Miksi opiskella historiaa
George Santayanan sanoin, joka ei muista menneisyyttään, on tuomittu toistamaan se. Historia on aiempien sukupolvien virheistä oppimista. Esimerkiksi molemmat maailmansodat seurasivat nationalismin nousua, joten toisen jälkeen perustettiin EU:n ja YK:n kaltaisia järjestöjä lisäämään maiden välistä vuorovaikutusta. Menneisyydestä oli opittu.
Historia auttaa ymmärtämään nykyaikaa ja ennustamaan tulevaa
Jos kuvitellaan historian olevan kirja, nykyhetki on sen viimeinen kappale. Voiko sitä ymmärtää lukematta koko kirjaa? Historian tuntemus auttaa seuraamaan ja ymmärtämään nykyisiä tapahtumia ja niiden syitä. Nykyhetken syvempi ymmärtäminen auttaa ennustamaan tulevaa. Historia ei tietysti koskaan toista itseään, kun olosuhteet ovat aina erilaiset, mutta joskus historia voi auttaa ennakoimaan tulevia tapahtumia,
Historia merkitsee edelleen
Makedonia täytyi nimetä uudelleen Pohjois-Makedoniaksi, koska nykyisellä Makedonialla ei ole tekemistä antiikin valtakunnan kanssa. Armenialaisten kansanmurha hiertää edelleen Turkin ja Armenian välejä. Holokaustia ei ole unohdettu: vanhoja natsijohtajia etsitään vieläkin tuomittaviksi ja ennen hyvää onnea merkinnyt hakaristi tulkitaan pahuuden symboliksi. Suomen sisällissota tai suhde Saksaan toisen maailmansodan aikana herättää toisinaan edelleenkin keskustelua ja tunteita. Vain historian opetus auttaa ymmärtämään mistä näissä asioissa on kyse ja estää virheellisten käsitysten leviämisen.
Historian väärinkäyttö
On helppo syyttää maailman ongelmia yhdestä ainoasta asiasta tai ihmisryhmästä ja maalailla kuvaa autuaasta menneisyydestä. Todellisuudessa maailma ei ole koskaan niin mustavalkoinen, että olisi sitä yhtä "kaiken pahan alkujuurta", josta hankkiutumalla eroon kaikki olisi täydellistä. Ääriajatukset saavat polttoainetta huonosta historian tuntemuksesta.
Historia laajentaa perspektiiviä
Ihmisillä on usein taipumusta pitää oman elinaikansa tapahtumia suurempina ja ainutlaatuisempina mullistuksina kuin ne ovat. Kuitenkin yksi ihmisikä on vajaa 2 % koko kirjoitetusta historiasta. Vaikka Lähi-idän konflikti onkin jatkunut jo ihmisiän, se ei tarkoita etteikö se päättyisi joskus. Euroopassakin sodittiin 1500-luvulta 1800-luvulle jatkuvasti (Ja vielä 1900-luvun alussa). Ja vaikka jokin asia näyttäisi kuinka suurelta juuri nyt, se ei välttämättä merkitse mitään koko maailmanhistorian mittakaavassa. Aikalaiset pitivät lähes maailmanloppuna Rooman ryöstöä vuonna 410 - Roomahan oli ryöstetty edellisen kerran 800 vuotta aiemmin!
Toisaalta emme voi pitää itseämmekään välttämättä kaikessa suhteessa aiempia sukupolvia parempina. Saatamme katsoa nyt, että ihmiset olivat 500 vuotta sitten väärässä pitäessään eurooppalaisia muita parempina tai 50 vuotta sitten vainotessa homoja. Mutta ei ole mitään takeita siitä, että ihmiset 50 tai 500 vuoden päästä hyväksyisivät kaikkia meidän valintoja. Sitä kannattaa myös miettiä, ennen kuin lähtee kaatamaan patsaita.
Historia auttaa ymmärtämään nykyaikaa ja ennustamaan tulevaa
Jos kuvitellaan historian olevan kirja, nykyhetki on sen viimeinen kappale. Voiko sitä ymmärtää lukematta koko kirjaa? Historian tuntemus auttaa seuraamaan ja ymmärtämään nykyisiä tapahtumia ja niiden syitä. Nykyhetken syvempi ymmärtäminen auttaa ennustamaan tulevaa. Historia ei tietysti koskaan toista itseään, kun olosuhteet ovat aina erilaiset, mutta joskus historia voi auttaa ennakoimaan tulevia tapahtumia,
Historia merkitsee edelleen
Makedonia täytyi nimetä uudelleen Pohjois-Makedoniaksi, koska nykyisellä Makedonialla ei ole tekemistä antiikin valtakunnan kanssa. Armenialaisten kansanmurha hiertää edelleen Turkin ja Armenian välejä. Holokaustia ei ole unohdettu: vanhoja natsijohtajia etsitään vieläkin tuomittaviksi ja ennen hyvää onnea merkinnyt hakaristi tulkitaan pahuuden symboliksi. Suomen sisällissota tai suhde Saksaan toisen maailmansodan aikana herättää toisinaan edelleenkin keskustelua ja tunteita. Vain historian opetus auttaa ymmärtämään mistä näissä asioissa on kyse ja estää virheellisten käsitysten leviämisen.
Historian väärinkäyttö
On helppo syyttää maailman ongelmia yhdestä ainoasta asiasta tai ihmisryhmästä ja maalailla kuvaa autuaasta menneisyydestä. Todellisuudessa maailma ei ole koskaan niin mustavalkoinen, että olisi sitä yhtä "kaiken pahan alkujuurta", josta hankkiutumalla eroon kaikki olisi täydellistä. Ääriajatukset saavat polttoainetta huonosta historian tuntemuksesta.
Historia laajentaa perspektiiviä
Ihmisillä on usein taipumusta pitää oman elinaikansa tapahtumia suurempina ja ainutlaatuisempina mullistuksina kuin ne ovat. Kuitenkin yksi ihmisikä on vajaa 2 % koko kirjoitetusta historiasta. Vaikka Lähi-idän konflikti onkin jatkunut jo ihmisiän, se ei tarkoita etteikö se päättyisi joskus. Euroopassakin sodittiin 1500-luvulta 1800-luvulle jatkuvasti (Ja vielä 1900-luvun alussa). Ja vaikka jokin asia näyttäisi kuinka suurelta juuri nyt, se ei välttämättä merkitse mitään koko maailmanhistorian mittakaavassa. Aikalaiset pitivät lähes maailmanloppuna Rooman ryöstöä vuonna 410 - Roomahan oli ryöstetty edellisen kerran 800 vuotta aiemmin!
Toisaalta emme voi pitää itseämmekään välttämättä kaikessa suhteessa aiempia sukupolvia parempina. Saatamme katsoa nyt, että ihmiset olivat 500 vuotta sitten väärässä pitäessään eurooppalaisia muita parempina tai 50 vuotta sitten vainotessa homoja. Mutta ei ole mitään takeita siitä, että ihmiset 50 tai 500 vuoden päästä hyväksyisivät kaikkia meidän valintoja. Sitä kannattaa myös miettiä, ennen kuin lähtee kaatamaan patsaita.
Historia auttaa ymmärtämään ihmistä.
Historia on kertomus ihmisestä. Ihminen ei ole muuttunut kovinkaan paljon vuosituhansien aikana: ihmiset ovat rakastaneet, vihanneet, tunteneet, luoneet ja tuhonneet Historia näyttää kaiken inhimillisen niin hyvässä kuin pahassa. Historian aikana ihmiset on näyttänyt luovuutensa keksiessään tapoja tappaa toisiaan. Vastenmielisten ja mielivaltaisten verilöylyjen ohella historiassa on ihmisiä kuten Gandhi, Martin Luther King, Rosa Parks ja Nelson Mandela, jotka ovat esimerkillään tehneet maailmaa paremmaksi. Tieteen ja teknologian kehitys ja suuret taiteen saavutukset muistuttavat mihin hyvään ihmiseen pystyy. Toisaalta historia voi myös murtaa raja-aitoja - ei ihmiset niin erilaisia olekaan.
Ilman menneisyyttä ei olisi nykyistä maailmaa tai meitä
Nykyinen hyvinvointimme on menneiden sukupolvien työn tulosta. Käyttämämme teknologian on joku joskus keksinyt. Lääketieteen ja tieteen tulokset ovat vaatineet monet tutkijan pitkällisen työn (ja vaarantanut jopa hengen). Monien ihmisoikeuksien ja vapauksien puolesta on jopa kuoltu. Ilman menneiden sukupolvien työtä ei olisi nykyistä yhteiskuntaa. Eikä ilman heitä olisi meitäkään! On hyvä edes vähän osata arvostaa menneitä sukupolvia ja heidän saavutuksiaan ja ymmärtää, ettei nykymaailman hyvä asiat ole itsestäänselviä.
Historia opettaa ettei asiat ole itsestään selviä
Edelliseen liittyen. Viimeisestä suuresta nälänhädästä Suomessa on kulunut 150 vuotta ja viimeisestä sodasta 75 vuotta. Olot Suomessa ovat nykyisen paljon paremmin, kuin ne olivat vielä 1800-luvulla. Maailmassa toki soditaan ja ja nähdään nälkää edelleen, mutta on hyvä muistaa, ettei hyvinvointi ole aina ollut Suomessakaan itsestään selvää.
Historia tuo inspiraatiota
Historia opettaa ettei asiat ole itsestään selviä
Edelliseen liittyen. Viimeisestä suuresta nälänhädästä Suomessa on kulunut 150 vuotta ja viimeisestä sodasta 75 vuotta. Olot Suomessa ovat nykyisen paljon paremmin, kuin ne olivat vielä 1800-luvulla. Maailmassa toki soditaan ja ja nähdään nälkää edelleen, mutta on hyvä muistaa, ettei hyvinvointi ole aina ollut Suomessakaan itsestään selvää.
Historia tuo inspiraatiota
Joskus todellisuus on tarua ihmeellisempää. Englannin kuningas todella erotti maansa katolisesta kirkosta saadakseen avioeron ja meni sen jälkeen vielä viidesti naimisiin. Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet harhauttivat natseja kätkemällä väärennettyjä asiakirjoja kuolleen kodittoman ruumiiseen. Historia on ehtymätön inspiraation ja ideoiden lähde.
Historia opettaa kriittisyyttä ja etsimään tietoa ja todisteita
Historia poikkeaa luonnontieteistä sillä, että asioista ei voi saada konkreettisia todisteita tekemällä tarkkoja kokeita. Kukaan ei voi mennä aikakoneella menneisyyteen katsomaan kuinka Colosseum rakennettiin tai varsinkaan Hitlerin mieleen tutkimaan mitä hän ajatteli lähtiessään tuhoisalle Venäjän sotaretkelle. Aikalaisten tekstit voivat olla ristiriidassa ja kuvia on helppo väärentää. Näkökulmia on monia, eikä sitä aina voi tietää, mikä on oikea. Monesti eri näkökulmissa voi olla jotakin totta, niin kuin vanha tarina sokeista miehistä tutkimassa norsua kertoo. Ihmisillä on eri motiivit kirjoittaa aikansa tapahtumista ja tapahtuma-aikaan eläneet saattaa muistaa väärin tai vääristellä tietoisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että historialliset faktat olisivat tuulesta temmattuja. Historia opettaa arvioimaan ja vertailemaan näitä lähteitä kriittisesti.
Historia antaa toivoa tulevaisuudelle
Koronaviruspandemia, ilmastonmuutos, terrorismi ja monet muut näkyvät synkkinä pilvinä taivaalla. Maailmaa on viimeisen vuosisadan aikana runnellut kaksi maailmansotaa, espanjantautipandemia, kylmä sota ja useampi maailmanlaajuinen talouslama. Koko historian tuhoisimpien luonnonmullistusten, sotien ja epidemioiden uhriluku luetaan miljoonissa. Mutta kaikesta tästä huolimatta, elämä on jatkunut. Jos meitä edeltäneet sukupolvet ovat selvinneet tuollaisista mullistuksista, miksemme mekin selviäisi nykymaailman ongelmista?
Historia antaa toivoa tulevaisuudelle
Koronaviruspandemia, ilmastonmuutos, terrorismi ja monet muut näkyvät synkkinä pilvinä taivaalla. Maailmaa on viimeisen vuosisadan aikana runnellut kaksi maailmansotaa, espanjantautipandemia, kylmä sota ja useampi maailmanlaajuinen talouslama. Koko historian tuhoisimpien luonnonmullistusten, sotien ja epidemioiden uhriluku luetaan miljoonissa. Mutta kaikesta tästä huolimatta, elämä on jatkunut. Jos meitä edeltäneet sukupolvet ovat selvinneet tuollaisista mullistuksista, miksemme mekin selviäisi nykymaailman ongelmista?
Kommentit
Lähetä kommentti