Historian lehtien havinaa Euroviisuissa
Saksa 1979: Dschingis-khan - Dschingis-khan
Monelle on ehkä yllätys, että Tsingis-kaani ei ollut Frederikin oma laulu, vaan käännös Saksan vuoden 1979 euroviisusta. Hyvin teatreaalinen liveshow ja tarttuva kappale muutenkin. Tsingis-kaani käynnisti miljoonien ihmisten kuolemaan johtaneen valloitusten sarjan, joten olikohan Saksalta uskaliasta lähettää tämä Jerusalemin euroviisuihin vain 34 vuotta sodan jälkeen.
Kreikka 1978: Tania Tsanaklidou - Charlie Chaplin
Chaplin kuoli jouluna 1977 ja sai muistokseen oman euroviisun seuraavana keväänä. Laulu alkaa kuvaamalla Chaplinin kulkurihahmoa. Laulaja toivoo Chaplinin tulevan uniin tuomaan naurua ihmisille ja ettei hänen seikkailut koskaan päättyisi. Hyvä laulu.
Kreikka 1979: Elpida - Sokratis
Kreikka käsitteli historian henkilöä myös vuonna 1979. Nyt oli vuorossa Sokrates. Sanoitus pitää Sokratesta supertähtenä, jota ei ymmärretty omana aikanaan: "Ateena, jota rakastit niin paljon, se antoi katkeran myrkyn". Sanoituksessa on paljon toistoa, mikä tuo lauluun oman ihan kivan leimansa. Vähän kornilta kuulostaa tapa, jolla laulussa Sokrateesta puhutaan, mutta on tämä silti ihan hyvä laulu.
Viime vuosien menestynein historiaa käsitellyt viisu oli vuoden 2016 voittaja. Se kertoo Krimin tataarien pakkosiirroista Stalinin valtakaudella. Voimakas ja tunteikas balladi on hieno. Laulu sai jonkin verran kritiikkiä poliittisuudesta, mutta minun mielestä se on vain plussaa, että laulussa on jokin viesti tai tarina. Täysi propaganda on sitten asia erikseen.
Tanska 2018: Rasmussen - Higher Ground
Viikingit ja rauhanlaulu kuulostaa oksymoronilta, mutta tämä on juuri sitä. Rasmussenin Higher Ground kertoo taistelusta Skotlannissa, jossa viikinki Magnus Erlendsson kieltäytyi taistelemasta. Rauhanlaulut ovat tietysti tuttua kamaa Euroviisuissa, mutta tämän aihevalinta on hyvin omaperäinen. Live on komea ja laulajankin ulkonäkö sopii lauluun kuin glitter Euroviisuihin. Tässä on yksi 2010-luvun parhaista euroviisuista.
Azerbaidzan 2021: Efendi - Mata Hari
Kuten nimestä voi päätellä, laulu kertoo Mata Harista, alankomaalaisesta tanssijasta, joka teloitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana syytettynä vakoilusta. Laulu kuvaa Mata Haria "jumalattomaksi vakoojaksi" ja ilmeisen taitavaksi, sillä hän saa uhrit valtaansa. Epäsuorasti viitataan myös hänen tanssijan uraan - sieltä tuli taitoja uhrien viettelyyn. Laulu on ihan hyvä. Vuonna 2020 Efendin euroviisu oli Cleopatra. Siinä laulaja sanoo olevansa kuningatar, kuten Kleopatra, joka vietteli Marcus Antoniuksen. Sanat ovat aika kryptiset, mutta Cleopatra on hyvä tarttuva laulu.

Kommentit
Lähetä kommentti