Nato ja historiallinen merkitys

Suomi on nyt ollut Naton jäsen vuoden ajan. Liittyminen Natoon oli kiistatta yksi tärkeimpiä tapahtumia Suomen itsenäisyyden ajan historiassa. Nato-jäsenyys päätti sotilaallisen liittoutumattomuuden ja (ainakin itänaapuriin kohdistuvan) suomettumisen. Mutta miten tämä erittäin tärkeä tapahtuma on vaikuttanut meidän tavallisten kansalaisten elämään? Ei juuri mitenkään. Viime vuosien tapahtumista koronaviruspandemia vaikutti ihmisten elämään paljon enemmän. Välittömät vaikutukset olivat lyhytaikaisia, mutta sillä oli pidempiaikaisiakin vaikutuksia. Se ainakin edisti digitalisaatiota, levitti salaliittoteorioita ja pahensi mielenterveyskriisiä. Kaikki nämä ilmiöt olivat kuitenkin olemassa ilmankin pandemiaa. Naton huomattavin merkitys on siinä, mitä voisi tapahtua nyt tai tulevaisuudessa. Hyökkäisikö Venäjä Suomeen, jos Suomi ei olisi Naton jäsen? Entä jos Venäjä hyökkää jäsenyydestä huolimatta?

Kumpi siis oikeastaan on historiallisesti merkittävämpi tapahtuma? Nato-jäsenyys, jos painottaa poliittista historiaa. Tavallisen kansan näkökulma on usein jäänyt historiassa pienemmälle huomiolle muutenkin. Hallitsijat ja poliitikot ovat aina saaneet enemmän tilaa. Pähkinäsaaren rauha on myös yksi mielenkiintoinen esimerkki. Rauhansopimus on yksi Suomen historian käännekohdista, mutta sen vaikutus ihmisten elämään oli minimaalinen. Ei rajoja valvottu keskiajalla niin kuin tänään. Ihmiset rajaseudulla saivat liikkua entiseen tapaan. Itse asiassa on myytti, että Pähkinäsaaren rauha olisi syynä itä- ja länsisuomalaisten eroihin. Aiheesta voi kuunnella podcastin.

Naisten ja vähemmistöjen historia on myös usein jäänyt sivuun. Heidän asema on ollut enemmistöä ja miehiä heikompi, mutta hekin ovat osa ihmiskuntaa. Naishistoriasta luin kerran Helsingin Sanomien kommenttiosassa vähättelevän viestin, jossa todettiin naisten vain "leiponeen pullia, sillä välin kun miehet teki oikeita asioita". Naiset kattaa puolet ihmiskunnasta. Jos puolet ihmisistä oli "leipomassa pullia" samaan aikaan kun toinen puolisko "teki historiaa", ovat ne silti aika tärkeitä pullia. Toisaalta naisetkin ovat tehneet tärkeitä asioita, joita ei aina taideta arvostaa. Florence Nightingale kehitti sairaanhoitoa Krimin sodassa. Miksi hän olisi vähemmän tärkeä, kuin joku vähän aikaa hallinnut kuningas? 

Vähemmistöt ovat myös usein jääneet vähemmälle huomiolle. Tässä blogissa olen kirjoittanut erityisesti vammaisista, esimerkiksi merkittävistä kuulo- ja näkövammaisista. Tekstissä vertailin kahden sokean henkilön merkitystä, Homeroksen ja Braillen. Homeros vaikutti länsimaisen kulttuurin kehitykseen, mutta toisaalta Braille kehitti miljoonien ihmisten käyttämän pistekirjoituksen. Kumpi on merkittävämpi? Kyse on näkökulmasta.