Viittomakieltä ja sen opiskelua

Tänään on Suomen viittomakielen päivä. Tuo päivä on Suomen ensimmäisen kuurojen koulun perustajan, Carl Oscar Malmin (1826-1863) syntymäpäivä. Malm perusti kuurojen koulun Porvooseen vuonna 1846. Koulussa hän käytti ruotsalaista viittomakieltä, josta kehittyi aikanaan suomalainen viittomakieli. Päivää, jolloin koulu avattiin, voisi hyvin pitää suomalaisen kuurojen yhteisön, tai ainakin suomalaisen viittomakielen, syntymäpäivänä. Jostakin syystä viittomakielen päivä on kuitenkin Malmin syntymäpäivänä.

Minun ensimmäiset kokemukset viittomakielestä olivat jo lapsena kuulovammaisten järjestöjen toiminnassa. Viittomia on opeteltu mm. Uno-peliä pelaamalla. Viittomia on myös opittu viittomalla Idols-finalistien laulu Tuulet puhaltaa. Sormiaakkosten opettelusta muistan erityisesti, kuinka kertasin niitä Simpsonien avulla. Eräässä sarjan jaksossa Lisa osallistui tavauskilpailuun. Samalla kun Lisa tavasi sanoja, minä etsin aakkosia sormiaakkoskortilta ja sormitin perässä suomeksi ja englanniksi.

Viittomakielessä mielenkiintoista on erityisesti se, miten monet viittomat imitoivat tarkoittamiaan asioita. Viittoma kävelylle tehdään tekemällä sormilla kävelyä muistuttavaa liikettä. Ehkä tämä ominaisuus on syynä sille, miksi viittomakielen uskotaan olevan kansainvälistä. Oikeastihan viittomakielet ovat kehittyneet kuurojen yhteisöissä itsenäisesti eri puolilla maailmaa aivan kuin puhututkin kielet, joten se ei ole mitenkään voi olla kansainvälistä. Itse joskus pidän viittomaa pohjoiselle esimerkkinä siitä, miksei viittomakieli voi sitä olla. Suomalaisessa viittomakielessä viittoma vihjaa, että pohjoisessa on kylmä. Toimisiko tämä viittoma eteläisellä pallonpuoliskolla?

Aiempia tekstejä:

• Kuurojen viikon linkkikokoelma
• Viittomakieli a:sta ö:hön