Pistekirjoitusta ja historiaa

Lauantaina 4. tammikuuta on maailman pistekirjoituspäivä. Päivä on valikoitunut juuri lauantaille, koska se on myös pistekirjoituksen kehittäjän Louis Braillen syntymäpäivä. Braille syntyi Ranskassa Coupvrayssa vuonna 1809 ja sokeutui kolmevuotiaana onnettomuudessa. Braille lähti kouluun Pariisiin ja hän loi siellä pistekirjoituksen perusteet vasta 15-vuotiaana koulupoikana. Alun vastustuksesta huolimatta pistekirjoitus levisi muualle Ranskaan ja ympäri maailman 1800-luvun puolivälistä alkaen. Suomessa pistekirjoitusta alettiin opettaa 1860-luvulla. Braille itse kuoli nuorena jo vuonna 1852. 

*

Olen joskus itsekin opetellut pistekirjoitusta. Alkuperäinen syy oli mielenkiinto asiaa kohtaan - tai halu oppia uusi taito. Myöhemmin olen kuitenkin tarvinnut sitä työssäkin. En ole sokea tai sokeutumassa, mutta toisaalta eihän tulevaisuudesta koskaan tiedä. Vaikka nyt näenkin, en voi pitää selviönä että näen vielä vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Pistekirjoitusta voi opetella vaikka "kaiken varalta", sillä merkit oppii tunnistamaan näönvaraisesti melko helposti, mutta tuntoaistin harjaannuttaminen vie aikaa. Opin itse lukemaan pisteitä näön varassa muutamassa kuukaudessa, mutta tuntoaistilla en niitä pysty erottamaan. Tällä hetkellä tosin näönvarainenkin lukutaito on vähän ruosteessa. Joka tapauksessa, jos pisteet osaa lukea silmillä, niitä on vähän helpompi oppia lukemaan myös sormilla.

*

Katsoin Google trendsistä kerran miten pistekirjoitusta on googlattu. Tammikuussa 2006 tilastossa näkyy iso piikki. Miksi? Tutkin asiaa, ja selvisi, että Googlen hakusivun logo juhlisti pistekirjoituspäivää tammikuussa 2006. Googlen hakusivu siis todella lisää näkyvyyttä asioille!

*

Historiallisista kuurosokeista henkilöistä kaikki tuntevat Helen Kellerin (1880-1968). Elävästä arkistosta voi katsoa videon Kellerin Suomen vierailusta vuonna 1957. Vähemmän tunnettu on Helen Kellerin suomalainen vastine Frans Leijon (1879-1947). Frans Leijon syntyi Yläneellä ja kuurosokeutui lapsena sairastuttuaan isorokkoon. Hänestä tuli silti menestynyt keksijä, sorvari ja puutarhuri, joka voitti töistään palkintojakin. Hänen elämästään on video Viittomakielisessä kirjastossa. Viime kesänä julkaistiin myös kirja Mestari Frans.