Pahimpia epidemioita varhaisessa historiassa

Kulkutaudit ovat riivanneet ihmiskuntaa maatalouden vallankumouksesta lähtien. Tällä kertaa ihmisen paikasta maapallolla ja elämän epävarmuudesta tuli muistuttamaan koronavirus. Vaikka maailma on pysähtynyt, tilanne voisi olla synkempikin. Meillä on nyt aiempia sukupolvia parempi tieto sairauksien leviämisestä ja hoidosta. Epidemiaa ei aiheuta vastoin vielä keskiajalla vallinneitä uskomuksia pahat henget, juutalaisten salaliitto, jumalan rangaistus, myrkytetyt kaivot, maasta nousevat kaasut tai kehon perusnesteiden epätasapaino. Noudatetaan nyt vain viranomaisten ohjeita ja muistetaan, että pahemmastakin on selvitty.

n. 1150 eaa. Faarao Ramses V kuoli isorokkoon, hän on luultavasti varhaisin tunnettu isorokon uhri. Seuraavan 3000 vuoden aikana tautiin kuoli miljoonia ihmisiä, kunnes Edvard Jenner kehitti toimivan isorokkorokotteen 1796. Viimeiset tunnetut tapaukset olivat 1970-luvulla Somaliassa. Suomen viimeiset isorokkotartunnat rekisteröitiin 1940-luvulla.

430 eaa. Ateenassa puhkesi epidemia, jonka aiheuttajaa ei tunneta. Ateena kävi samaan aikaan peloponnesolaissotaa Spartan kanssa ja historiankirjoittaja Thukydides kuvasi epidemiaa sotaa käsittelleessä historiateoksessaan. Tautiin kuoli jopa 100 000 -300 000 ihmistä, myös Ateenan johtaja Perikles.

165-180 Antoninuksen rutto levisi Rooman valtakunnassa. Epidemian aiheutti mahdollisesti isorokko, jonka roomalaiset sotilaat toivat Lähi-idästä. Epidemia sai nimensä siitä, että tautiin kuolivat Antoninuksen sukuun kuuluneet rooman keisarit Aurelius ja Lucius Verus.

251 Rooman kaupungin saavutti jo vuoden muualla valtakunnassa riehunut kulkutautiepidemia. Tautiin kuoli päivittäin jopa 5000 ihmistä. Nimitys Cyprianuksen rutto tulee Karthagon piispalta, joka kuvasi epidemian. Ruton sijaan epidemian saattoi aiheuttaa myös isorokko ta influenssa.

541-542 Bysantissa levisi miljoonia henkiä vaatinut ruttoepidemia, joka sai nimensä valtakunnan silloisen keisarin Justinianuksen mukaan. Kun se saapui Konstantinopoliin 542, tautiin kuoli lähes 10 000 ihmistä joka päivä. Rutto levisi rottien välityksellä kuten musta surmakin.

1347 Mongolit piirittivät Kaffan kaupunkia Krimillä, kun piirittäjien keskuudessa alkoi levitä ruttoepidemia. Mongolit päättivät turvautua biologiseen sodankäyntiin ja ampuivat katapulteilla kuolleiden ruumiita kaupunkiin. Tätä on joskus pidetty mustan surman yhtenä reittinä Eurooppaan.

Kuolemantanssi
(Wikimedia Commons)

1347-1350 Maailmanhistorian tuhoisin pandemia, musta surma levisi Eurooppaan. Kaffan piirittäjien ohella sitä levittivät Eurooppaan genovalaisten kauppiaiden laivat. Musta surma oli paiserutto, jonka aiheutti Yersinia pestis -bakteeri. Se levisi kirpuissa rottien mukana. Ruttoon kuoli 30-50 % koko Euroopan väestöstä, mutta Suomeen rutto ei ehkä levinnyt. Suomalaiset pelasti harva asutus. Kriiseilläkin on usein myös myönteisiä vaikutuksia: Epidemian jälkeen maanosaa vaivasi työvoimapula, joten työllisyys ja työntekijöiden olot paranivat. Feodaalilaitos tuli tiensä päähän. Taiteessa musta surma näkyi kuolemantanssi -kuvissa, joissa ihmisten joukossa tanssivat luurangot muistuttivat kuoleman tasavertaisuuden.