Mun surinat

Viimeaikaiset suunnitelmat uudistaa lukio-opetusta sisältää muun muassa sen, että historiasta tulisi valinnaista. Nykyistä maailmaa ei voi ymmärtää ilman historiaa ja sen perusteiden tunteminen on yksinkertaisesti yleistietoa. Toisaalta historian merkitystä voi myös kuvitella yksilötasolla: entä jos unohtaisit kaikki elämänvaiheesi ennen tätä päivää? Olisitko enää samanlainen ihminen kuin nyt olet? Historia opettaa virheistä George Santayanan sanoin, joka ei muista menneisyyttään, on tuomittu toistamaan se. Historia on aiempien sukupolvien virheistä oppimista. Esimerkiksi molemmat maailmansodat seurasivat nationalismin nousua, joten toisen jälkeen perustettiin EU:n ja YK:n kaltaisia järjestöjä lisäämään maiden välistä vuorovaikutusta. Menneisyydestä oli opittu. Historia uttaa ymmärtämään nykyaikaa ja ennustamaan tulevaa Jos kuvitellaan historian olevan kirja, nykyhetki on sen viimeinen kappale. Voiko sitä ymmärtää lukematta koko kirjaa? Historian tuntemus auttaa seuraamaan nykyisiä tap...

24.12.1914: Osissa länsirintamaa tuhannet ranskalaiset, saksalaiset ja englantilaiset sotilaat keskeyttivät sodankäynnin ja alkoivat viettää keskenään joulua. Joulukuussa 1914 ensimmäinen maailmansota oli riehunut Euroopassa jo neljä kuukautta. Sen oli odotettu jäävän lyhyeksi yhteenotoksi, mutta toisin kävi: sota juuttui nopeasti kuluttavaksi asemasodaksi. Joulukuussa sotaa käytiin juoksuhautojen kammottavissa olosuhteissa. Lähestyvä joulu kuitenkin näkyi juoksuhaudoissakin, kun englantilaiset ja saksalaiset sotilaat alkoivat saada joululahjoja kotirintamalta. Jouluaattona Belgian Flanderissa saksalaiset alkoivat koristella joulukuusia ja laulaa joululauluja. Englantilaiset huomasivat tämän ja he yhtyivät lauluun. Pian hyvän joulun toivotukset kaikuivat rintaman yli. Syntynyt joulutunnelma rohkaisi osan sotilaista nousemaan juoksuhaudoista ei-kenenkään-maalle. Siellä englantilaiset ja saksalaiset, jotka vielä pari päivää aiemmin olivat yrittäneet tappaa toisensa, tapasivat hyvä...

Eilen 10. joulukuuta oli tapahtumarikas päivä. Oslossa ja Tukholmassa jaettiin Nobelin palkinnot, New Yorkissa jaettiin Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinnot kuudelle ihmiselle ja Nelson Mandelan muistotilaisuus pidettiin Johannesburgissa. Viittomakieli ja kuurojen yhteisö pääsi otsikoihin. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinto tuli ensimmäisen kerran Suomeen. Palkinnon sai Kuurojen liiton entinen toiminnanjohtaja Liisa Kauppinen (haastattelut  viittomakielellä ja suomeksi ). Palkinto tuli hänen työstään viittomakielisten ihmisoikeuksien puolesta. Hänen suurin saavutuksensa oli viittomakielen saaminen osaksi YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimusta. Kauppinen on esimerkki siitä, että asioihin voi vaikuttaa, kun on valmis tekemään töitä. Palkinto jaetaan joka viides vuosi ja se ovat saaneet myös Nelson Mandela ja Martin Luther King. Kauppinen on päässyt kovaan seuraan ja varmasti ansaitusti. Mandela kun tuli puheeksi, huomasitko viittomakielentulkin hänen muist...

Elokuva Jeanne d'Arcin kärsimys (La Passion de Jeanne d'Arc) tuli televisiosta jo jokin aika sitten, mutta on jäänyt arvioimatta. Kyseessä on tanskalaisen Carl Theodor Dreyerin ohjaama mykkäelokuva vuodelta 1928, joka kertoo Jeanne d'arcin oikeudenkäynnin viimeisestä päivästä. Jeanne d'arcin roolissa on ranskalainen näyttelijä Marie Falconetti. Elokuva on kokenut kovia: ensinnäkin se sai aikanaan vastaansa rajua kritiikkiä joka puolelta. Lisäksi elokuvan alkuperäisversio tuhoutui tulipalossa pian valmistumisen jälkeen. Yksi kopio elokuvasta löytyi jälleen 1980-luvulla norjalaisesta mielisairaalasta . (Kertoo hyvin, mistä näitä kadonneita vanhoja elokuvia voi vielä löytää...) Jeanne d'Arcin, "Orleansin neitsyen" (1412-1431) tarina on eräs historian kiehtovimpia ja mysteerisimpiä. Hän väitti saaneensa Jumalalta käskyn vapauttaa Ranska englantilaisten käsistä. Olihan 100-vuotinen sota jatkunut jo vuosikymmeniä ja englantilaiset vallanneet suuren osa Ranskasta...