Uusi elämä apuvälineillä
| Kuuloa auttavia apuvälineitä |
Olen joskus nähnyt nettimeemin, jossa todetaan, että jos ei kuule toisen puhetta, voi vain nauraa ja toivoa, ettei kyseessä ollut kysymys. Tätä periaatetta taisi noudattaa eräs huonokuuloinen kaverini. Kerroin kerran hänelle, että minulla oli unettomuutta. Hän ei kuullut, mitä sanoin ja päätti nauraa. Oikein makeasti. On ymmärrettävää, ettei aina jaksa pyytää toistamaan, mutta nauru voi olla vähän vaarallinen reaktio.
Jos sinulla on jatkuvia vaikeuksia kuulla, ongelmaan on ratkaisuja. Huonoon kuuloon on esimerkiksi apuvälineitä, kuten kuulokojeet ja FM-laitteet. Monet kuitenkin välttelevät tarpeellisten apuvälineiden käyttöä, koska niitä voi olla vaikea oppia käyttämään, tai niiden mahdollisesti saama huomio nolottaa. Kuitenkin alussa kertomani pieni tarina osoittaa, että käyttämättä jättäminen voi johtaa sekin noloihin tilanteisiin. Ymmärrän silti ongelman. Onhan minullakin ollut omat haasteeni apuvälineiden kanssa.
Käytän itse kuulolaitteita ja FM-laitetta tarvittaessa. FM-laite oli ongelma nuorempana koulussa. En aina käyttänyt sitä, koska en halunnut huomiota luokassa. Sitten en aina kuullut mitä opettaja sanoi ja taisin tehdä itseni vähän hölmöksi. Jos laitteet nolottavat, on hyvä muistaa, että ajatukset ja tunteet eivät ole luotettavia eivätkä aina vastaa todellisuutta. Sinä et ole ajatustenlukija etkä luultavasti tiedä, mitä muut oikeasti ajattelevat (todennäköisesti eivät ajattele mitään!). Toisaalta on hyvä muistaa, että häpeä on luonnollinen tunne ja ihan tärkeäkin. Jos ei tuntisi ikinä häpeää, olisi paljon helpompi olla piittaamatta toisten tunteista. Häpeän tai nolostumisen tunnetta voi yrittää lievittää toimimalla sitä vastaan. Eihän se tietysti ole ihan helppoa.
Kuulolaitteet minulla on ollut lapsesta asti, eivätkä ne ole olleet minulle ongelma. Voin kuitenkin jakaa käänteisen tarinan tottumisesta. Päätin joku aika sitten säästää kuulolaitteen pattereita jättämällä laitteet pois käytöstä, kun olen yksin kotona. Aluksi oli vaikea olla ilman laitteita kovin pitkään kerralla. Alkoi tuntua oudolta, kun korvissa ei ollut mitään. Tyhjiin korviin kuitenkin tottui, kun olin pikkuhiljaa pidempiä jaksoja ilman laitteita. Kuulolaitteisiin tottuminen vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Niitä voi aluksi käyttää lyhyitä aikoja kerrallaan ja lisätä käyttöaikaa asteittain. Muutos vie aikaa.
Yleensä apuvälineillä on myönteinen vaikutus elämäänlaatuun ja joskus niiden vaikutukset voivat olla yllättäviäkin. Yläastetta ennen en ollut kiinnostunut musiikista, mutta kun silloin sain uudet paremmat kuulolaitteet, alkoi musiikkikin kiinnostaa. Vasta lukiossa osasin sanoa, millaisesta musiikista itse pidin.
Kommentit
Lähetä kommentti