Mun surinat

Tämä teksti perustuu aiemmin julkaisemaani ja poistamaani tekstiin tunnelukoista. Tunnelukot ovat erilaisia virheellisiä ajatustapoja, joiden herättämät tunteet saavat meidät käyttäytymään vahingollisella tavalla. Tunnelukot esimerkiksi estävät ihmistä tarttumasta haasteisiin epäonnistumisen pelossa, saavat suuttumaan kritiikistä tai välttelemään mielipiteen ilmaisua kritiikin pelossa. Tunnelukkoihin olen tutustunut Mielenterveystalon omahoito-ohjelmassa ja Kimmo Takasen kirjassa Tunne lukkosi Kirjassa ja nettisivulla on vähän erilaiset harjoitukset tunnelukkojen käsittelyyn, mutta molemissa lukkoihin liittyvät erilaiset moodit tai minätilat. Minä pidin Takasen tavasta kuvata moodit sisäisenä lapsena, haitallisena vanhempana ja toimivana aikuisena. Ajatus on, että meidän kaikkien mielestä löytyvät nuo kolme hahmoa. Sisäinen lapsi on jäänyt vaille tarvitsemiaan asioita ja siksi käyttäytyy tunnelukon mukaisesti. Huono vanhempi ruokkii tunnelukkoa, ja vastuullinen aikuinen lievittää sitä...

Minne sinä lähtisit matkalle, jos voisit lähteä ihan minne vain haluaisit? Minä voisin ainakin käydä katsomassa millaista buddhalaisuus on Etelä- ja Itä-Aasiassa. Aasian-matka on nykyisin vain haave, mutta matkakertomuksia voi aina kuunnella. Kuuntelin vähän aikaa sitten Yle Areenassa olevan Matti Rämön äänikirjan hänen pyöräilyretkestään Thaimaan, Kambodzan, Vietnamin ja Laosin läpi . Kuunneltuna kirja suorastaan vie mennessään. Kirja kuvaa elämää ja maisemia noissa maissa ja lisäksi antaa tietoa niiden historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnista. Minä tykkään kuunnella äänikirjoja ennen nukkumaanmenoa, mihin tämäkin kirja on yleensä sopivan kepeää kuultavaa. Paikoitellen kirjassa kuitenkin käsitellään rankempiakin teemoja. Rämö esimerkiksi vieraili Kambodzan kansanmurhan museossa. Eräs Rämön kokemus Thaimaassa toi mieleeni buddhalaisen filosofian. Useat vapaana liikkuvat koirat häiritsivät hänen pyöräilyään. Rämö yritti hätistellä niitä kiroamalla ja meluamalla, mikä tietysti kiihdyt...

Olin kiinnostunut historiasta jo ala-asteella. Minun suosikkikirja oli koko ala-asteen ajan Värikäs maailmanhistoria. Se on yli 800-sivuinen tiiliskivi, jonka minä luin kannesta kanteen monta kertaa. Lainasin sitä kirjastosta niin usein, että se oli melkein kuin minun oma kirja. Erityisesti kirjan visuaalinen ilme miellytti silmää ja inspiroi. Rakensin oman kuvitteellisen maailman ja sille historian. Tuloksena syntyi kirja, jolla oli sama nimi, rakenne ja asettelu. Kirjassa on myös paljon alkuperäisestä inspiroitua piirroksia. Harrastinhan silloin vielä lukemisen lisäksi piirtämistä.  Peruskoulun jälkeen kiinnostuin muista aiheista, ja kirja sai jäädä kirjaston hyllylle. Aikuisiällä palasin historian pariin, mutta tuota kirjaa en enää lainaillut. Muutama vuosi sitten se tuli verkkokaupassa vastaan ja minähän päätin ostaa sen. Kirja saapui ja tutustuin siihen lähes 20 vuoden tauon jälkeen ison kahvikupin seurassa. Millainen oli kohtaaminen vanhan tuttavan kanssa? Kirjaa voisi lukea ...

Tilasin koronakevään kuluksi BookBeatin, josta olen kuunnellut äänikirjoja ja lukenut e-kirjoja. Kirjoihin on kuulunut dekkareita ja historiankirjoja, mutta myös muita teemoja. Tässä listausta muutamasta kirjasta. Vähän arviota ja kirjan herättämiä ajatuksia. Kimmo Takanen - Tunne lukkosi Kirja auttaa lisäämään itsetuntemusta pohtimalla omia tunnelukkoja ja ajatustapoja. Kirjaan liittyy myös testejä, jotka voi tehdä netissä. Kaikkesta kirjassa väitetystä en ole samaa mieltä, mutta ei tarvitsekaan olla. Tarkoitushan onkin miettiä itse. Esimerkiksi kirja tuntuu pitävän lapsuutta lähes kaikkien ongelmien alkuperänä. Kyllähän nyt myöhemmätkin elämänvaiheet vaikuttavat. Välillä kirjan kirjoitustyyli on vähän raskas ja toistava. Tosin toisto ehkä antaa enemmän aikaa ajatella asiaa? Ari Turunen - Mulkerot Nimestään huolimatta ihan järkevä historiankirja. Teemana historian pahikset, joita osassa maailmaa pidetään sankareina. Eli historia riippuu joskus kirjoittajasta, ei kannata luottaa vain y...

Filogelos (Naurun ystävä) on 300-luvulla eaa. Kreikassa kirjoitettu vitsikirja. Seuraavassa siis hyvin wanhoja vitsejä näitä vaikeita aikoja piristämään. #1 Mies tuli vihaisena orjakauppiaan luokse ja huusi: "Orja, jonka möit minulle viime viikolla, kuoli!" Kauppias vastasi ihmeissään: "Outoa! Ei se sitä koskaan tehnyt, kun oli minulla!" #2 Matkalla ollut mies kysyi ennustajalta perheensä vointia. "Perheesi voi hyvin, kuten myös isäsi" "Jaahas, isäni on ollut kuolleena jo 10 vuotta!" "Et sitten taida tuntea oikeaa isääsi" #3 Vanha mies oli kuollut Alexandriassa ja hänen poika vei ruumiin palsamoitavaksi. Myöhemmin hän tuli hakemaan ruumista ja palsamoija kysyi tuntomerkkiä, josta tunnistaa isä muiden vainajien joukosta. "Hänellä oli kova yskä", vastasi poika. #4 Typerys oli uimassa ja oli vähällä hukkua. Siitä selvittyään hän vannoi itselleen, ettei menisi veteen ennen kuin osaisi uida kunnolla. #5 Typerys tapasi yllättäen yst...