476: Valtakunnan loppu
4.9.476: Länsi-Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin
Ammoin mahtavan Rooman valtakunnan länsiosasta oli rippeet jäljellä 470-luvulle tultaessa. Rooma oli jaettu Itä- ja Länsi-Roomaan vuonna 395, ja Rooman kaupunkia olivat ryöstelleet gootit ja vandaalit 400-luvulla. Germaanikansat olivat valloittaneet lähes koko Länsi-Rooman alueen. Kesäkuussa 474 Rooman keisariksi nousi Julius Nepos. Hänen valtakausi loppui lyhyeen, kun jo elokuussa seuraavana vuonna armeijan ylipäällikkö Orestes nousi Neposta vastaan. Nepos joutui pakenemaan Roomasta Dalmatiaan (Albania), jossa hän kuoli vuonna 480.
Orestes nimesi nukkehallitsijaksi 13-vuotiaan poikansa, Romulus Augustuksen. Hänenkään valtakausi ei kestänyt pitkään. Orestes teki kohtalokkaan virheen kieltäytyessään antamasta lisää maata sitä vaatineille sotilaille. He pyysivät germaanipäällikkö Odovakarin avukseen perintähommiin. Elokuussa 476 Odovakar surmasi Oresteen ja 4.9.476 hän syrjäytti vallasta Romulus Augustuksen. Syrjäytetty keisari oli lähes lapsi, joten Odovakar säästi hänen henkensä ja lähetti hänet asumaan Campaniaan erääseen huvilaan. Lisäksi Odovakar myönsi Romulukselle vuosittaisen eläkkeen! Hyvin epätavallinen loppu Rooman keisarin uralle... Romuluksen elämänvaiheet tästä eteenpäin katosivat historian lehdiltä. Keisarin nimi oli kohtalokasta ironiaa - Romulus oli Rooman kaupungin myyttinen perustaja ja Augustus ensimmäinen keisari.
Länsi-Rooma veti viimeisen henkäyksensä vuonna 480, kun keisari Julius Nepos kuoli Dalmatiassa. Itä-Rooman keisari Zenon ei tunnustanut Orestesta tai Romulusta Rooman keisareiksi ja Odavakar julistautui Italian kuninkaaksi. Romulus Augustuksen syrjäyttäminen on sittemmin nähty antiikin ajan loppuna ja Euroopan keskiajan alkuna. Oikeasti tämä tapahtuma oli vain yksi askel pitkässä prosesissa, joka ei päättynyt siihen. Itä-Roomakin eli Bysanttina vielä lähes tuhat vuotta. Mutta aikakaudethan ovat melko mielivaltainen tapa jäsentää historiaa. Kukaan ei herännyt 5.9.476 aamulla ja todennut "Jaahas, nyt eletäänkin jo keskiaikaa!".
Ammoin mahtavan Rooman valtakunnan länsiosasta oli rippeet jäljellä 470-luvulle tultaessa. Rooma oli jaettu Itä- ja Länsi-Roomaan vuonna 395, ja Rooman kaupunkia olivat ryöstelleet gootit ja vandaalit 400-luvulla. Germaanikansat olivat valloittaneet lähes koko Länsi-Rooman alueen. Kesäkuussa 474 Rooman keisariksi nousi Julius Nepos. Hänen valtakausi loppui lyhyeen, kun jo elokuussa seuraavana vuonna armeijan ylipäällikkö Orestes nousi Neposta vastaan. Nepos joutui pakenemaan Roomasta Dalmatiaan (Albania), jossa hän kuoli vuonna 480.
Orestes nimesi nukkehallitsijaksi 13-vuotiaan poikansa, Romulus Augustuksen. Hänenkään valtakausi ei kestänyt pitkään. Orestes teki kohtalokkaan virheen kieltäytyessään antamasta lisää maata sitä vaatineille sotilaille. He pyysivät germaanipäällikkö Odovakarin avukseen perintähommiin. Elokuussa 476 Odovakar surmasi Oresteen ja 4.9.476 hän syrjäytti vallasta Romulus Augustuksen. Syrjäytetty keisari oli lähes lapsi, joten Odovakar säästi hänen henkensä ja lähetti hänet asumaan Campaniaan erääseen huvilaan. Lisäksi Odovakar myönsi Romulukselle vuosittaisen eläkkeen! Hyvin epätavallinen loppu Rooman keisarin uralle... Romuluksen elämänvaiheet tästä eteenpäin katosivat historian lehdiltä. Keisarin nimi oli kohtalokasta ironiaa - Romulus oli Rooman kaupungin myyttinen perustaja ja Augustus ensimmäinen keisari.
Länsi-Rooma veti viimeisen henkäyksensä vuonna 480, kun keisari Julius Nepos kuoli Dalmatiassa. Itä-Rooman keisari Zenon ei tunnustanut Orestesta tai Romulusta Rooman keisareiksi ja Odavakar julistautui Italian kuninkaaksi. Romulus Augustuksen syrjäyttäminen on sittemmin nähty antiikin ajan loppuna ja Euroopan keskiajan alkuna. Oikeasti tämä tapahtuma oli vain yksi askel pitkässä prosesissa, joka ei päättynyt siihen. Itä-Roomakin eli Bysanttina vielä lähes tuhat vuotta. Mutta aikakaudethan ovat melko mielivaltainen tapa jäsentää historiaa. Kukaan ei herännyt 5.9.476 aamulla ja todennut "Jaahas, nyt eletäänkin jo keskiaikaa!".
Kommentit
Lähetä kommentti