Tekstit

Näytetään tunnisteella keskiaika merkityt tekstit.

Tapahtui tänä päivänä: tammikuu

Kuva
Blogin aiheisiin liittyviä vuosipäiviä tammikuulta. 4.1.1809: Pistekirjoituksen kehittäjä Louis Braille syntyi Coupvrayn kylässä, Ranskassa. Braille syntyi näkevänä lapsena, mutta sokeutui onnettomuudessa kolmevuotiaana. Hän pääsi opiskelemaan Pariisin sokeiden kouluun, jossa kehitti pistekirjoituksen jo 15-vuotiaana. Braillen syntymäpäivää muistetaan nykyisin kansainvälisenä pistekirjoituksen päivänä . 6.1.1412: Jeanne d'Arc syntyi Domremyssä, Ranskassa. Jeanne d'Arcin elämäntarina on aina kiinnostanut minua kaikessa uskomattomuudessaan. Talonpoikaistyttö uskoo saanensa Jumalalta käskyn vapauttaa Ranska, joten hän menee kuninkaan puheille ja kuningas päästää hänet sotilasosaston mukaan. Lopuksi hän innostaa ranskalaiset todella vapauttamaan Orleans vain 17-vuotiaana. Tee perässä! 10.1.49 eaa. "Arpa on heitetty!" . Caesar lausui nämä sanat (kreikaksi, ei latinaksi) ylittäessään Rubikonjoki sotajoukkonsa kanssa. Arpa oli heitetty, koska Rooman lain mukaan omaa armeija...

Pyöreän maan historia

Kuva
Nasan Blue Marble -kuva pyöreästä Maasta (1972) Tavallisen myytin mukaan Euroopassa uskottiin vielä keskiajalla maan olevan litteä, ja viimeistään Kolumbuksen matkan todistaneen eurooppalaisille maan todellisen muodon. Oikeasti maa on tiedetty pyöreäksi jo yli 2000 vuotta. Kreikkalaiset totesivat asian seuraamalla horisonttiin katoavia laivoja. Kreikkalainen Erastothenes onnistui mittaamaan maapallon ympärysmitankin melko tarkasti jo 200-luvulla eaa. Erastothenes laski maan ympärysmitan laskemalla ensin auringon korkeuskulma Aleksandriassa kesäpäiväntasauksena maahan pystytetyn kepin luoman varjon avulla. Sen jälkeen hän laski matkan Etelä-Egyptissä sijaitsevaan Syenen kaupunkiin, jossa aurinko paistoi samana päivänä suoraan ylhäältä. Auringon korkeuskulmasta Aleksandriassa Erastothenes laski miten iso osa maan ympärysmitasta matka Aleksandrian ja Syenen välillä oli. Siitä hän laski maapallon koko ympärysmitan. Tulos oli 252 000 stadionia, joka oli tuolloin käytetty mittayksikkö. Stadi...

Suomea ja suomen kieltä ennen Agricolaa

Vanhimmat selvästi Suomea käsittelevät tai suomenkieliset tekstit tehtiin vasta keskiajalla. Tacitus kertoi Pohjois-Euroopan kansoista vuoden 98 teoksessaan Germania. Kirjassa mainittiin myös fennit, joita on pidetty suomalaisina, vaikka saattoivat he olla myös saamelaisia. Hänen mukaan fennit olivat villejä ja käsittämättömän köyhiä, käyttivät ravintonaan kasveja, vaatteinaan nahkoja ja nukkuivat maassa. Asumuksia heillä ei ollut. Ainoa varallisuus oli nuolet, jotka tehtiin raudan puutteessa luusta. Lapsillakaan ei ollut oksista tehtyä rakennelmaa kummempaa suojaa. Mutta Tacituksen mukaan he olivat "saavuttaneet vaikeimman tavoitteen, sillä heidän ei edes tarvinnut toivoa mitään".  Tuskin sentään saamelaiset sen enempää kuin suomalaisetkaan noin kurjasti elivät. Tacituksen teksti käytännössä vain kuvasi roomalaisten ennakkoluuloja pohjoisen "barbaarikansoja" kohtaan. Ensimmäinen suomalaisia käsitellyt asiakirja oli paavin Gravis Admodum -bulla 9. syyskuuta 1171 tai...

Harhakäsityksiä historiasta

Listaan muutamia harhakäsityksiä antiikista ja keskiajasta. Keskiajan osalta suosittelen lukemaan myös Jaakko Tahkokallion kirjan Pimeä aika . Caesar sanoi "sinäkin Brutukseni!" Caesarin on väitetty lausuneen viimeisinä sanoinaan "sinäkin Brutukseni", kun huomasi Brutuksen murhaajiensa joukossa. Roomalaiset historiankirjoittajat eivät tukeneet käsitystä: Suetonius kirjoitti yli 100 vuotta myöhemmin Caesarin sanoneen kreikaksi "Sinäkin, poikani!". Plutarkhos taas ei väittänyt Caesarin sanoneen mitään. Sanat "Sinäkin, Brutus!" esiintyy sen sijaan Shakespearen näytelmässä. Kirkko pimitti tietoa ja hidasti tieteen kehitystä keskiajalla Euroopan ensimmäiset yliopistot perustettiin keskiajalla ja munkit kopioivat antiikin tekstejä luostareissa. Itse asiassa ilman heidän työtään olisimme menettäneet suurimman osan antiikin teksteistä. Katolinen kirkko jopa tuki tieteellistä tutkimusta. Kleopatra oli (kaunis ja) egyptiläinen Kleopatra oli makedonialaisen...

Tänään historiassa: kesäkuu

Kuva
Tapahtumia kesäkuussa antiikissa ja keskiajalla. 1.6.17 eaa: Keisari Augustus avasi Ludi Saeculares -juhlat, joiden katsottiin aloittavan uuden saeculum -kauden. Edelliset juhlat olivat vuonna 146 eaa. sisällissotien estettyä juhlan pitäminen. Saeculum oli roomalaisten mielestä pisin mahdollinen ihmisen elinaika, eli 100 tai 110 vuotta. Tämä aikaväli ei oikein myöhemminkään pitänyt. Seuraavat juhlat olivat jo vuonna 47 Rooman perustamisen 800-vuotisjuhlan kunniaksi. 2.6.455: Vandaalit ryöstivät Rooman kuningas Geiserikin johdolla. Tuhannet kaupunkilaiset keisari mukaan lukien pakenivat kaupungista. Kaupunkilaiset tosin saivat keisarin kiinni ja tappoivat hänet. Vandaalit ryöstivät kaupungista lähes kaiken arvokkaan minkä irti saivat, mukaan lukien erään temppelin katon kultalevyt. Myös keisarin puoliso tyttärineen vietiin mukaan. Ryöstelyä jatkui kaksi viikkoa. 7.6.1494: Espanja ja Portugali jakoivat Euroopan ulkopuoliset maat Tordesillasin sopimuksella. Portugali sai Atlantin poi...

Pahimpia epidemioita varhaisessa historiassa

Kuva
Kulkutaudit ovat riivanneet ihmiskuntaa maatalouden vallankumouksesta lähtien. Tällä kertaa ihmisen paikasta maapallolla ja elämän epävarmuudesta tuli muistuttamaan koronavirus. Vaikka maailma on pysähtynyt, tilanne voisi olla synkempikin. Meillä on nyt aiempia sukupolvia parempi tieto sairauksien leviämisestä ja hoidosta. Epidemiaa ei aiheuta vastoin vielä keskiajalla vallinneitä uskomuksia pahat henget, juutalaisten salaliitto, jumalan rangaistus, myrkytetyt kaivot, maasta nousevat kaasut tai kehon perusnesteiden epätasapaino. Noudatetaan nyt vain viranomaisten ohjeita ja muistetaan, että pahemmastakin on selvitty. n. 1150 eaa. Faarao Ramses V kuoli isorokkoon, hän on luultavasti varhaisin tunnettu isorokon uhri. Seuraavan 3000 vuoden aikana tautiin kuoli miljoonia ihmisiä, kunnes Edvard Jenner kehitti toimivan isorokkorokotteen 1796. Viimeiset tunnetut tapaukset olivat 1970-luvulla Somaliassa. Suomen viimeiset isorokkotartunnat rekisteröitiin 1940-luvulla. 430 eaa. Ateenassa pu...

Sokeita muinaisessa maailmassa

Jatko-osana edelliselle tekstille Kuuroja muinaisessa maailmassa listaan myös muutamia sokeita antiikista ja keskiajalta. Homeros Homeros oli kreikkalainen sokea runonlausuja, jonka nimiin on laitettu Ilias ja Odysseia. Ilias kertoo Troijan sodasta ja Odysseia sodasta palaavan Odysseuksen pitkästä kotimatkasta. Hänen uskotaan eläneen 700- tai 800-luvulla eaa., mutta joskus hänet on ajoitettu Troijan sodan aikoihin 1200-luvulle eaa. Homeros syntyi luultavasti Vähässä-Aasiassa, Smyrnan kaupungissa (nyk. Turkissa) tai Khiossaarella. Homeroksesta tiedetään siis hyvin vähän ja jo antiikissa epäiltiin hänen historiallisuutta. Nykyisin osa tutkijoista uskoo, että Ilias olisi Homeroksen käsialaa, mutta Odysseia olisi myöhemmin luotu. Anysis Herodotos (484-425 eaa.) kertoi historiateoksessaan Egyptiä hallinneesta sokeasta kuninkaasta, Anysiksestä. Herodotoksen mukaan Etiopian kuningas Sabacos hyökkäsi maahan ja syrjäytti Anysiksen. Hän pakeni rämealueelle ja rakensi oman saaren “maasta ja tuhk...

Kuuroja muinaisessa maailmassa

Tänään 12.2. Suomessa vietetään viittomakielen päivää. Päivä on Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perustajan, Carl Oscar Malmin syntymäpäivä. Hän syntyi 12.2.1826. Hän ei tietenkään ole historian ensimmäinen kuuro. Mainintoja kuuroista ihmisistä löytyy jo antiikista ja keskiajalta. Quintus Pedius Historian ensimmäisenä nimellä tunnettuna kuurona pidetään 1. vuosisadalla elänyttä Quintus Pediusta. Hänestä ei tiedetä paljonkaan, kaikki mitä tiedetään on mainittu lyhyessä kappaleessa Plinus Vanhemman teoksessa Luonnonhistoria. Plinius kertoo hänen isoisän olleen samanniminen konsuli ja Caesarin perillinen. Keisari Augustus oli myös hänelle sukua ja keisarin tuella hän sai koulutusta kuvataiteessa. Hän menestyi alalla hyvin, mutta kuoli nuorena. Plinius tosin sanoo hänen olleen mykkä, mutta tämä on oletettu tarkoittavan myös kuuroa. Lisäksi Plinius julkaisi kirjansa vuonna 77 ja keisari Augustus kuoli jo vuonna 14. Oletettavasti myös Quintus Pediuksen kuolemasta oli jo hyvän aikaa. Pliniu...

476: Valtakunnan loppu

4.9.476: Länsi-Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin Ammoin mahtavan Rooman valtakunnan länsiosasta oli rippeet jäljellä 470-luvulle tultaessa. Rooma oli jaettu Itä- ja Länsi-Roomaan vuonna 395, ja Rooman kaupunkia olivat ryöstelleet gootit ja vandaalit 400-luvulla. Germaanikansat olivat valloittaneet lähes koko Länsi-Rooman alueen. Kesäkuussa 474 Rooman keisariksi nousi Julius Nepos. Hänen valtakausi loppui lyhyeen, kun jo elokuussa seuraavana vuonna armeijan ylipäällikkö Orestes nousi Neposta vastaan. Nepos joutui pakenemaan Roomasta Dalmatiaan (Albania), jossa hän kuoli vuonna 480. Orestes nimesi nukkehallitsijaksi 13-vuotiaan poikansa, Romulus Augustuksen. Hänenkään valtakausi ei kestänyt pitkään. Orestes teki kohtalokkaan virheen kieltäytyessään antamasta lisää maata sitä vaatineille sotilaille. He pyysivät germaanipäällikkö Odovakarin avukseen perintähommiin. Elokuussa 476 Odovakar surmasi Oresteen ja 4.9.476 hän syrjäytti vallasta Romulus Augustuksen. Syrjäytetty keisari ol...

Keskiajan alkutahdit

Syyskuussa 476 germaanipäällikkö Odovacar syrjäytti Länsi-Rooman viimeisen keisarin ja pisti pisteen Rooman valtakunnan tarulle. Jälkimaailma piti tapahtumaa niin dramaattisena, että katsoi Euroopan siirtyneen siitä hetkestä keskiajalle. Rooman valtakunta jaettiin kahtia viimeisen kerran vuonna 395 Itä- ja Länsi-Roomaan. Länsi-Roomasta oli 470-luvulle tultaessa enää rippeet jäljellä. Länsi-Rooman keisariksi tuli vuonna 474 Julius Nepos. Hän ehti olla virassaan vuoden, kun armeijan ylipäällikkö Orestes nousi keisaria vastaan. Orester syrjäytti Nepoksen, joka pakeni Dalmatiaan (Albania). Itä-Rooman keisari Zenon piti Neposta laillisena Rooman keisarina Nepoksen kuolemaan asti vuonna 480. Lokakuussa 475 Orestes nimitti vain 14-vuotiaan poikansa Romulus Augustuksen nukkekeisariksi ja hallitsi hänen kautta. Hänenkin valtakausi loppui lyhyeen: elokuussa seuraavana vuonna germaanipäällikkö Odovacar hyökkäsi Italiaan ja tappoi Oresteen. Syyskuun 4. päivä Odovacar syrjäytti Romulus Augustuksen,...

Jeanne d'Arcin elämä

30.5.1431: Vain 19-vuotias Jeanne d'Arc poltettiin roviolla tuomittuna noituudesta ja harhaopista. Jeanne d'Arcin tarina on keskiajan Euroopan erikoisimpia. Hän syntyi Ranskan Domremyn kylässä vuonna 1412 kun satavuotinen sota Englannin ja Ranskan välillä oli riehunut lähes 80 vuotta. Vuoden 1415 Azincourtin taistelussa Englanti valtasi koko Pohjois-Ranskan. Pahoin alakynteen jääneet ranskalaiset odottelivat ihmettä. Se ihme kolkutteli jo ovea. Jeanne koki ensimmäiset näkynsä vain 13-vuotiaana kotinsa puutarhassa. Jeannen mukaan arkkienkeli Mikael ja pyhimykset Katariina Aleksandrialainen ja Margareeta Antiokialainen käskivät häntä vapauttamaan Ranska. Syvästi uskonnollinen tyttö uskoi saaneensa tehtävän Jumalalta ja tarttui toimeen. Jeanne onnistui vakuuttamaan ihmiset tehtävästään ja vuonna 1429 hän pääsi kruununprinssi Kaarle VII:n luo Chinoniin. Jeannen kerrotaan tunnistaneen Kaarlen vaikka hän oli naamioituneena hoviväkensä keskellä. Kaarle vakuuttui Jeannesta...

Elokuva-arviot: Jeanne d'Arcin kärsimys

Elokuva Jeanne d'Arcin kärsimys (La Passion de Jeanne d'Arc) tuli televisiosta jo jokin aika sitten, mutta on jäänyt arvioimatta. Kyseessä on tanskalaisen Carl Theodor Dreyerin ohjaama mykkäelokuva vuodelta 1928, joka kertoo Jeanne d'arcin oikeudenkäynnin viimeisestä päivästä. Jeanne d'arcin roolissa on ranskalainen näyttelijä Marie Falconetti. Elokuva on kokenut kovia: ensinnäkin se sai aikanaan vastaansa rajua kritiikkiä joka puolelta. Lisäksi elokuvan alkuperäisversio tuhoutui tulipalossa pian valmistumisen jälkeen. Yksi kopio elokuvasta löytyi jälleen 1980-luvulla norjalaisesta mielisairaalasta . (Kertoo hyvin, mistä näitä kadonneita vanhoja elokuvia voi vielä löytää...) Jeanne d'Arcin, "Orleansin neitsyen" (1412-1431) tarina on eräs historian kiehtovimpia ja mysteerisimpiä. Hän väitti saaneensa Jumalalta käskyn vapauttaa Ranska englantilaisten käsistä. Olihan 100-vuotinen sota jatkunut jo vuosikymmeniä ja englantilaiset vallanneet suuren osa Ranskasta...

Vandaaleista vandalismiin

400-luvulla Rooman valtakunta oli hyvässä matkassa kohti tuhoaan. Yksi merkittävä riesa Roomalle olivat vandaalit. Tuolloin ei ollut kyse keistä tahansa nykypäivän julkista omaisuutta haittaavista tuholaisista, vaan vandaalit olivat yksi germaanikansa. Heidän perintönään on Rooman tuhon kiihdyttämisen ohella nykyään käytetyt termit vandaali ja vandalismi. 100-luku  Roomalaisen historioitsija Tacituksen mainitsee vandaalit nimellä vandalii. Tässä vaiheessa vandaalit asuvat nykyisten Puolan ja Saksan alueilla. 31.12.406 Vandaalit ylittävät jäätyneen Rein-joen ja hyökkäävät Galliaan. 407  Vandaalit joen yli johdattanut kuningas Godigisel kaatuu taistelussa Galliassa frankkeja vastaan. 407-409  Vandaalit ryöstelevät Galliaa ennen siirtymistään Espanjaan. 428 Geiserikistä tulee vandaalien kuningas ja saavuttaa vuoteen 477 mennessä enemmän menestystä, kuin kukaan toinen vandaalikuningas. 429 Vandaalit ylittävät Gibraltarin 80 000 miehen laivastolla. Seuraavi...