Mun surinat

Kokeilin kielten opiskeluun Duolingoa ja Worddiveä. Duolingossa näytti olevan vaikea päästä nopeasti ohi alkeiskursseista, joten saksaa en kauan jaksanut sillä opiskella. Ruotsia sen sijaan olen sillä vähän kerrannut. Ruotsin opiskelua varten lainasin vähän aikaa sitten kirjankin, mutta sen lukeminen jäi kokonaan saksan opiskelun jalkoihin. Worddiveä olen käyttänyt saksan opiskeluun. Se on maksullinen, joten siinä ei ole mainoksia ja muutenkin näyttäisi vähän tehokkaammalta. Esimerkiksi sanat pitää välillä kirjoittaa kokonaan itse ja esimerkkilauseita on enemmän. Siinä voi myös valita alusta asti juuri omalle tasolle sopivat kurssit. Käytän Worddiveä koneella ja Duolingoa vain kännykällä. Duolingolla saa sanavarastoa laajennettua, mutta tähän mennessä ei ole kielioppia käyty läpi ollenkaan. Jos sitä ei enempää olekaan, niin ei taida riittää ainoaksi opiskelulähteeksi. Worddivessä sentään on vähän. Mutta ei sillä, minähän olen niin kiinnostunut kieliopista, että sanojen opiskelu on jään...

Minun ylioppilaskirjoituksista on jo 15 vuotta! Kirjoitukset olivat yhden elämänvaiheen päätös ja uuden alku. On mielenkiintoista ajatella, miten monia myöhemminkin elämässä vaikuttanutta asiaa kirjoituksiin yhdistyi. Kirjoitukset yhdistivät buddhalaisuuden, Euroviisut ja kuulovammaan liittyvät erityisjärjestelyt. Matematiikan kokeen tein ensimmäisenä keväällä 2006. Kun kokeen tulos tuli, 90 000 ihmistä kokoontui Helsinkiin juhlimaan. Kauppatorilla laulettiin Hard Rock Hallelujah. Joku oli voittanut Euroviisut, mutta ei se varmaan liittynyt asiaan. Äidinkielen koe oli syksyllä. Ajattelin, että kokeessa voisi olla jokin kysymys Euroviisuista sen voiton takia. Ei ollut, mutta päätin silti saada kilpailun mukaan aineeseen. Kirjoitin Turkin EU-jäsenyydestä aineen, jossa sanoin, että Turkki osallistuu joihinkin eurooppalaisiin tapahtumiin, kuten Euroviisuihin. Ei se sentään ollut aineen keskeisin pointti, mutta tällä hetkellä ovat Turkin EU-neuvottelut jäissä, eikä Turkki osallistu Euroviis...

Tänään on Suomen viittomakielen päivä. Tuo päivä on Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perustajan, Carl Oscar Malmin (1826-1863) syntymäpäivä. Malm perusti kuurojen koulun Porvooseen vuonna 1846. Koulussa hän käytti ruotsalaista viittomakieltä, josta kehittyi aikanaan suomalainen viittomakieli. Päivää, jolloin koulu avattiin, voisi hyvin pitää suomalaisen kuurojen yhteisön, tai ainakin suomalaisen viittomakielen, syntymäpäivänä. Jostakin syystä viittomakielen päivä on kuitenkin Malmin syntymäpäivänä. Minun ensimmäiset kokemukset viittomakielestä olivat jo lapsena kuulovammaisten järjestöjen toiminnassa. Viittomia on opeteltu mm. Uno-peliä pelaamalla. Viittomia on myös opittu viittomalla Idols-finalistien laulu Tuulet puhaltaa. Sormiaakkosten opettelusta muistan erityisesti, kuinka kertasin niitä Simpsonien avulla. Eräässä sarjan jaksossa Lisa osallistui tavauskilpailuun. Samalla kun Lisa tavasi sanoja, minä etsin aakkosia sormiaakkoskortilta ja sormitin perässä suomeksi ja englanniksi....

Historia opettaa virheistä George Santayanan sanoin, joka ei muista menneisyyttään, on tuomittu toistamaan se. Historia on aiempien sukupolvien virheistä oppimista. Esimerkiksi molemmat maailmansodat seurasivat nationalismin nousua, joten toisen jälkeen perustettiin EU:n ja YK:n kaltaisia järjestöjä lisäämään maiden välistä vuorovaikutusta. Menneisyydestä oli opittu. Historia auttaa ymmärtämään nykyaikaa ja ennustamaan tulevaa Jos kuvitellaan historian olevan kirja, nykyhetki on sen viimeinen kappale. Voiko sitä ymmärtää lukematta koko kirjaa? Historian tuntemus auttaa seuraamaan ja ymmärtämään nykyisiä tapahtumia ja niiden syitä. Nykyhetken syvempi ymmärtäminen auttaa ennustamaan tulevaa. Historia ei tietysti koskaan toista itseään, kun olosuhteet ovat aina erilaiset, mutta joskus historia voi auttaa ennakoimaan tulevia tapahtumia, Historia merkitsee edelleen Makedonia täytyi nimetä uudelleen Pohjois-Makedoniaksi, koska nykyisellä Makedonialla ei ole tekemistä antiikin valtakunnan kan...

Maailman uskontojen tuntemus kuuluu yleissivistykseen.  Uskonnot ovat vaikuttaneet historian aikana esimerkiksi politiikkaan, kulttuuriin ja lainsäädäntöön. Sillä ei ole merkitystä uskooko eri uskontojen väittämiin tai pitääkö niiden olemassaoloa hyvänä vai huonona asiana. Monikulttuurisessa maailmassa täytyy ymmärtää myös muita yhteiskuntia ja kulttuureita, joissa uskonto voi olla tärkeä tekijä. Nykyinen uskonnonopetus ei kokemukseni mukaan täytä tätä yleissivistävää tarkoitusta riittävän hyvin. Itse tunnen parhaiten kristinuskon ja buddhalaisuuden (theravadan) ja jälkimmäistä ainakaan ei kovin hyvin opeteta, mitä olen eri koulujen oppikirjoja lukenut. Monet asiat käsitellään hyvin pinnallisesti ja puolueellisesti. Merkittävät puutteet ja suoranaiset virheet antavat usein virheellisen kuvan buddhalaisuudesta. Kirjoittajan heikko tietämys - ja jopa kristillinen vakaumus - paistaa usein läpi. Tästä on toki tullut vastaan hyviäkin poikkeuksia, mutta myös muiden uskontojen käsittely...