Mun surinat

Lauantaina 4. tammikuuta on maailman pistekirjoituspäivä. Päivä on valikoitunut juuri lauantaille, koska se on myös pistekirjoituksen kehittäjän Louis Braillen syntymäpäivä. Braille syntyi Ranskassa Coupvrayssa vuonna 1809 ja sokeutui kolmevuotiaana onnettomuudessa. Braille lähti kouluun Pariisiin ja hän loi siellä pistekirjoituksen perusteet vasta 15-vuotiaana koulupoikana. Alun vastustuksesta huolimatta pistekirjoitus levisi muualle Ranskaan ja ympäri maailman 1800-luvun puolivälistä alkaen. Suomessa pistekirjoitusta alettiin opettaa 1860-luvulla. Braille itse kuoli nuorena jo vuonna 1852.  * Olen joskus itsekin opetellut pistekirjoitusta. Alkuperäinen syy oli mielenkiinto asiaa kohtaan - tai halu oppia uusi taito. Myöhemmin olen kuitenkin tarvinnut sitä työssäkin. En ole sokea tai sokeutumassa, mutta toisaalta eihän tulevaisuudesta koskaan tiedä. Vaikka nyt näenkin, en voi pitää selviönä että näen vielä vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Pistekirjoitusta voi opetella vaikka "kaik...

Tässä tekstissä kuulo- ja näkövammat a:sta ö:hön, jokaiselle kirjaimelle jokin juttu. Mukana on myös historiaa ja musiikkia ja muuta viihdettä liittyen muihinkin blogin teemoihin. Tällä samalla formaatilla kirjoitin myös tekstin Viittomakieli a:sta ö:hön . A: Apuvälineet on kehittyneet teknologian mukana. Uusissa kuulolaitteissa Bluetooth-yhteys, jolla television tai muun laitteen äänen saa suoraan kuulolaitteeseen. Näkövammaisten uusista apuvälineistä voisi mainita Seeing AI -sovelluksen, jonka voi ladata kännykkään. Sovelluksen yksi ominaisuus on tekstin tunnistus: se lukee ääneen kaikki kännykän kameraan osuvat tekstit. B: Beethoven (1770-1827) on ehkä maailman kuuluisin kuuroutunut muusikko. Paitsi että hän oli kuuro, hän myös jakaa syntymäpäivän erään osuvan järjestön kanssa. Beethoven syntyi joko 16. tai 17. joulukuuta 1770. Suomen Kuurosokeat ry perustettiin 16. joulukuuta 1971. Järjestön perustajat tuskin tätä yhteensattumaa ajattelivat. C: Coda tarkoittaa kuurojen kuulevaa la...

Antiikin ajan tunnetuin sokea oli kreikkalainen runoilija, Homeros. Hänen nimiin on laitettu runoelmat Ilias ja Odysseia. Homeroksen historiallisuus on epävarma, mutta sokeus on tuttu teema Odysseiassa. Kertomuksessa Odysseus miehistöineen joutui Polyfemos -kykloopin vangiksi hänen luolaan. Odysseus sokaisi Polyfemoksen ja pääsi pakoon kykloopin paimentamien lampaiden villassa kiinni roikkuen. Polyfemos ei saanut apua muilta kykloopeilta, kun Odysseus oli väittänyt nimekseen ei kukaan. Kreikan mytologiassa sokeus olikin usein tapa saada joku avuttomaksi. Toinen tarina kertoo Forguksen tyttäristä, joilla oli vain yksi yhteinen silmä. Perseus saattoi kiristää heitä varastamalla tuo silmä. Sokeus oli myös usein rangaistus. Tietäjä Fineus sokaistiin, kun hän paljasti jumalten salaisuudet. Legendan mukaan lyyrikko Stesikhoros syytti runossaan Helenaa Troijan sodasta, minkä seurauksena Helena sokaisi hänet. Kun Stesikhoros kirjoitti Helenaa ylistävän runon, hän sai näkönsä takaisin. Oidipus ...

Jatko-osana edelliselle tekstille Kuuroja muinaisessa maailmassa listaan myös muutamia sokeita antiikista ja keskiajalta. Homeros Homeros oli kreikkalainen sokea runonlausuja, jonka nimiin on laitettu Ilias ja Odysseia. Ilias kertoo Troijan sodasta ja Odysseia sodasta palaavan Odysseuksen pitkästä kotimatkasta. Hänen uskotaan eläneen 700- tai 800-luvulla eaa., mutta joskus hänet on ajoitettu Troijan sodan aikoihin 1200-luvulle eaa. Homeros syntyi luultavasti Vähässä-Aasiassa, Smyrnan kaupungissa (nyk. Turkissa) tai Khiossaarella. Homeroksesta tiedetään siis hyvin vähän ja jo antiikissa epäiltiin hänen historiallisuutta. Nykyisin osa tutkijoista uskoo, että Ilias olisi Homeroksen käsialaa, mutta Odysseia olisi myöhemmin luotu. Anysis Herodotos (484-425 eaa.) kertoi historiateoksessaan Egyptiä hallinneesta sokeasta kuninkaasta, Anysiksestä. Herodotoksen mukaan Etiopian kuningas Sabacos hyökkäsi maahan ja syrjäytti Anysiksen. Hän pakeni rämealueelle ja rakensi oman saaren “maasta ja tuhk...

Televisiossa ja elokuvissa törmää harvoin näkövammaisiin tai kuulovammaisiin. Donna Tänä vuonna julkaistu suomalainen draamakomedia sokeasta Donnasta. Sarjan ensimmäisessä osassa Donnan mies jättää hänet, joten Donna alkaa etsiä uutta miestä. Sarja on oikeasti virkistävä kuvaus näkövammaisuudesta, vaikka puutteitakin siinä oli. Donna käytti tietokonetta ilman ruudunlukijaa? Mutta toisaalta sarja havainnollistaa hyvin, että näkövammaisille on apuvälineitä. Puutteena voi pitää, että Donnan näyttelijä on näkevä. Eikö tosiaan löytynyt sokeaa näyttelijää - edes sivurooleihin? Minusta vaikuttaa epätodennäköiseltä, että 10 vuotta sokeana olleen kaupunkilaisen tuttavapiirissä ei ole yhtään näkövammaisia. Kohtaus, jossa Donnan ex-mies neuvoi näkevää naista kahvikupin kanssa kuin hän olisi sokea, pisti hymyilyttämään. Joskus sorrun vastaavaan itsekin. Minä viiton muille, aivan sama onko kommunikaation ongelmana huono kielitaito, kuulo tai kuunteluolosuhteet. Mr. Beanin seurana rannalla... Valkoi...

Maapallo on taas kiertänyt yhden kierroksen auringon ympäri ja paljon on ehtinyt tapahtua myös kuulo- ja näkövammaisten ympyröissä. Kaikkea tapahtunutta ei yhteen bloggaukseen saa mahtumaan, vaikka rajaankin kuurosokeiden (ja omaan) näkökulmaan. Vuoden tärkeimmät tapahtumat luultavasti liikkuivat Koko Suomi viittoo -kampanjan ja Kelan kilpailutuksen ympärillä. Vuoteen on mahtunut edistysaskelia ja takapakkia vammaispalveluissa sekä paljon yhteisöllisyyttä. Tästä on hyvä jatkaa vuoteen 2018. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa! 1.1. VR otti käyttöön vammaisille asiakkaille tarkoitetun palvelunumeron. 12.1. Viittomakieliset uutiset raportoi, että Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi Kelan syrjineen kuurosokeaa tulkkipalvelun käyttäjää. Kuurosokea olisi tarvinnut puhelinkeskustelua varten portugalia puhuvan tulkin. Kela kieltäytyi välittämästä asiakkaalle hänen toivomaa tulkkia, koska tulkki ei ollut suorittanut kuurosokeille tulkkaamisen kurssia. Lautakunta katsoi, että kurssi oli t...

Vuoden 365 tai 366 päivään mahtuu monenlaisia juhla- ja teemapäiviä. Lähes kaikille ihmisryhmille, aatteelle ja asialle löytyy jo oma päivä, mutta suurelta osalta ihmisiä suurin osa päivistä vilahtaa ohi huomaamatta. Siksi onkin parasta muistutella osasta - pelkästään kuulo- ja näkövammaisille päiviä riittää joka sormelle. Eikä varmasti tässä edes ole kaikki. Pistekirjoituksen päivää vietetään 4. tammikuuta, joka on Louis Braillen syntymäpäivä. Braille syntyi 4.1.1809 ja kehitti pistekirjoituksen Pariisin sokeiden koulussa 1820-luvulla. Viittomakielen päivä on aina 12. helmikuuta Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä. Malm syntyi 12.2.1826 ja perusti Suomen ensimmäisen kuurojen koulun Porvooseen 1846. Suomalainen viittomakieli alkoi kehittyä siellä. Sisäkorvaistutteen päivä oli tänä vuonna 25.2. Sisäkorvaistute, tai tuttavallisesti "implantti", on herättänyt vastustusta kuurojen yhteisössä. Harvinaisten tautien päivä on helmikuun viimeisenä eli 28. tai 29. päivä. Kuulonäkövamm...

Yhteiskuntaa tekee vammaisille saavutettavaksi monet apuvälineet ja palvelut. Monessa asiassa on edistytty viimeisten vuosikymmenten aikana paljon, mutta saavutettavuudessakin heikoin lenkki on monesti ihmiset itse. Ongelma on että kukaan ei voi tietää kaikkea vammaisten apuvälineistä ja palveluista ja monet ei ilmeisesti haluakaan tietää. Silti ihmisten kanssa työskentelevillä pitäisi olla sen verran viitseliäisyyttä, että ottaisi asioista selvää ja näkisi verran "ylimääräistä" vaivaa, että hoitaisi erityisjärjestelyt. Jos ensimmäinen reaktio järjestelytarpeisiin on "Ei käy!" ollaan väärällä alalla. Seuraavat kaksi uutista viime ajoilta on esimerkkeinä näistä ongelmista.  Helsinki Design Schoolin toimitusjohtajalle sakkoja kuuron syrjintätapauksessa Kuuro Oskari Salomaa haki Helsingin Design Schooliin ja saikin paikan. Mutta kun koulu sai tietää Salomaan kuuroudesta ja tulkin tarpeesta, paikka peruttiin välittömästi. Koulun ei olisi tarvinnut maksaa tulkin palkka...

Luin Michael H. Hartin kirjoittaman kirjan maailmanhistorian 100 merkittävimmästä henkilöstä (Ihmiskunnan 100 suurinta). Kirjassa oli muutama kuuro ja sokea henkilö ja aloinkin miettiä pidemmälle kysymystä maailmanhistoriaan eniten vaikuttaneista kuuroista, sokeista ja kuurosokeista ihmisistä. Jotkut historialliset henkilöt kuuroutuivat tai sokeutuivat vasta elämänsä loppupuolella uransa jälkeen. Näitä ihmisiä ei tunneta vammaisina, joten ei ehkä ole mielekästä miettiä heitä erityisesti kuuroina tai sokeina. Esimerkiksi Galileo Galilei vietti elämänsä viimeiset vuodet sokeana ja Johann Sebastian Bach sokeutui muutama kuukausi ennen kuolemaansa. Oleellisia nyt siis ovat henkilöt, jotka olivat kuuroja tai sokeita merkittävän osan urastaan, tai koko uransa ajan. Jos näkövammaisilta kysyttäisiin historian merkittävintä sokeaa, monet ehkä vastaisi pistekirjoituksen keksijän Louis Braillen. Braille eli Ranskassa vuosina 1809-1852. Hän syntyi näkevänä Coupvrayn kylässä, mutta sokeutui kolmivu...

Pistekirjoitus on näkövammaisille tarkoitettu kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu sormin tunnusteltaviin pisteisiin. Oletkin ehkä jossakin huomannut pistekirjoitusta, esim. junien penkeissä on hyvin usein istumapaikan numero myös pistekirjoituksella. Aloin vajaa vuosi sitten opiskella sitä ja parhaimmillaan pystyin jo lukemaankin pistetekstiä melko sujuvasti näönvaraisesti. Pelkän tuntoaistin turvin lukeminen on jo haastavampaa.  Pistemerkeissä on logiikka. Pisteet sijoitetaan suunnikkaaseen, jossa on kolme riviä. Näin muodostuu 63 erilaisia pistekuviota. Kirjaimet a:sta j:hin tehdään kahdelle ylimmälle riville. Kirjaimet k:sta  t:hen ovat muuten samanlaisia, mutta niihin lisätään vielä yksi piste alimmalle riville. Kirjaimet u-z muodostetaan lisäämällä alimmalle riville kaksi pistettä. Esimerkiksi kirjain a on yksi piste ylimmällä rivillä ja kirjain k syntyy lisäämällä sen alapuolelle yksi piste. Kirjain u taas syntyy lisäämällä alapuolelle kaksi pistettä, niin että...

Tässä lyhyt aikajana kuulo- ja näkövammaisten historiasta. 300-luku eaa. Aristoteles väittää kuurojen olevan kykenemättömiä ajatteluun, koska ajattelu hänen mukaan vaatii puhuttua kieltä. Näin ollen kuuroja ei myöskään voisi kouluttaa. 30.10.1749 Volfgang Helsingius, varhaisin tunnettu suomalainen kuuro, syntyy Iisalmessa. Hänen sukulaisensa Abraham Argillander (1722 – 1800) opettaa häntä 1760-luvulla lukemaan, kirjoittamaan ja lukemaan huulilta. Tämän ansiosta Helsingius pystyy jatkamaan opintojaan Tukholmassa. 1755 Charles L’Epee (1712-1789) perustaa Ranskaan maailman ensimmäisen kuurojen koulun. 1776 Charles L’Epee kirjoittaa viittomakielen käyttöä (ranskalaisen metodin) puolustavan kirjan vastauksena oralisteille, joiden mielestä kuurojen kouluissa pitäisi käyttää vain puhuttua kieltä (saksalainen metodi). Kirjassa hän osoittaa kielitieteen avulla viittomakielen etuja kuuroille. 1824 Sokeutunut Louis Braille (1809 – 1852) kehittelee 15-vuotiaana koululaise...

Ajattelin kirjoittaa jotakin vanhimmista teksteistä, joissa puhutaan kuuroudesta tai sokeudesta. Kuurous tästä tekstistä jäi kokonaan, kun sokeudesta tuli äkkiä näinkin hyvin tekstiä. En tiedä ollenkaan mikä on historian vanhin kirjallinen teksti sokeudesta, mutta siitä vanhimmasta päästä lienevät sokeat ja sokeusviittaukset kreikkalaisessa tarustossa, buddhalaisissa teksteissä ja Raamatussa. Uskonnoissa sokeus on usein vertauskuvana tietämättömyydelle. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että sokeita pidettäisi tyhminä - minusta tämä vain osoittaa näön merkityksen tiedonsaannille. Aloitetaan matka 500-luvun eaa. Intiasta, jossa Buddha opetti buddhalaisuutta. Buddha vertasi sokeiden jonoon niitä, jotka luottavat sokeasti sukupolvelta toiselle siirrettyihin uskonnollisiin teksteihin. Raamatussakin sokeaa opastaa sokeaa. Buddhalaisuus ja monet muutkin aasialaiset uskonnot tuntevat vertauskuvan norsusta ja sokeista miehistä. Tarinan mukaan joukko sokeita viedään norsun luo ja heitä pyydetä...

Ensin ajattelin kirjoittaa vammaisuudesta elokuvissa ja tv-sarjoissa, mutta keskityn aistivammaisuuteen tällä kertaa. Oman kokemukseni mukaan suurin osa television ja elokuvien vammaisista on kehitys- tai liikuntavammaisia. Aistivammaiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Valkoinen keppi on näkövammaisuuden symboli myös televisiossa. Tästä esimerkkinä on Nolojen tilanteiden mies -sarjan jakso, jossa Mr. Bean menee rannalle. Hän alkaa riisua, kun huomaa rannalla toisen miehen. Mr. Bean häveliäänä ei halua olla alasti miehen nähden, joten hän laittaa uikkarit jalkaan ensin ja yrittää saada housut pois uikkarien alta. Kun Mr. Bean saa kovan työn jälkeen pitkät housut pois jaloistaan, paikalla ollut mies ottaa esiin valkoisen keppinsä ja menee pois. Kukaan ei sano miehen olleen sokea, mutta koko sketsin vitsi perustuu juuri hänen sokeuteen. (Eikä nyt puututa siihen, että osa valkoisen kepin käyttäjistä itse asiassa näkee jonkin verran.) Sokeutta on esiintynyt monin tavoin eri sar...

Mikä on sinusta tärkein aistisi, josta et luopuisi mistään hinnasta? Mistä taas luopuisit, jos jostakin olisi pakko? Minusta vähiten tärkeimmät aistit ovat haju- ja makuaisti. Makuaistin menetys olisi ikävä siinä mielessä, että sen jälkeen kaikki ruoka maistuisi pahvilta ja kaikki juoma vedeltä. Ajattele: aamukahvi olisi kuin kuumaa vettä ryystäisi! Toisaalta kun mitkään herkut ei maistu miltään, niin ehkä sitä söisi helpommin terveellisesti. Ruokahaluahan mauttomuus vähentäisi varmasti. Jos taas pitäisi joko luopua kuulosta tai näöstä, valitsisin kuuloaistin. Keskustelu muiden ihmisten kanssa toki vaikeutuisi ja musiikin kuuntelua tulisi ikävä. Mutta itsenäiseen elämäänhän kuurous ei vaikuta juuri mitenkään. Syntymäkuurothan eivät edes pidä itseään vammaisina, vaan viittomakielisenä kielivähemmistönä. Valtaväestöstä poikkeava kieli lieneekin viittomakielisten suurin ongelma. Mutta sama ongelmahan on muillakin kielivähemmistöillä. Kuuroutuneena voisi oppia lukemaan huulilta tai käytt...