Mun surinat

Fossiilin kopio museo Vapriikissa Tampereella. Monet ovat jossakin vaiheessa lapsuuttaan olleet kiinnostuneita dinosauruksista tai avaruudesta. Siis ainakin minä. Seuraan toisinaan edelleen niiden tutkimuksen uusia tuulia. Näitä aihepiirejä minua on inspiroinut miettimään pari Yle Areenalta löytyvää podcastia, Dinocast ja Tähtisarja . Podcastit on hyviä maanläheisiä johdantoja näihin aiheisiin. Avaruutta ja luonnonhistoriaa yhdistää moni asia. Lapsena - ja edelleen aikuisena - avaruudessa ja dinosauruksissa kiehtoi niiden vieraus. Dinosaurukset ja toiset planeetat ovat vieraita maailmoja, jotka ovat (tai ovat olleet) samalla todellisia. (Luonnon)historiassa on tietty “lähellä, mutta niin kaukana” -efekti. Ehkä juuri tässä paikassa joskus tallusti tyrannosaurus? Enää sitä ei voi nähdä. Molempia aiheita yhdistää myös ajan ja paikan valtavat mittasuhteet. Viimeiset tyrannosaurukset katosivat 65 miljoonaa vuotta sitten. Tämä on pitkä aika, mutta pitkään dinosauruksetkin elivät: stegosauru...

Näin vähän aikaa sitten unta apinoista. Unessa katsoin dokumenttia kyseisistä eläimistä. Sen mukaan miljoonia vuosia sitten simpanssit rakensivat lautat Afrikassa ja ylittivät Atlantin Etelä-Amerikkaan. Perillä vastassa oli paviaanilauma, joka hyökkäsi simpanssien kimppuun heti rannassa. Seurasi raivokas taistelu, jonka seurauksena kaikki simpanssit kuolivat. Aloin sitten ajatella, että ihan kuin olisikin joskus lukenut jostakin apinoiden meren ylityksestä. Pieni tutkimustyö paljasti, että tutkijat uskovat joukon apinoita todella ylittäneen Atlantin 34 miljoonaa vuotta sitten, koska eihän siellä muuten voisi olla apinoita. Amerikan-valloitus ei luonnollisesti kuulunut muinaisten serkkujemme suunnitelmiin. Apinat ylittivät tuolloin nykyistä hieman kapeamman Atlantin mereen joutuneen kasvillisuuden, kuten kaatuneen puun, mukana. Tämä ei näyttäisi ole ainoa kerta, kun näin on käynyt. Monetkin eri eläinlajit ovat voineet ylittää merialueita eri aikoina. Apinoiden oli tuolloin ylitettävä me...

Siirsin tämän tekstin eläinkokeista poistamastani blogista. Se perustuu uutiseen, jonka mukaan Cardiffin yliopiston tutkijat kokeessa ompelevat kissanpennuilta silmiä umpeen tutkiessaan kuinka laiska silmä syntyy. Kun tutkimus suoritettu, kissanpennut tapetaan. Eläinkokeilla testataan erilaisia lääkkeitä, kosmetiikkatuotteita tai etsitään parannuskeinoja erilaisiin sairauksiin. Eläinkokeet perustuvat ajatukseen, että eläimet ovat ihmisille tarkoitettuja hyödykkeitä vailla omaa tietoisuutta. Eläimet ovat kuitenkin usein tietoisia ja niillä on tunteita. Kissoilla ainakin. Kun muutaman tunnin seuraa kissojen käyttäytymistä, on vaikea pitää niitä vain tiedottomina tunteettomina robotteina. Oikeus elämään ja onnellisuuteen ei kuulu vain ihmisille, vaan se on myös eläinten oikeus. Tietysti parannuskeinon löytäminen vakavaan sairauteen parantaa ihmisten elämänlaatua. Monestihan maailmassa jonkun onni on toiselta pois. Eläimet syövät toisiaan jne. Maailmassa on monia sairauksia, mitkä vai...

"Kaikkihan tietävät, että maapallo on pyöreä ja keskiajalla luultiin sen olevan litteä..." Ei pidä paikkaansa. Nämäkin ovat vain joitakin esimerkkejä asioista, joita usein pidetään totena, vaikka eivät olekaan sitä. Sitkeimpiin uskomuksiin törmää jopa luotettavissa lähteissä. Tämä bloggaus paljastaa joitakin enemmän tai vähemmän laajasti faktoiksi hyväksyttyjä asioita, jotka eivät kuitenkaan ole totta. #1. Keskiajalla uskottiin maan olevan litteä Keskiajan ajatellaan olleen tieteellisen kehityksen taantumuksen aikaa ja sitähän tämä käsitys tukee. Mutta jo antiikin kreikkalaiset uskoivat maan olevan pyöreä, eikä juuri kukaan koulutettu eurooppalainen uskonut maata litteäksi edes keskiajalla. #2. Kiinan muuri näkyy kuuhun En tiedä kuinka moni oikeasti uskoo tähän myyttiin, mutta tietenkään se ei näy. Ihminen ei mitenkään voi erottaa muutaman metrin leveää muuria yli 300 000 kilometrin päähän! Se olisi sama, kuin erottaisi yksittäisen ihmishiuksen monen kilometrin päästä. Uskomu...

Kun eräs ihminen sai tietää, että olen buddhalainen, hän sanoi ettei kannata olla. Saatan vaikka syntyä koppakuoriaiseksi . Olisihan se aika ikävää syntyä hyönteiseksi. Niin pieni, ettei kukaan huomaa ja kaikki ympärillä on jättiläismäistä. Jos joku sattuu huomaamaan, ensireaktio ei välttämättä ole ihastus. Itse asiassa kuuluminen useimpiin hyönteislajeihin voisi olla hengenvaarallista - sinut nimittäin saatetaan tappaa pelkästään siksi, että satuit näkökenttään! Sen siitä saa, kun ei ymmärrä olla söpö karvaturri. Muistat varmaan kuinka viime jouluna eläintensuojelijat Isossa-Britanniassa kauhistuivat poronlihaa tarjoavasta ravintolasta? He ihmettelivät, kuinka kukaan voi syödä poroa. Koppakuoriaisilla ja poroilla on jotakin yhteistä; niitä ei syödä länsimaissa kovin yleisesti. Possuparka sen sijaan maistuu. Ei sen syömistä paheksuta, kuten kissan tai koiran. "Eihän niitä voi ottaa lemmiksi eikä ne ole erityisen sööttejäkään." Ehkä nämä poronlihan vastustajat olivatkin kasvis...

Ajattelin että aion tutkia mitä buddhalaisuudesta on kysytty ylioppilaskokeissa ja kirjoittaa vastausehdotuksia kysymyksiin omien tietojeni pohjalta. Viime keväänä kysyttiin eläinetiikasta kristinuskossa ja buddhalaisuudessa. Eläinten arvon ja aseman lisäksi kysyttiin käsitysten perusteita. Kristinuskon jätän nyt huomiotta, enkä taida nyt erotella kysymyksen eri osia. Väkivallattomuus (ahimsa) ja myötätunto kaikkia tuntevia olentoja kohtaan ovat buddhalaisuudessa isoja arvoja. Seuraamme viittä periaatetta, joista ensimmäinen kieltää tappamisen. Buddhalainen etiikka kohtelee eläimiä ja ihmisiä tasa-arvoisesti, vaikka vain ihminen voi valaistua tässä elämässä. Tästä näkökulmasta eläimeksi syntyminen on huonompi juttu, kuin ihmiseksi syntyminen. Eläimelläkin on toki mahdollisuus valaistua myöhemmässä elämässä. Kyvyttömyys valaistumiseen johtuu niiden älyllisestä kapasiteetista, eikä se tarkoita sitä, että eläimet itsessään olisivat ihmistä arvottomampia. Mahdollisuus valaistumiseen en...