Mun surinat

Suomi on nyt ollut Naton jäsen vuoden ajan. Liittyminen Natoon oli kiistatta yksi tärkeimpiä tapahtumia Suomen itsenäisyyden ajan historiassa. Nato-jäsenyys päätti sotilaallisen liittoutumattomuuden ja (ainakin itänaapuriin kohdistuvan) suomettumisen. Mutta miten tämä erittäin tärkeä tapahtuma on vaikuttanut meidän tavallisten kansalaisten elämään? Ei juuri mitenkään. Viime vuosien tapahtumista koronaviruspandemia vaikutti ihmisten elämään paljon enemmän. Välittömät vaikutukset olivat lyhytaikaisia, mutta sillä oli pidempiaikaisiakin vaikutuksia. Se ainakin edisti digitalisaatiota, levitti salaliittoteorioita ja pahensi mielenterveyskriisiä. Kaikki nämä ilmiöt olivat kuitenkin olemassa ilmankin pandemiaa. Naton huomattavin merkitys on siinä, mitä voisi tapahtua nyt tai tulevaisuudessa. Hyökkäisikö Venäjä Suomeen, jos Suomi ei olisi Naton jäsen? Entä jos Venäjä hyökkää jäsenyydestä huolimatta? Kumpi siis oikeastaan on historiallisesti merkittävämpi tapahtuma? Nato-jäsenyys, jos painotta...

Vanhimmat selvästi Suomea käsittelevät tai suomenkieliset tekstit tehtiin vasta keskiajalla. Tacitus kertoi Pohjois-Euroopan kansoista vuoden 98 teoksessaan Germania. Kirjassa mainittiin myös fennit, joita on pidetty suomalaisina, vaikka saattoivat he olla myös saamelaisia. Hänen mukaan fennit olivat villejä ja käsittämättömän köyhiä, käyttivät ravintonaan kasveja, vaatteinaan nahkoja ja nukkuivat maassa. Asumuksia heillä ei ollut. Ainoa varallisuus oli nuolet, jotka tehtiin raudan puutteessa luusta. Lapsillakaan ei ollut oksista tehtyä rakennelmaa kummempaa suojaa. Mutta Tacituksen mukaan he olivat "saavuttaneet vaikeimman tavoitteen, sillä heidän ei edes tarvinnut toivoa mitään".  Tuskin sentään saamelaiset sen enempää kuin suomalaisetkaan noin kurjasti elivät. Tacituksen teksti käytännössä vain kuvasi roomalaisten ennakkoluuloja pohjoisen "barbaarikansoja" kohtaan. Ensimmäinen suomalaisia käsitellyt asiakirja oli paavin Gravis Admodum -bulla 9. syyskuuta 1171 tai...

Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa 5.2.1804 merikapteenin poikana. Suomen kansallisrunoilijantunnetuimpiin teoksiin kuuluu Vänrikka Stoolin tarinat (1848, 1860), jotka sisältää Suomen sodasta kertovia runoja. Niihin joukossa on myös myös Maamme-laulu. Runeberg kuoli 6.5.1877 Porvoossa Sitten se päivän tärkein - Runebergin torttu. Helmikuun herkun uskotaan olevan Runebergin vaimon Fredrika Runebergin (1807-1879) luomus. Hänen kerrotaan leiponeen niitä makeanpersolle miehelleen, joka nautti leivoksia aamupalaksi punssilla kostutettuna. Tarinan mukaan leivos syntyi, kun eräänä päivänä Johan pyysi vaimoltaan jotakin makeaa suuhun pantavaa ja Fredrika pyöräytti leivoksen aineksista, joita sillä hetkellä sattui kaapista löytämään. Mutta toisaalta resepti ei ehkä ollutkaan Fredrikan oma, sillä porvoolainen leipuri Astenius valmisti samanlaisia leivoksia jo 1840-luvulla. Niiden sanotaan maistuneen myös Runebergille. Mutta sai Fredrika muutakin aikaan kun leivoksia! Hän oli aikansa siv...

Tampereen Keskustorin joulutori 2015 tai -16 (oma kuva) Monissa kulttuureissa on juhlittu keskitalvea kautta aikojen, kristillinen sisältö keskitalven juhlaan tuli vasta viimeisen 2000 vuoden kuluessa. Nykyisin tämä kristillinen sisältö näkyykin erityisesti kauppojen kaaoksessa... Vuosisatojen varrella joulua on vietetty monin tavoin ja mukaan on tarttunut uusiakin perinteitä. On se monissa maissa ollut kieltolistallakin, joko kristillisen sisällön tai sen puutteen vuoksi. Tähän kokosin 12 (piparin) murusta joulun historiasta, joita voi lueskella vaikka aattona kinkkua sulatellessa pukkia odotellessa. #1 Ensimmäisen kerran joulua tiedetään vietetyn nykyisessä ajankohdassaan Roomassa vuonna 336. Tuolloin Rooman keisarina oli valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri. #2 Joulupukki syntyi 200-luvulla Kreikassa ja kuoli noin vuonna 343 Myrassa (nyk. Turkissa). Tai siis joupukin esikuva, Myran piispa pyhä Nikolaus. Antelias Nikolaus teki usein lahjoituksia köyhille. Vaa...

30.11.1939: Neuvostoliitto aloitti  tykkitulen  Karjalan kannaksella  kello 6.50 ja käynnisti hyökkäyksen koko itärajan pituudelta. Useita paikkakuntia, kuten Helsinkiä, Turkua ja Viipuria pommitettiin. Helsingissä pommitukset vaativat 91 uhria. Talvisota oli syttynyt. Talvisotaan johtanut tapahtumaketju käynnistyi 23. elokuuta, kun Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa suurvallat jakoivat Euroopan. Neuvostoliiton etupiiriin päätyivät Itä-Puola, Baltian maat ja Suomi. Molemmat maat ryhtyivät toteuttamaan sopimusta syksyn kuluessa. Stalinin mielestä Suomen raja oli liian lähellä Leningradia, joten pieni Suomi oli uhka suurelle ja mahtavalle Neuvostoliitolle. Lokakuussa Suomi saikin kutsun Moskovaan neuvotteluihin Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Suomi oli valmis vain pieniin myönnytyksiin, eikä Neuvostoliitto joustanut vaatimuksissaan merkittävästi. Niinpä neuvottelut päättyivät marraskuussa umpikujaan. Tekosyynä hyö...

Väinö Linnan romaani saa uuden elokuvaversion noin 30 vuoden välein. Romaani julkaistiin vuonna 1954 ja Edvin Laineen ohjaama elokuva tuli ensi-iltaan jo seuraavan vuoden joulukuussa. Rauni Mollbergin ohjaama versio valmistui vuonna 1985 - 30 vuotta ensimmäisen elokuvan ja 40 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Uusimman versio, Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan kävin katsomassa maanantaina. Uusi elokuva oli hyvin vaikuttava ja koskettavakin teos. Sodan järjettömyys tuli vahvasti esille, varsinkin elokuvan lopussa. Alussa suomalaisten eteneminen oli lähes juhlaa, mutta kun sodan suunta muuttui, seurasi kaaos, pakokauhu ja epätoivo. Aselevon tultua voimaan 4.9.1944 suomalaiset lopettivat ampumisen venäläisten puolelle, mutta venäläiset jatkoivat sotaa vielä yhden päivän. Sota tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan - elokuvan loppu näytti kouriintuntuvasti sen millainen tunnelma suomalaisten puolella rintamaa ehkä sinä päivänä oli. Louhimiehen versiossa oli myös vähemmän huumoria...

Tänä vuonna Suomen itsenäistymisestä tulee 100 vuotta ja sitä on juhlittu pitkin vuotta monin tavoin. 6.12.1917 Suomen eduskunta hyväksyi Suomen senaatin itsenäisyysjulistuksen Venäjästä. Siinä vaiheessa Suomi oli ollut osa Venäjää vuodesta 1809 asti. Suomi oli nauttinut laajasta autonomiasta vuoteen 1899, jolloin Venäjän keisari antoi ns. helmikuun manifestin, joka rajoitti itsehallintoa. Alkoi sortovuodet, jotka päättyivät Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen. 1917 15.3. (juliaaninen kalenteri 2.3): Helmikuun vallankumous: Venäjän tsaari, Nikola II luopui vallastaan. Porvarillinen väliaikainen hallitus otti vallan Venäjällä. 16.3. Venäläiset sotilaat vangitsivat Suomen kenraalikuvernöörin F. A. Seynin ja senaatin talousosaston varapuheenjohtajan Mihail Borovitinovin. 19.3.  M. A. Stahovitsh nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi. 20.3.  Venäjän väliaikainen hallitus päätti sortokauden maaliskuun manifestillä. 18.7. Suomen eduskunta hyväksyi valtalain ääni...

Suomelle autonomian myöntäneen Keisari Aleksanteri I:n patsas kukitettiin 13.3.1899. (Wikipedia) 15.2.1899: Venäjän keisari antoi helmikuun manifestin, jolla ilmoitti rajoittavansa Suomen autonomiaa. Suomi oli ollut autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa vuodesta 1809 lähtien. Suomen erityisasema oli niin laaja, että venäläiset tunsivat Suomessa käydessään päätyneensä ulkomaille. Helmikuussa 1899 kaikki näytti muuttuvan. Venäjän keisari Nikolai II antoi manifestin, jossa ilmoitti että koko Venäjää koskevien lakien säätämisessä noudatetaan Venäjän lainsäädäntöjärjestystä ja Suomen valtiopäivillä olisi niihin vain lausunnonanto-oikeus. Suomalaiset pitivät manifestia perustuslain rikkomisena ja pelkäsivät autonomian menettämistä. Manifestista tyrmistyneet suomalaiset päättivät koota ns. suuren adressin, jossa ilmaistiin keisarille suomalaisten huoli autonomian puolesta. Vapaaehtoiset keräsivät adressiin parissa viikossa puoli miljoonaa nimeä ympäri maata. Sen ajan kulkuyht...

17.9.1809: Ruotsi ja Venäjä solmivat Haminan rauhan, jossa Ruotsi luovutti Suomen Torniojokea myöten Venäjälle. Näin päättyi Suomen sota ja 800 vuotta kestänyt Ruotsin valta Suomessa. Haminan rauha on Suomen historian tärkein tapahtuma itsenäisyysjulistuksen ohella. Rauhaan johtaneet tapahtumat laitettiin liikkelle Suomen rajojen ulkopuolella muiden kuin suomalaisten toimesta. Napoleon halusi tuhota Ison-Britannian talouden eristämällä se muusta Euroopasta kauppasaarrolla (mannermaasulkemus). Sulussa oli aukkoja, joista yksi oli Ruotsi. Napoleon ja Venäjän tsaari Aleksanteri I tekivät rauhansopimuksen Tilsitissä vuonna 1807. Aleksanteri I lupasi sopimuksessa painostaa Ruotsi mukaan saartoon. Siitä tulikin hyvin vaikea projekti. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf inhosi syvästi Napoleonia, jota piti itse ilmestyskirjan petona. Yhteistyö Napoleonin kanssa ei luonnollisesti tullut kysymykseen. Tsaarille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin painostaa Ruotsi mukaan saartoon väkivalloin....

29.5.1907: Helsingin Maailman ympäri -teatterissa sai ensi-iltansa ensimmäinen suomalainen elokuva, Salaviinanpolttajat. Suomen ensimmäisen elokuvan aiheena oli asianmukaisesti alkoholi. Salaviinanpolttajat oli samalla myös Venäjän keisarikunnan ensimmäinen fiktioelokuva. Käsikirjoituksesta järjestettiin tammikuussa 1907 kilpailu, jonka voitti nimimerkki J. V-s. On arveltu, että nimimerkin takana olisi nimismies, mutta siitä ei ole saatu varmuutta. Toinen mahdollisuus on, että kirjoittaja olikin 10-vuotias koulupoika, mutta sitä ei haluttu ääneen sanoa, joten keksittiin tarina nimismiehestä. Elokuva kuvattiin maalis-huhtikuussa Helsingissä. Ohjaajiksi on nimetty Teuvo Puro ja Louis Sparre. Jälkimmäisen on kerrottu "järjestäneen elokuvan" ja hänen tarkka rooli onkin jäänyt epäselväksi. Hän ehkä vastasikin vain kuvallisesta suunnittelusta. Pituutta elokuvalla oli 10-20 minuuttia. Käsikirjoitus ja kuvamateriaali ovat tuhoutuneet (Nyt on siis hyvä hetki tarkistaa se kesämökin ull...

Kuvan lähde: Wikipedia 27.4.1945: Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen alueelta Norjan puolelle. Lapin sota ja Suomen osuus maailmansodassa oli ohi. Suomalaiset sotilaat nostivat Suomen lipun kolmen valtakunnan rajapyykille Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen kohtaamispaikalle. Kenraali Siilasvuo lähetti 28. päivä sähkeen presidentti Mannerheimille, jossa ilmoitti saksalaisten poistuneen Suomesta. Lähes kuusi vuotta kestäneiden sotien jälkeen suomalaiset saattoivat huokaista helpotuksesta, Suomi oli edelleen itsenäinen. Maa oli nyt rakennettava uudelleen ja puoli miljoonaa ihmistä asutettava. Talvi-, jatko- ja Lapin sota olivat vaatineet yli 90 000 suomalaisen hengen. Seurasi pitkä rauhanjakso, joka on säilynyt jo 71 vuoden ajan. Niinkin pitkään jatkunut rauha on harvinaisuus Suomen historiassa. Sota tuntuu näin 1980-luvulla syntyneelle niin kaukaiselta asialta, että on vaikea uskoa että Suomessakin on sodittu vain ihmisikä sitten. Rauhaa ei kannata pitää itsestään selvänä, eikä u...

Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan 6.12, koska Suomi itsenäistyi 6.12.1917 . Tarkemmin sanottuna Suomen eduskunta hyväksyi senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen. Päivämäärä sopii hyvin itsenäisyyden juhlistamiseen, vaikka itsenäistyminen ei ollutkaan ihan niin suoraviivainen prosessi. Itsenäisyyspäivä voisi yhtä hyvin olla esimerkiksi 4.1., 15.11., 4.12 tai 31.12. Bolsevikit kaappasivat vallan Venäjällä marraskuussa 1917, minkä seurauksena 15.11.1917  eduskunta otti korkeimman vallan Suomessa "toistaiseksi" omiin käsiinsä. Päätös toteutti eduskunnan heinäkuussa  hyväksymän - mutta toteuttamatta jääneen - valtalain idean ja teki Suomesta käytännössä itsenäisen. Senaatti antoi eduskunnalle  4.12.1917  itsenäisyysjulistuksen, jonka eduskunta hyväksyi kaksi päivää myöhemmin äänin 100-88. (Kuuntele se tästä ) Itsenäisyydestä eduskunta oli yksimielinen, mutta sosiaalidemokraatit olisivat halunneet neuvotella siitä Venäjän kanssa. Itsenäisyydel...

Eräänä iltana kuuntelin Jenni Vartiaisen Seili-levyltä Seili -kappaletta. Aloin miettiä tuon laulun taustoja ja aloitin nettisurffailun aiheesta. Illan ohjelma muuttui kevyen musiikin kuuntelusta aivan jonnekin muualle. Laulu viittaa Turun saaristossa olevaan Seilin saareen, jolla on toiminut sairaala mielisairaille ja spitaalisille. Saarella on mielenkiintoinen ja surullinen tarina. Seilin saarelle perustettiin sairaala spitaalisille ja mielisairaille kuningas Kustaa II:n määräyksestä vuonna 1619. Heidät voitiin eristää sinne pois ihmisten ilmoilta. Saarelle lähetetyille annettiin 20 taaleria ylöspitoon ja laudat ruumisarkkua varten - joka Seiliin joutui, sinne myös jäi. Tästä on muistona saaren hautausmaa. Spitaaliset olivat omalla saarellaan, joka kuitenkin maankohoamisen seurauksena on nykyisin osa pääsaarta. Spitaaliset erotettiin muista saarelaisista, he eivät saaneet olla heidän kanssa missään tekemisissä. Vuonna 1733 rakennetussa kirkossa oli oma osasto spitaalisille ja eht...