17 vuotta blogia

Eilen Mun surinaa -blogin vanhin teksti täytti 17 vuotta. Jos se olisi ihminen, se voisi ensi vuonna jo karata baariin. Toisaalta 17 vuotta on kolmasosa siitä ajasta, kun olen itse maapallon pintaa kuluttanut. Bloggaamisesta on siis tullut elämänmittainen projekti, josta en ole ihan heti luopumassa. Vuosien kuluessa en ole blogin syntymäpäivää aiemmin noteerannut, mutta ehkä juuri nyt blogin muodonmuutosten jälkeen onkin hyvä ajankohta tämä vakava puutostila korjata. Jaan seuraavaksi 10 faktaa tästä blogista ja sen historiasta.

#1. Eilistä ei voi pitää koko blogin syntymäpäivänä. Blogin vanhin teksti on päivätty 5.7.2009, mutta julkaisin sen buddhalaiseen Dharmapiste-blogiin. Aloitin 16.10.2010 blogin Mun surinaa nimen alla ja myöhemmin siirsin edellä mainitun blogin tekstit sinne. Jostakin syystä vuosia myöhemmin vielä vaihdoin blogin nimen ja osoitteen. Tämä on siis vähän mutkikasta, mutta minähän teen kaiken vaikeaksi. Heinäkuuta 2009 voi kuitenkin pitää blogijatkumon lähtöpisteenä.

#2. Dharmapisteen vanhin teksti käsitteli buddhalaisuutta kuvaavalla otsikolla Buddhalaisuudesta. Kirjoitan siinä mistä asioista tuolloin pidin buddhalaisuudessa. Nyt ehkä nostaisin eri asioita, kuten mielenharjoitukset.

#3. Ensimmäinen teksti Mun surinaa -blogissa oli 16.10.2010 päivätty Ylen Homoilta - pestäänpä jälkipyykit. Teksti käsittelee tasa-arvoista avioliittolakia Ylen Homoilta -ohjelman sytyttämänä. Sateenkaariteema on jäänyt blogissa sivupoluksi, jolle olen astunut lähinnä historian lasit silmillä.

#4. Blogin ensimmäinen hitti oli teksti "Kaikkihan sen tietävät…" Se linkitettiin johonkin suosittuun blogiin ja sai paljon lukijoita. Tekstissä listasin joitakin yleisiä myyttejä eri aiheista. En tiedä, miksi valitsin juuri tekstissä mainitut.

#5. Blogin suurin viraalihitti oli kannanotto Kelan vammaisten tulkkauspalvelujen kilpailutukseen syksyllä 2017. Toinen laajalle levinnyt kirjoitus oli belgialaisten kuurosokeiden kaksosten eutanasiasta vuonna 2013.

#6. Olen tehnyt blogissani välillä tutkimusmatkoja teemoihin, joihin en yleensä tartu tässä blogissa. Eräitä esimerkkejä ovat tekstit afantasiasta, kuuden askeleen yhteys -teoriasta tai lucid-unista.

#7. Blogilla on Facebook-sivu ja se löytyy myös Blogit.fi:stä. Olen myös laittanut linkin Linkediniin.

#8. Suurin viime vuosien suunnanmuutos blogissani on ollut oman elämäni tuominen valokeilaan. Viime aikoina olen kirjoittanut unettomuudesta, masennuksesta, vammaisjärjestöistä minun elämässäni ja kokemustoiminnastani.

#9. Tämä teksti on blogin 256. kirjoitus, joka on edelleen luettavissa. Viime vuonna kirjoitin 31 tekstiä, mikä on blogin vuosiennätys. Tänä vuonna netin aavoille on ilmestynyt jo 23 blogikirjoitustani, joten ennätys luultavasti menee siruiksi tänäkin vuonna. Pääsin kirjoittamisessa kunnolla vauhtiin, kun oivalsin, että kirjoittaminen on oikeasti se minun juttu.

#10. Blogin kuvauskenttään olen raapustellut vuosien mittaan yhtä jos kolmattakin. Yksi ensimmäisistä kuvausteksteistä kuului: “Tämä blogi ei sisällä rasvaa eikä lisättyä sokeria. Tämä blogin tekemiseen ei ole vahingoitettu eläimiä. Blogi sisältää surinoita (aisti)vammaisuudesta, elämästä, buddhalaisuudesta, Internetistä, maailmasta ja vähän kaikesta muustakin.” Ennen nykyistä kuvaustani lainasin kirjailija Tom Morrisonia: "Jos on olemassa kirja, jonka todella haluaisit lukea, mutta jota ei ole vielä kirjoitettu, sinun on kirjoitettava se."