Mun surinat

Uskonto kouluissa on vuoden mittaan aiheuttanut allergisia reaktioita suuntaan ja toiseen. Näppylöitä on tuottanut Suvivirsi, jooga, mindfulness ja meditaatio. Niin paljon, että niistä on valitettu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan sekä tehty kansalaisaloite. Espoossa koulun kevätjuhlassa laulettu Suvivirsi sai erään koululaisen isän tekemään valituksen siitä, että virrestä ei varoitettu perhettä etukäteen, ja perheen lapsi oli pakotettu se kuulemaan. Lopulta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päättikin, että uskonnollisista lauluista koulun tapahtumissa pitää ilmoittaa etukäteen. Suvivirttä ei kielletty, mutta tuntuu hassulta ajatus, että siitä pitää erikseen varoittaa. Suvivirsi on uskonnollinen laulu, jolla on joillekin hengellinen merkitys, mutta monille se on vain koulujen kevätjuhliin kuuluva perinne. Minulle Suvivirsi on kaunis luontoa ylistävä laulu, joka herättää muistoja kouluajoilta. Tunnelman lukuvuoden loppun ja kesäloman lähestyessä. Suvivirsi muuten suomenne...

Tässä tekstissä käsittelen buddhalaisuutta ja vammaisuutta. Aiheesta puhuttaessa mieleen nousevat usein karma ja jälleensyntymä, mutta ne ovat vain yksi osa buddhalaisuuden laajasta kokonaisuudesta. Keskityn buddhalaisuuden filosofisiin ja psykologisiin opetuksiin, enkä mene mainittuihin uskonnollisiin käsitteisiin. Mitä buddhalainen ajattelu ja elämäntapa voivat tuoda elämään vammaisena ja vaikuttamistyöhön vammaisten asioihin? Kaikki on pysymätöntä Pysymättömyys on keskeisimpiä Buddhan opetuksia. Kun kaiken katoavaisuuden ymmärtää syvällisesti, mitään ei pidä itsestäänselvänä. Ei terveyttä, toimintakykyä tai toimivia aisteja. Kuka tahansa voi vammautua tai sairastua milloin tahansa. Ehkä pysymättömyyden pohtiminen saisi ihmiset ottamaan saavutettavuuden ja esteettömyyden vakavammin. Ja ylipäätään arvostamaan omaa toimintakykyään ja terveyttään enemmän. Lue lisää: Muuttuva kuulo ja buddhalaisuus Ei ole erillistä muuttumatonta identiteettiä Ihmisellä ei ole erillistä pysyvää minuutta (...

Eilen päättyi Itävallassa järjestetyt 71. Euroviisut. Kilpailun voitti Bulgaria ensimmäistä kertaa edustajanaan Dara kappaleella Bangaranga. Suomi jatkoi menestystään viisuissa sijoittumalla kuudenneksi. Finaalin pääsyä ei tarvinnut edes jännittää ja top-10 saavutettiin kolmannen kerran viiden vuoden sisällä. Tämän sijoituksen jotkut mediat ehti jo julistaa flopiksi ja pettymyseksi. Muistan vielä hämärästi ajan, kun Suomen pääsy finaaliin oli saavutus. Minun suosikkeja tänä vuonna olivat Kroatia, Luxemburg ja Kreikka. Viron edustajana oli minulle tuttu yhtye Vanilla Ninja, mutta yhtyeen kappale ei oikein sytyttänyt. Muuten tämän kevään viisut oli harvinaisen korkeatasoiset. Arvoin tässä vielä erikseen muutaman viisun. Minun viisukatsomo Bulgaria: Dara - Bangaranga (4 tähteä) Ihan hauska ja tarttuva kappale, joka perustuu osin kukeri-rituaaliin, jossa karkotetaan pahoja henkiä. Bulgaria voitti nyt ensimmäisen kerran. Bulgariasta on myös koko 2020-luvun paras viisu, Victorian Tears Gett...

Suomi on osallistunut Euroviisuihin 58 kertaa vuodesta 1961 alkaen. Matkan varrelle on osunut yksi voitto, muutamia top-10 -sijoituksia ja liuta  huonompia sijoja. Suomi otti pohjat 1990- ja 2000-lukujen taitteessa. Silloin viisujen osallistujamäärää karsittiin jättämällä kilpailun ulkopuolelle edellisen vuoden huonoiten menestyneet maat. Suorastaan tragikoomista, että koko tuon ajan Suomi osallistui joka toinen vuosi. Huonosti näyttää sujuneen, mutta kilpailun pahnan pohjimmaiseksi on päädytty vain 11 kertaa ja nollakerhoon ainoastaan kolmesti. Ei Suomen menestys ole itse asiassa kovin huonoa ollut. Keskinkertaista pikemminkin. Vuoden 1980 viimeiseen sijoitukseen liittyy hauska knoppitieto, jonka löysin Euroviisujen Facebook-ryhmästä. Silloin Suomea edustaneesta Vesa-Matti Loirista tuli ainoa ihminen maailmassa, joka on hävinnyt Euroviisuissa Afrikan maalle. Tuolloin Euroviisuihin osallistui myös Marokko ainoana Afrikan maana koskaan. Maa sijoittui toiseksi viimeiseksi jättäen jäl...