Keskiajan alkutahdit
Syyskuussa 476 germaanipäällikkö Odovacar syrjäytti Länsi-Rooman viimeisen keisarin ja pisti pisteen Rooman valtakunnan tarulle. Jälkimaailma piti tapahtumaa niin dramaattisena, että katsoi Euroopan siirtyneen siitä hetkestä keskiajalle.
Rooman valtakunta jaettiin kahtia viimeisen kerran vuonna 395 Itä- ja Länsi-Roomaan. Länsi-Roomasta oli 470-luvulle tultaessa enää rippeet jäljellä. Länsi-Rooman keisariksi tuli vuonna 474 Julius Nepos. Hän ehti olla virassaan vuoden, kun armeijan ylipäällikkö Orestes nousi keisaria vastaan. Orester syrjäytti Nepoksen, joka pakeni Dalmatiaan (Albania). Itä-Rooman keisari Zenon piti Neposta laillisena Rooman keisarina Nepoksen kuolemaan asti vuonna 480.
Lokakuussa 475 Orestes nimitti vain 14-vuotiaan poikansa Romulus Augustuksen nukkekeisariksi ja hallitsi hänen kautta. Hänenkin valtakausi loppui lyhyeen: elokuussa seuraavana vuonna germaanipäällikkö Odovacar hyökkäsi Italiaan ja tappoi Oresteen. Syyskuun 4. päivä Odovacar syrjäytti Romulus Augustuksen, mutta säästi hänen henkensä. Odovacar lähetti hänet asumaan huvilaan Napolin rannikolle. Romulus Augustuksen loppuelämästä ei tiedetä mitään. Romulus Augustuksen nimi oli historiallista ironiaa: Romulus oli Rooman myyttinen perustaja ja Augustus valtakunnan ensimmäinen keisari. Romulus Augustus Länsi-Rooman viimeinen keisari.
Odovacar ei nimittänyt itselleen nukkehallitsijaa. Hän lähetti keisariuden tuntomerkit Zenonille ja ryhtyi hallitsemaan Italiaa kuninkaana. Vaikka Zenon tunnusti Odovacarin Italian kuninkaaksi, hän usutti itägoottien kuinkaan Teoderikin Odovacarin kimppuun. Teoderik valtasi Italian vuonna 493 ja murhasi Odovacarin. Myöskään Teoderik ei ottanut Rooman keisarin titteliä, vaikka Zenon olisi sen sallinut. Rooman valtakunnan katsotaan kadoneen, kun Romulus Augustus syrjäytettiin, vaikka Itä-Rooma eli vielä lähes tuhat vuotta Bysantin nimellä. Osmanit valtasivat Bysantin pääkaupungin Konstantinopolin vuonna 1453 ja pyyhkäisivät Rooman valtakunnan vihoviimeisen perillisen maailmankartalta.
Aikakaudet on usein mielivaltaisia tapoja jäsennellä historiaa. Bysanttikin oli oikeastaan Rooman valtakuntaa, vaikka muuttuikin 1400-luvulle mennessä täysin antiikin Rooman ajoista. Uudella ajalla ihmiset ihannoivat antiikin kulttuureita ja halusivat erottaa oman aikansa sivistyksen antiikin sivistyksestä. Siksi keksittiin pimeä keskiaika. Keskiaika ei kuitenkaan ollut sen pimeämpi kuin aika ennen tai jälkeen. Keskiajallakin perustettiin yliopistoja ja munkit kopioivat vanhoja tekstejä luostareissa. Noitavainot alkoivat laajassa mittakaavassa vasta uudella ajalla.
Länsi-Rooman luhistuessa Euroopassa oli alkamassa uusi aikakausi. Uuden aikakauden ensimerkkejä oli kristinuskon omaksuminen Rooman valtionuskonnoksi 380. Länsi-Rooman tuhoutuessa Eurooppaan syntyi uusia germaanivaltioita. Vuonna 800 paavi kruunaksi Kaarle Suuren frankkien valtakunnan (Ranskan edeltäjä) keisariksi ja Länsi-Euroopan keskiaikainen valtiollinen järjestys alkoi syntyä. 900-luvulla Britannian anglosaksit yhdistyivät Englannin kuningaskunnaksi ja vuonna 962 Otto I kruunattiin pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan ensimmäiseksi keisariksi. Keskiajalla katolisen kirkon ja paavin valta Euroopassa oli suuri. Niin suuri, että vuonna 1077 Saksan keisarin oli pyydettävä paavilta anteeksi sitä, että yritti omia piispojen nimitykset. Lumihangessa seisten.
Rooman valtakunta jaettiin kahtia viimeisen kerran vuonna 395 Itä- ja Länsi-Roomaan. Länsi-Roomasta oli 470-luvulle tultaessa enää rippeet jäljellä. Länsi-Rooman keisariksi tuli vuonna 474 Julius Nepos. Hän ehti olla virassaan vuoden, kun armeijan ylipäällikkö Orestes nousi keisaria vastaan. Orester syrjäytti Nepoksen, joka pakeni Dalmatiaan (Albania). Itä-Rooman keisari Zenon piti Neposta laillisena Rooman keisarina Nepoksen kuolemaan asti vuonna 480.
Lokakuussa 475 Orestes nimitti vain 14-vuotiaan poikansa Romulus Augustuksen nukkekeisariksi ja hallitsi hänen kautta. Hänenkin valtakausi loppui lyhyeen: elokuussa seuraavana vuonna germaanipäällikkö Odovacar hyökkäsi Italiaan ja tappoi Oresteen. Syyskuun 4. päivä Odovacar syrjäytti Romulus Augustuksen, mutta säästi hänen henkensä. Odovacar lähetti hänet asumaan huvilaan Napolin rannikolle. Romulus Augustuksen loppuelämästä ei tiedetä mitään. Romulus Augustuksen nimi oli historiallista ironiaa: Romulus oli Rooman myyttinen perustaja ja Augustus valtakunnan ensimmäinen keisari. Romulus Augustus Länsi-Rooman viimeinen keisari.
Odovacar ei nimittänyt itselleen nukkehallitsijaa. Hän lähetti keisariuden tuntomerkit Zenonille ja ryhtyi hallitsemaan Italiaa kuninkaana. Vaikka Zenon tunnusti Odovacarin Italian kuninkaaksi, hän usutti itägoottien kuinkaan Teoderikin Odovacarin kimppuun. Teoderik valtasi Italian vuonna 493 ja murhasi Odovacarin. Myöskään Teoderik ei ottanut Rooman keisarin titteliä, vaikka Zenon olisi sen sallinut. Rooman valtakunnan katsotaan kadoneen, kun Romulus Augustus syrjäytettiin, vaikka Itä-Rooma eli vielä lähes tuhat vuotta Bysantin nimellä. Osmanit valtasivat Bysantin pääkaupungin Konstantinopolin vuonna 1453 ja pyyhkäisivät Rooman valtakunnan vihoviimeisen perillisen maailmankartalta.
Aikakaudet on usein mielivaltaisia tapoja jäsennellä historiaa. Bysanttikin oli oikeastaan Rooman valtakuntaa, vaikka muuttuikin 1400-luvulle mennessä täysin antiikin Rooman ajoista. Uudella ajalla ihmiset ihannoivat antiikin kulttuureita ja halusivat erottaa oman aikansa sivistyksen antiikin sivistyksestä. Siksi keksittiin pimeä keskiaika. Keskiaika ei kuitenkaan ollut sen pimeämpi kuin aika ennen tai jälkeen. Keskiajallakin perustettiin yliopistoja ja munkit kopioivat vanhoja tekstejä luostareissa. Noitavainot alkoivat laajassa mittakaavassa vasta uudella ajalla.
Länsi-Rooman luhistuessa Euroopassa oli alkamassa uusi aikakausi. Uuden aikakauden ensimerkkejä oli kristinuskon omaksuminen Rooman valtionuskonnoksi 380. Länsi-Rooman tuhoutuessa Eurooppaan syntyi uusia germaanivaltioita. Vuonna 800 paavi kruunaksi Kaarle Suuren frankkien valtakunnan (Ranskan edeltäjä) keisariksi ja Länsi-Euroopan keskiaikainen valtiollinen järjestys alkoi syntyä. 900-luvulla Britannian anglosaksit yhdistyivät Englannin kuningaskunnaksi ja vuonna 962 Otto I kruunattiin pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan ensimmäiseksi keisariksi. Keskiajalla katolisen kirkon ja paavin valta Euroopassa oli suuri. Niin suuri, että vuonna 1077 Saksan keisarin oli pyydettävä paavilta anteeksi sitä, että yritti omia piispojen nimitykset. Lumihangessa seisten.
Kommentit
Lähetä kommentti