Kuuroja muinaisessa maailmassa
Tänään 12.2. Suomessa vietetään viittomakielen päivää. Päivä on Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perustajan, Carl Oscar Malmin syntymäpäivä. Hän syntyi 12.2.1826. Hän ei tietenkään ole historian ensimmäinen kuuro. Mainintoja kuuroista ihmisistä löytyy jo antiikista ja keskiajalta.
Quintus Pedius
Historian ensimmäisenä nimellä tunnettuna kuurona pidetään 1. vuosisadalla elänyttä Quintus Pediusta. Hänestä ei tiedetä paljonkaan, kaikki mitä tiedetään on mainittu lyhyessä kappaleessa Plinus Vanhemman teoksessa Luonnonhistoria. Plinius kertoo hänen isoisän olleen samanniminen konsuli ja Caesarin perillinen. Keisari Augustus oli myös hänelle sukua ja keisarin tuella hän sai koulutusta kuvataiteessa. Hän menestyi alalla hyvin, mutta kuoli nuorena. Plinius tosin sanoo hänen olleen mykkä, mutta tämä on oletettu tarkoittavan myös kuuroa. Lisäksi Plinius julkaisi kirjansa vuonna 77 ja keisari Augustus kuoli jo vuonna 14. Oletettavasti myös Quintus Pediuksen kuolemasta oli jo hyvän aikaa.
Pliniuksen teksti latinaksi:
“… et principum virorum non omittendum de pictura celebre consilium, cum Q. Pedius, nepos Q. Pedii consularis triumphalisque et a Caesare dictatore coheredis Augusto dati, natura mutus esset. in eo Messala orator, ex cuius familia pueri avia fuerat, picturam docendum censuit, idque etiam divus Augustus comprobavit; puer magni profectus in ea arte obiit”.
Kuuro lyydialainen prinssi
Herodotos kertoo Historiateoksessaan (n. 440 eaa.), että Lyydian kuningas Kroisoksella oli kaksi poikaa, joista toinen oli kuuro. Kuningasta hänestä ei ehtinyt tulla, sillä Persia valloitti Lyydian vuonna 546 eaa.
Kuuroja kuninkaallisia keskiajalla
Englannin kuningas Henrik III:lla oli yksi kuuro tytär. Lapsi syntyi 1253, mutta kuoli jo kolmevuotiaana. Myös Skotlannin kuningas Jaakko I:n tytär, prinsessa Joan Stewart oli kuuro syntymästään asti. Hän syntyi 1428 ja kuoli 1486. Hänet tunnettiin lempinimellä muta domina (mykkä rouva) ja hän käytti viittomakieltä jopa julkisesti.
Quintus Pedius
Historian ensimmäisenä nimellä tunnettuna kuurona pidetään 1. vuosisadalla elänyttä Quintus Pediusta. Hänestä ei tiedetä paljonkaan, kaikki mitä tiedetään on mainittu lyhyessä kappaleessa Plinus Vanhemman teoksessa Luonnonhistoria. Plinius kertoo hänen isoisän olleen samanniminen konsuli ja Caesarin perillinen. Keisari Augustus oli myös hänelle sukua ja keisarin tuella hän sai koulutusta kuvataiteessa. Hän menestyi alalla hyvin, mutta kuoli nuorena. Plinius tosin sanoo hänen olleen mykkä, mutta tämä on oletettu tarkoittavan myös kuuroa. Lisäksi Plinius julkaisi kirjansa vuonna 77 ja keisari Augustus kuoli jo vuonna 14. Oletettavasti myös Quintus Pediuksen kuolemasta oli jo hyvän aikaa.
Pliniuksen teksti latinaksi:
“… et principum virorum non omittendum de pictura celebre consilium, cum Q. Pedius, nepos Q. Pedii consularis triumphalisque et a Caesare dictatore coheredis Augusto dati, natura mutus esset. in eo Messala orator, ex cuius familia pueri avia fuerat, picturam docendum censuit, idque etiam divus Augustus comprobavit; puer magni profectus in ea arte obiit”.
Kuuro lyydialainen prinssi
Herodotos kertoo Historiateoksessaan (n. 440 eaa.), että Lyydian kuningas Kroisoksella oli kaksi poikaa, joista toinen oli kuuro. Kuningasta hänestä ei ehtinyt tulla, sillä Persia valloitti Lyydian vuonna 546 eaa.
Kuuroja kuninkaallisia keskiajalla
Englannin kuningas Henrik III:lla oli yksi kuuro tytär. Lapsi syntyi 1253, mutta kuoli jo kolmevuotiaana. Myös Skotlannin kuningas Jaakko I:n tytär, prinsessa Joan Stewart oli kuuro syntymästään asti. Hän syntyi 1428 ja kuoli 1486. Hänet tunnettiin lempinimellä muta domina (mykkä rouva) ja hän käytti viittomakieltä jopa julkisesti.
Kommentit
Lähetä kommentti