se ovat saaneet myös Nelson Mandela ja Martin Luther King. Kauppinen on päässyt kovaan seuraan ja varmasti ansaitusti. Mandela kun tuli puheeksi, huomasitko viittomakielentulkin hänen muist...

Tällä viikolla on vietetty kansainvälistä kuurojen viikkoa ja viikko päättyy tänään kansainväliseen kuurojen päivään. Kuurojen maailmanliitto WFD on suositellut viikon teemaksi kaksikielisyyttä tunnuslauseella Sign bilingualism is a human right - viittomakielisten kaksikielisyys on ihmisoikeus. Viittomakieli on luonnollinen kieli, joka on usein kuuron äidinkieli. Kuurot pitävätkin itseään kieli- ja kulttuurivähemmistönä, eivätkä vammaisina. Suomi on viittomakielisille vieras kieli, mutta nykyisin lähes kaikki kuurot lapset saavat sisäkorvaistutteen. Se on leikkauksella kalloon asennettava laite, joka mahdollistaa hyvän kuulon kuuroille tai kuuroutuneille. Laitteen avulla kuuro voi kuulla puhettakin ja oppia suomen kieli. Jostakin syystä jotkut lääkärit uskovat viittomakielen haittaavan implanttia käyttävän lapsen puhutun kielen oppimista. Tämä ei kuitenkaan voi mitenkään pitää paikkansa: miksi kuuleva lapsi hylkäisi puhutun kielen ja käyttäisi vain viittomakieltä, jos kuitenkin kuulee ...

Perjantaina katsoin elokuvan Tunteet ilman sanoja, joka kertoo kuuron lapsen vanhemmista, jotka miettivät pitäisikö lapselle asentaa korvaimplantti, eli sisäkorvaistute. Toinen vanhemmista on kuuro ja toinen kuuleva, mikä johtaa myös erimielisyyteen leikkauksen tarpeesta. Kuuro äiti vastustaa implanttia, mutta kuuleva isä haluaisi antaa sen lapselleen. Äidin asenne elokuvassa on kumman kielteinen, hän ei halua edes keskustella aiheesta. Viittomakielisten asenne implanttia kohtaan on usein niin kielteinen. Tietenkään syntymästään kuuro ei osaa kaivata kuulemista ja kuurona voi elää rikasta elämää. Eikä kenenkään elämä ole täydellistä ja vailla mitään ongelmia riippumatta aistien lukumäärästä, mutta se ei silti tee implantistä tarpeetonta. Sen avulla voisi sentään kuulla kadulla lähestyvän auton äänen ja muiden varoitushuudot, palohälyttimen soivan tai keskustella suoraan kenen kanssa haluaa ilman tulkkia tai kirjoittamista paperille. Toki jos on kuuroutunut vasta puheen oppimisen jälkee...

Musaviikko -sarjassa esittelen ja arvioin 5 laulua/musiikkivideota joka keskiviikko. Laulut ovat aina samalta artistilta, liittyvät johonkin aiheeseen tai niissä on jokin muu yhteys. Tuleepahan säännöllisyyttä tähän kirjoitteluun. Laulut arvioin 1-5 tähtiasteikolla. Tällä viikolla arvioin Signmarkin tuotantoa. 1. Kahleet ****1/2 Signmarkin esikoisalbumi julkaistiin vuonna 2006 ja levyltä löytyi myös tämä 1930-luvulle sijoittuva kahden kuuron rakkaustarina. Tällä kertaa Romeon ja Julian väliin ei tullut vain perheet, vaan koko yhteiskunta - kuurojen avioliitot olivat kiellettyjä, ellei sterilointiin suostuttu 1960-luvulle saakka. Päähenkilön tuska on esitetty videolla hyvin koskettavasti. Merkittävässä roolissa laulussa on viittomakieli ja visuaalisuus, eli musiikkivideo täytyy katsoa. Viittomakieli todella lisää laulun tunnetta, enkä usko että tämäkään toimisi yhtä hyvin vain kuunneltuna. On myös aina hienoa, kun laululla on oikeasti jokin viesti, eikä se ole pelkkää diibadaabaa. Ainoa...