Tekoälykästä bloggausta

ChatGPT:n käsitys minusta
kirjoittamassa

Istuin eilen koulun kahviossa ja luin kännykästä nettilehden artikkelia tekoälystä, kun viereisessä pöydässä keskusteltiin samasta aiheesta. Sitten huomasin yhdessä WhatsApp-ryhmässä keskustelun, jossa oli jaettu tekoälyllä tehtyjä profiilikuvia. Siinä kahvikupin äärellä mieleen tulikin, että olin jo pitkään aikonut kirjoittaa tekoälystä blogiin. Tekoäly on saanut promptinsa joka ryhmään ja kahvipöytään muutamassa vuodessa.

Kokeilin generatiivista tekoälyä ensimmäisen kerran keväällä 2023. Aloitin Bingin kuvageneraattorilla, jonka jälkeen siirryin ChatGPT:hen. Aluksi pidin sitä vähän leluna. Saatoin kirjoittaa lyhyen tekstin ja sitten pyytää tekoälyä muuttamaan sen väitteet vastakohdikseen tai vastaamaan siihen jonkun historiallisen henkilön roolissa. Laitoin myös ChatGPT:n kirjoittamaan fiktiota: pyysin luomaan Wikipedia- ja uutisartikkeleita, jotka sijoittuivat tulevaisuuteen tai muihin kuvitteellisiin skenaarioihin. 

Ajan mittaan alkoi löytyä ihan oikeaa käyttöäkin. Tekoäly on esimerkiksi hyvä löytämään vanha TV-sarja, jonka nimi on unohtunut. ChatGPT:lle voi kuvailla sarjan, ja se ehdottaa eri sarjoja, joihin kuvaus täsmää. Lopuksi tarjotut nimet voi käydä läpi herra Googlen kanssa, jos tarvitsee.

Tekoälystä on myös tullut hyvä kaveri harrastusten parissa. Sen avulla voi leipoa uusia ideoita blogitekstejä rakentaessa. ChatGPT on siitä hyvä keskustelukaveri, että se on kiinnostunut ihan mistä vain buddhalaisuuden ja vammaisuuden suhteesta historian käsittelyyn Euroviisuissa. Tosin se ei ole faktojen kanssa niin luotettava kuin itsevarma. Uusiin ajatuksiin kannattaa siis suhtautua terveellä kritiikillä. Lisäksi blogitekstiin olisi hyvä saada mukaan omiakin kokemuksia ja ajatuksia muiden ajatusten päälle. Sinänsä tämä ei eroa ajasta ennen tekoälyä. Silloin kirjoittajat saivat ideansa esimerkiksi keskustelemalla muiden ihmisten kanssa tai lukemalla. Ei ideat koskaan ennenkään tyhjästä syntyneet.

Ideoiden nakkelun lisäksi käytän joskus tekoälyä tekstien viimeistelyyn pyytämällä sitä arvioimaan, mitä kohtia tekstistä kannattaa vielä parantaa. Käytän promptia ”Käy teksti läpi kappale kappaleelta ja listaa tekstin kehittämiskohteet ja vahvuudet”. Saa käyttää! Yksi asia, jossa olen kirjoittajana aika avuton, on otsikkojen keksiminen. Niihin saa jonkinlaisia ideoita tekoälyltä. ChatGPT:n tarjoamat otsikot ovat yleensä aika kliseisiä, joten en ole tainnut yhtään otsikkoa ottaa sellaisenaan.

Pidemmällekin olen kyllä mennyt tekoälyn kanssa. Jossakin vaiheessa en vain pyytänyt listaamaan kehityskohteita, vaan pyysin myös kirjoittamaan (lyhyitä) ongelmakohtia uudelleen, mutta sitten ymmärsin vajoavani juoksuhiekkaan: Jos annan tekoälyn kirjoittaa minun puolesta, miksi edes pidän blogia? Suosittelen siis kirjoittamaan blogitekstit itse, mutta jos annat tekstejäsi tekoälyn rouskuteltaviksi, kannattaa tarkistaa asetukset. OpenAI saattaa käyttää tekstejä tekoälyn kouluttamiseen riippuen tilistäsi ja asetuksistasi. Toisaalta onko se sitten ongelma, jollakinhan sitä on koulutettava...

Bloggaamisen ja tekoälyn yhdistin myös tutkimalla blogini historiaa. Tein listan blogiteksteistä ja pyysin tekoälyä analysoimaan niiden tiedot. Tekoäly kuvasi esimerkiksi hyvin blogin muutoksia ja trendejä vuosien kuluessa. Pieniä yllätyksiäkin löytyi: se huomasi minun kirjoittaneen aiheista, joihin en itse muistanut koskaan tarttuneeni.

En suhtaudu tekoälyyn kritiikittömästi. En toivo, että netti olisi pian täynnä pelkkiä tekoälyn luomia tekstejä ja kuvia. Ilman ihmistä kuvista ja teksteistä tuntuu usein puuttuvan jotakin. Tekoälytekstien puutteista huolimatta monesti hyvien kirjoittajien luomuksia epäillään jo nyt tekoälyn tuottamiksi. Näiden ongelmien lisäksi tekoälyn liiallinen käyttö voi vaimentaa kirjoittaessa omaa ajattelua ja ääntäkin. Tekoäly on hyvä työkalu, mutta kaikkea omaa ajattelua ja työtä ei pidä sille ulkoistaa.