Tekstit

Näytetään tunnisteella kuulovamma merkityt tekstit.

Haja-ajatuksia saavutettavuudesta

Kuva
Tekstitystä Ylellä Yleensä kuuntelen televisiota ja nettivideoita ongelmitta kuulolaitteilla ja ehkä bluetooth-yhteydellä, joka tuo äänen suoraan laitteisiin. Joskus kuitenkin kuulolaitteet voivat olla rikki tai en muusta syystä käytä niitä. Tai huono äänenlaatu voi aiheuttaa kuulemisvaikeuksia laitteista huolimatta. Mikä silloin neuvoksi? Tekstitys. Se tekee ohjelmat ja videot saavutettavammiksi kuulovammaisille. Jos ei tiedä, miten edistää saavutettavuutta, avuksi voi esimerkiksi kutsua kokemustoimijat. He ovat itse vammaisia ja tuntevat saavutettavuusongelmat omasta kokemuksestaan. Ylen sisältöjen saavutettavuutta on arvioinut vuodesta 2018 alkaen Yle-raati, joka koostuu kuulo- ja näkövammaisista kokemustoimijoista. Yle-raadista on artikkeli Yle Uutisissa . Artikkelin inspiroimana kirjoitan nyt muutaman ajatuksen tekstityksestä ja saavutettavuudesta. Saavutettavuus ei hyödytä vain vammaisia. Kuuleva voi tarvita tekstitystä, jos ei voi pitää television tai mobiililaitteen ääniä p...

Kuulolaitearkea

Kuva
Viime viikolla Kuuloliitto vietti kuuloviikkoa. Kirjoitan kuulosta vasta nyt, sillä myöhäinen lintu madon nappaa, vai miten se nyt meni… Kerron nyt kokemuksia kuulolaitteista. Sain ensimmäiset kolmevuotiaana, kun minun kuulovamma huomattiin. Laitteiden saaminen on ollut ilmeisen merkittävä tapahtuma, sillä se on yksi varhaisimpia muistoja sisaruksen syntymän ohella. Muistan, kun keskussairaalan käytävällä kuuntelin ovien pauketta ja muita ääniä. Nyt minulla on menossa kuudennet laitteet. Laitteiden vaihtuminen on voinut tuoda huomattaviakin muutoksia elämään. Yläasteella sain laitteet, joissa oli ilmeisesti aiempia parempi äänenlaatu. Kiinnostuin nimittäin  musiikista vasta noihin aikoihin. Nykyiset laitteet ovat ensimmäiset, joissa on Bluetooth-yhteys. Nyt minun ei tarvitse käyttää erillisiä kuulokkeita. Musiikkikin kuulostaa erilaiselta, kun se tulee suoraan laitteisiin. Kuulokkeet edelleen ovat tallessa ja ovat aiheuttaneet pieniä sekaannuksia. Kerran katoin Youtube-videota kuul...

Kuusi myyttiä vammaisuudesta

Kuva
Kirjoitin aiemmin tekstin kuulovammaan liittyvistä yleisistä harhakäsityksistä. Päätinkin nyt täydentää tekstiä lisäämällä omia kokemuksia, tuomalla näkövammaa mukaan ja lisäämällä myyttejä. Huonokuuloisuus on vain vanhusten vaiva Kuulon huonontuminen toki liittyy normaaliin ikääntymiseen, mutta huonokuuloisia on kaikenikäisiä. Tämä myytti toistuu esimerkiksi mediassa. Simpsoneita käsittelin aiheen tiimoilta. Apuvälineet korjaavat kuulo- ja näkövamman Kuulolaitteet ja sisäkorvaistutteet voivat auttaa todella paljon kuulemisessa, mutta täysin normaalia kuuloa ne eivät pysty antamaan. Hälyssä tuntuu minullakin olevan enemän kuulemisvaikeuksia kuin muilla. Silmälasit korjaavat taittovirheen, mutta eivät näkövammaa. Kerran jouduin lentokoneessä selittämään tämän asian jollekin, kun en nähnyt muutaman penkkirivin päässä olevan televisioruudun tekstitystä, vaikka minulla oli lasit. Äänen korottaminen riittää Jos huonokuuloinen ei kuule mitä sanot, puheääntä tietysti kannattaa korottaa, jos p...

Oletko kuullut tämän kuulovammasta?

Kuva
Keskiviikkona oli kansainvälinen vammaisten päivä. Tänään on kansainvälinen vapaaehtoisten päivä, mutta olen kokemustoiminnasta vasta kirjoittanut , joten kirjoitan nyt vammaisuudesta. Aiheena on kuulovammaan liittyviä myyttejä. Kuulon apuvälineitä Myytti 1: Huonokuuloisuus on vain vanhusten vaiva Kuulon huonontuminen toki liittyy normaaliin ikääntymiseen, mutta huonokuuloisia on kaikenikäisiä. Myytti 2: Apuvälineet korjaavat kuulovamman Kuulolaitteet ja sisäkorvaistutteet voivat auttaa todella paljon kuulemisessa, mutta täysin normaalia kuuloa ne eivät pysty antamaan. Myytti 3: Äänen korottaminen riittää Jos huonokuuloinen ei kuule mitä sanot, puheääntä tietysti kannattaa korottaa, jos puhut liian hiljaa, mutta kuulemista voi helpottaa muillakin tavoilla. Huolehdi siitä, että huonokuuloinen näkee huuliosi ja puhut selkeästi sopivalla nopeudella. Äänen korottaminenkaan ei auta loputtomiin - jossakin vaiheessa ääni alkaa vääristyä ja huulitaluku vaikeutua. Myytti 4: Esteettömyys ja saav...

Matkani kokemustoimijana

Kuva
Minä valmistuin Kuuloliiton kokemustoimijaksi kolme vuotta sitten. Kokemustoiminnassa olen kiinnostunut kuulovammaan ja mielenterveyteen liittyvistä asioista. Matkani kokemustoimintaan alkoi jo Suomen Kuurosokeiden lasten ja nuorten leireillä, joilla rakensin vahvan kuulonäkövammaisen identiteetin. Aloitin vaikuttamistyön somessa ja blogissa 15 vuotta sitten. Blogissa en alussa kirjoittanut kauheasti omia kokemuksia, vaan enemmän yleisiä tietoja ja ajatuksia kuulo- ja näkövammaisuudesta. Nyt tarkoitus olisi mennä vähän syvemmälle minun omaankin elämääni. Minun näkövamma on lievä. Näöntarkkuus on alentunut ja näkökentästä puuttuu osia. Syvyys- ja kaukonäkö ovat todella huonot ja käytänkin laseja. Portaissa joudun olemaan vähän varovaisempi. Kovin suurta haittaa näkövammasta ei muuten ole. Kuulovamma sen sijaan muistuttelee olemassaolostaan säännöllisemmin. Käytän monia apuvälineitä, kuten FM-laitetta, kuulolaitteita, täristinkelloa ja ovikellohälytintä. Melussa on vaikea kuulla ja ilman...

Virtaava identiteetti

Kuva
Luonnehdin itseäni huonokuuloiseksi tai kuulonäkövammaiseksi. Ensisijassa olen huonokuuloinen, vasta sitten kuulonäkövammainen, koska näkövamma on niin lievä. Samasta syystä en käytä sanaa kuurosokea itsestäni. Vammaisuus ei muuten ole merkittävä osa minun identiteettiä, mutta se on lääketieteellinen termi, jonka perusteella saa apuvälineitä ja muuta tukea. Toisaalta on ihan hyvä muistaa, että sanat on vain kommunikaation apuväline, eikä ne kuitenkaan voi kuvata todellisuutta täydellisesti. Identiteetti on muuttuva virta, joka pakenee tuollaisten sanojen määritelmiä. Minun identiteettiini on vaikuttanut kahden järjestön, Suomen Kuurosokeiden ja Kuuloliiton toiminta sekä buddhalaisuus. Buddha käytti ihmisen minuudesta termiä anatta . Buddha katsoi, että ihmisellä ei ole mitään erillistä pysyvää minuutta tai identiteettiä. Mikään yksittäinen ajatus, tunne, kehon osa tai ominaisuus ei ole "minuus". Mitään niistä ei voi ottaa erilleen, ja sanoa, että tuossa olen minä. Lisäksi näm...

Uusi elämä apuvälineillä

Kuva
Kuuloa auttavia apuvälineitä Olen joskus nähnyt nettimeemin, jossa todetaan, että jos ei kuule toisen puhetta, voi vain nauraa ja toivoa, ettei kyseessä ollut kysymys. Tätä periaatetta taisi noudattaa eräs huonokuuloinen kaverini. Kerroin kerran hänelle, että minulla oli unettomuutta. Hän ei kuullut, mitä sanoin ja päätti nauraa. Oikein makeasti. On ymmärrettävää, ettei aina jaksa pyytää toistamaan, mutta nauru voi olla vähän vaarallinen reaktio. Jos sinulla on jatkuvia vaikeuksia kuulla, ongelmaan on ratkaisuja. Huonoon kuuloon on esimerkiksi apuvälineitä, kuten kuulokojeet ja FM-laitteet. Monet kuitenkin välttelevät tarpeellisten apuvälineiden käyttöä, koska niitä voi olla vaikea oppia käyttämään, tai niiden mahdollisesti saama huomio nolottaa. Kuitenkin alussa kertomani pieni tarina osoittaa, että käyttämättä jättäminen voi johtaa sekin noloihin tilanteisiin. Ymmärrän silti ongelman. Onhan minullakin ollut omat haasteeni apuvälineiden kanssa. Käytän itse kuulolaitteita ja FM-laitett...

Kuulovamman ilot

Kuva
Usein asioilla on kaksi puolta. Myös vammaisuudella, vaikka joskus ihmisten mielikuva siitä voi olla turhan kielteinen. Tietysti vammaisuus on minulle tiettyjä haasteita tuonut, mutta on se jotakin antanutkin. Minähän olen itse kuulonäkövammainen, mutta kirjoitan nyt lähinnä vain kuulovammasta, koska se näkövamma on elämän niin vähän vaikuttanut. Olen ollut mukana kahden järjestön, Suomen Kuurosokeiden ja Kuuloliiton toiminnassa. Kuurosokeiden leireillä olen ollut lapsesta asti ja niiltä on jäänyt monia kivoja muistoja. Myöhemmin olen ollut mukana järjestötoiminnassa mm. rahastonhoitajana. Kuuloliitossa olen kokemustoimijana. Kuurosokeilla olen ollut töissäkin ja saanut esimerkiksi aiheen opinnäytetyöhön. Järjestöjen kautta olen myös saanut paljon kuulo- ja näkövammaan liittyvää tietoa. Usein ihminen onkin oman sairautensa tai vammansa asiantuntija, mikä tarkoittaa paljon erikoistietoa. Minulle on kertynyt aiheesta paljon myös sellaista tietoa, joka ei suoraan kosketa itseäni. Osaan my...

Muuttuva kuulo ja buddhalaisuus

Kuva
Kuulon apuvälineitä Suomessa on Kuuloliiton mukaan 800 000 huonokuuloista ihmistä. Huonokuuloisten määrä lisääntynee ikähaitarin molemmissa päissä. Ikääntyessä kuulo huononee normaalistikin, mutta nuorempien kuuloa uhkaa yleistynyt kuulokekuuntelu ja muu vapaa-ajan melu. Kuuloa käytetään nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin, kun ihmiset kuuntelevat musiikkia, äänikirjoja ja podcasteja. Erityisesti musiikkia kuunnellaan niin kovalla, että se voi vaurioittaa kuuloa. Myös työperäiset kuulovauriot ovat tavallisia. Kuka tahansa voi menettää kuulonsa eikä menetettyä kuuloa saa takaisin. Kaikki on katoavaista, mutta kuinka usein muistamme arvostaa asioita, ennen kuin ne ovat poissa? Pysymättömyys ( anicca ) on buddhalaisen ajattelun ytimessä ja tärkein kolmesta olemassaolon tuntomerkistä. Pysymättömyyden pohdinnan luulisi saavan ihmiset kiinnostumaan kuulostaan ja kuuloesteettömyydestä enemmän. Onko julkisissa tiloissa toimivat induktiosilmukat? Millainen on akustiikka? Ovatko televisi...

Kuulovammaisten apuvälineet Black Mirrorin tapaan

Black Mirror on englantilainen scifi-sarja, jonka aiheena on teknologian kehittyminen tulevaisuudessa. Osa sarjan teknologiasta on jo arkipäivää tai voisi olla pian, mutta osa on toistaiseksi fantasiaa. Sarja on käsitellyt mm. sosiaalista mediaa, tekoälyä, virtuaalitodellisuutta, robotteja, tietoisuuden siirtämistä ja kloonaamista ja implantteja. Implantit ovat sarjassa yleensä jonkinlaisia aivoimplantteja. Jaksossa Entire History of You ihmiset käyttivät muisti-implantteja, jotka tallensivat kaiken nähdyn, jolloin ihmisen koko elämä tallentui implantille. Kun muistot olivat tallennettu, niitä saattoi katsoa suoraan omilta silmiltä tai erilliseltä laitteelta jälkeenpäin. Implantti oli sijoitettuna korvan taakse, kuten sisäkorvaistute. Tästä tuleekin mielleyhtymä sisäkorvaistutteisiin ja kuulolaitteisiin. Kuulolaitteiden tai sisäkorvaistutteiden käyttäjä voi pitää laitteita suurimman osan valveillaoloajastaan, joten jos ne tallentaisivat kaiken kuullun ja lähettäisivät nauhoitukset jonn...

Vammaisjärjestöt ja tulkkipalvelu leikkurissa

Uutisia vammaisten palveluista kuulovammaisten näkökulmasta viime viikoilta. Kela rajaa vammaisten tulkkauspalvelun käyttöä Kela on päättänyt vammaisten tulkkauspalvelusta, että sitä voi käyttää vain vuorovaikutustilanteissa, joissa on kolmas osapuoli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulkki ei voi tulkata asiakkaalleen ääni- tai kuvatallenteita, kuten videoita, televisio-ohjelmia tai podcasteja. Rajaus on tuonut kummallisia tilanteita esim. opiskelutulkkaukseen: koulussa tulkki voi tulkata viittomakieliselle opiskelijalle opettajan ja muiden opiskelijoiden puheet, mutta jos tunnilla näytetään video, tulkin on keskeytettävä tulkkaaminen videon ajaksi. Täydellisessä maailmassa kaikki videot olisivat teksitettyjä, mutta mehän emme elä täydellisessä maailmassa. Tekstittäminen ei ole aina resurssipulan vuoksi edes mahdollista. Eikä tekstityksestä olisikaan hyötyäkään kaikille tulkin käyttäjille, kuten kuulonäkövammaisille. Kela väittää, että rajaus perustuu lakiin, mikä ei pidä paikk...

"Ihmiset pitäisivät minua vanhana" - huono kuulo Simpsoneissa

Kuva
Simpsoneissa on vuosien mittaan ollut mukana moniin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Myös huonokuuloisia ja kuuroja henkilöitä. Kirjoitan nyt parista jaksosta huonokuuloisen näkökulmasta. Simpsonien tärkein huonokuuloinen hahmo on Homerin isä, Abraham “Abe” Simpson. Huono kuulo on todettu jopa kuulotestissä, joka meni todella huonosti. Hän ei kuullut kuulokkeista tulevaa testiääntä, joka oli niin voimakas, että se särki lähellä olevien ihmisten korvia. Testiä ei siis tehty äänieristetyssä kopissa, kuten yleensä on tapana, vaan avoimessa tilassa kauppakeskuksessa. Näin tehtynä testi oli ainakin lähempänä todellisia kuuntelutilanteita. Aben kuulon alhaisesta tasosta riittääkin esimerkkejä. Jaksossa Grampy Can Ya Hear Me (kausi 29) perhe oli automatkalla kuunnellen musiikkia. Abe vaati nostamaan äänentason äärimmilleen. Se nousi niin korkeaksi, että kun perhe ajoi kuurojen koulun ohi, joku huusi koulusta, että ääni oli liian korkealla. Useimmiten Abe näyttää kuulevan ihan hyvin, eli huono...

Kuulo- ja näkövamma a:sta ö:hön

Tässä tekstissä kuulo- ja näkövammat a:sta ö:hön, jokaiselle kirjaimelle jokin juttu. Mukana on myös historiaa ja musiikkia ja muuta viihdettä liittyen muihinkin blogin teemoihin. Tällä samalla formaatilla kirjoitin myös tekstin Viittomakieli a:sta ö:hön . A: Apuvälineet on kehittyneet teknologian mukana. Uusissa kuulolaitteissa Bluetooth-yhteys, jolla television tai muun laitteen äänen saa suoraan kuulolaitteeseen. Näkövammaisten uusista apuvälineistä voisi mainita Seeing AI -sovelluksen, jonka voi ladata kännykkään. Sovelluksen yksi ominaisuus on tekstin tunnistus: se lukee ääneen kaikki kännykän kameraan osuvat tekstit. B: Beethoven (1770-1827) on ehkä maailman kuuluisin kuuroutunut muusikko. Paitsi että hän oli kuuro, hän myös jakaa syntymäpäivän erään osuvan järjestön kanssa. Beethoven syntyi joko 16. tai 17. joulukuuta 1770. Suomen Kuurosokeat ry perustettiin 16. joulukuuta 1971. Järjestön perustajat tuskin tätä yhteensattumaa ajattelivat. C: Coda tarkoittaa kuurojen kuulevaa la...

Muistoja yo-kirjoituksista

Minun ylioppilaskirjoituksista on jo 15 vuotta! Kirjoitukset olivat yhden elämänvaiheen päätös ja uuden alku. On mielenkiintoista ajatella, miten monia myöhemminkin elämässä vaikuttanutta asiaa kirjoituksiin yhdistyi. Kirjoitukset yhdistivät buddhalaisuuden, Euroviisut ja kuulovammaan liittyvät erityisjärjestelyt. Matematiikan kokeen tein ensimmäisenä keväällä 2006. Kun kokeen tulos tuli, 90 000 ihmistä kokoontui Helsinkiin juhlimaan. Kauppatorilla laulettiin Hard Rock Hallelujah. Joku oli voittanut Euroviisut, mutta ei se varmaan liittynyt asiaan. Äidinkielen koe oli syksyllä. Ajattelin, että kokeessa voisi olla jokin kysymys Euroviisuista sen voiton takia. Ei ollut, mutta päätin silti saada kilpailun mukaan aineeseen. Kirjoitin Turkin EU-jäsenyydestä aineen, jossa sanoin, että Turkki osallistuu joihinkin eurooppalaisiin tapahtumiin, kuten Euroviisuihin. Ei se sentään ollut aineen keskeisin pointti, mutta tällä hetkellä ovat Turkin EU-neuvottelut jäissä, eikä Turkki osallistu Euroviis...

Kuuletko vai näetkö sinä?

Katsoin eilen Areenalta uutta tv-sarjaa, Donna, jossa on sokea päähenkilö. Yhdessä kohtauksessa Donnan ex-mies neuvoi näkevää naista kahvikupin kanssa aivan kuin se olisi sokea. Tuosta tuli mieleen, aina kun tapaan jonkun, jolla on vain kuulovamma tai vain näkövamma, käyttäydyn huomaamattani kuin hän olisi kuulonäkövammainen. Kyllä näkövammainen kuulee ihan tervehdyksen ja kuulovammainen näkee kohdatessa jo kauempaakin ja tunnistaa ulkonäöstä. Menee se toisinkin päin! Olin tulkin kanssa ulkomailla joskus, kun vasta aloittelin tulkkipalvelun käyttöä. Kävelin tulkin kanssa kadulla ja tulkki selitti mitä näki ympärillään. Minä mietin että onpas sillä tylsät jutut, kunnes sitten hoksasin muistuttaa, että minä näen kyllä mitä ympärilläni on, eikä tarvitse kuvailla. Ja myöhemmin saman tulkin kanssa katsottiin jotakin nähtävyyttä ja luettiin esittelykylttiä. Tulkki ehti lukea ääneen hyvän aikaa, ennen kuin tajusin, että tulkki ei lukenut itsekseen ääneen, vaan luki sitä minulle. Muistutin, et...

Teemapäiviä joka lähtöön kuulo- ja näkövammaisille

Vuoden 365 tai 366 päivään mahtuu monenlaisia juhla- ja teemapäiviä. Lähes kaikille ihmisryhmille, aatteelle ja asialle löytyy jo oma päivä, mutta suurelta osalta ihmisiä suurin osa päivistä vilahtaa ohi huomaamatta. Siksi onkin parasta muistutella osasta - pelkästään kuulo- ja näkövammaisille päiviä riittää joka sormelle. Eikä varmasti tässä edes ole kaikki. Pistekirjoituksen päivää vietetään 4. tammikuuta, joka on Louis Braillen syntymäpäivä. Braille syntyi 4.1.1809 ja kehitti pistekirjoituksen Pariisin sokeiden koulussa 1820-luvulla. Viittomakielen päivä on aina 12. helmikuuta Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä. Malm syntyi 12.2.1826 ja perusti Suomen ensimmäisen kuurojen koulun Porvooseen 1846. Suomalainen viittomakieli alkoi kehittyä siellä. Sisäkorvaistutteen päivä oli tänä vuonna 25.2. Sisäkorvaistute, tai tuttavallisesti "implantti", on herättänyt vastustusta kuurojen yhteisössä. Harvinaisten tautien päivä on helmikuun viimeisenä eli 28. tai 29. päivä. Kuulonäkövamm...

Historian kuurot ja sokeat

Luin Michael H. Hartin kirjoittaman kirjan maailmanhistorian 100 merkittävimmästä henkilöstä (Ihmiskunnan 100 suurinta). Kirjassa oli muutama kuuro ja sokea henkilö ja aloinkin miettiä pidemmälle kysymystä maailmanhistoriaan eniten vaikuttaneista kuuroista, sokeista ja kuurosokeista ihmisistä. Jotkut historialliset henkilöt kuuroutuivat tai sokeutuivat vasta elämänsä loppupuolella uransa jälkeen. Näitä ihmisiä ei tunneta vammaisina, joten ei ehkä ole mielekästä miettiä heitä erityisesti kuuroina tai sokeina. Esimerkiksi Galileo Galilei vietti elämänsä viimeiset vuodet sokeana ja Johann Sebastian Bach sokeutui muutama kuukausi ennen kuolemaansa. Oleellisia nyt siis ovat henkilöt, jotka olivat kuuroja tai sokeita merkittävän osan urastaan, tai koko uransa ajan. Jos näkövammaisilta kysyttäisiin historian merkittävintä sokeaa, monet ehkä vastaisi pistekirjoituksen keksijän Louis Braillen. Braille eli Ranskassa vuosina 1809-1852. Hän syntyi näkevänä Coupvrayn kylässä, mutta sokeutui kolmivu...

Aistivammaisten historiaa aikajanalla

Tässä lyhyt aikajana kuulo- ja näkövammaisten historiasta. 300-luku eaa. Aristoteles väittää kuurojen olevan kykenemättömiä ajatteluun, koska ajattelu hänen mukaan vaatii puhuttua kieltä. Näin ollen kuuroja ei myöskään voisi kouluttaa. 30.10.1749 Volfgang Helsingius, varhaisin tunnettu suomalainen kuuro, syntyy Iisalmessa. Hänen sukulaisensa Abraham Argillander (1722 – 1800) opettaa häntä 1760-luvulla lukemaan, kirjoittamaan ja lukemaan huulilta. Tämän ansiosta Helsingius pystyy jatkamaan opintojaan Tukholmassa. 1755 Charles L’Epee (1712-1789) perustaa Ranskaan maailman ensimmäisen kuurojen koulun. 1776 Charles L’Epee kirjoittaa viittomakielen käyttöä (ranskalaisen metodin) puolustavan kirjan vastauksena oralisteille, joiden mielestä kuurojen kouluissa pitäisi käyttää vain puhuttua kieltä (saksalainen metodi). Kirjassa hän osoittaa kielitieteen avulla viittomakielen etuja kuuroille. 1824 Sokeutunut Louis Braille (1809 – 1852) kehittelee 15-vuotiaana koululaise...