17.9.1809: Haminan rauha
17.9.1809: Ruotsi ja Venäjä solmivat Haminan rauhan, jossa Ruotsi luovutti Suomen Torniojokea myöten Venäjälle. Näin päättyi Suomen sota ja 800 vuotta kestänyt Ruotsin valta Suomessa.
Haminan rauha on Suomen historian tärkein tapahtuma itsenäisyysjulistuksen ohella. Rauhaan johtaneet tapahtumat laitettiin liikkelle Suomen rajojen ulkopuolella muiden kuin suomalaisten toimesta. Napoleon halusi tuhota Ison-Britannian talouden eristämällä se muusta Euroopasta kauppasaarrolla (mannermaasulkemus). Sulussa oli aukkoja, joista yksi oli Ruotsi. Napoleon ja Venäjän tsaari Aleksanteri I tekivät rauhansopimuksen Tilsitissä vuonna 1807. Aleksanteri I lupasi sopimuksessa painostaa Ruotsi mukaan saartoon. Siitä tulikin hyvin vaikea projekti. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf inhosi syvästi Napoleonia, jota piti itse ilmestyskirjan petona. Yhteistyö Napoleonin kanssa ei luonnollisesti tullut kysymykseen. Tsaarille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin painostaa Ruotsi mukaan saartoon väkivalloin. Venäjän joukot ylittivät Suomen rajan 21.2.1808.
Kustaa Aadolfin jääräpäisyys kävi hänelle ja Ruotsille kalliiksi. Venäjä valtasi Suomen ja Haminan rauhassa Ruotsi joutui luopumaan Suomesta ja Ahvenanmaasta, suuresta osasta pinta-alaansa. Lisäksi Ruotsi sitoutui liittymään mannermaasulkemukseen. Kuningas itse syrjäytettiin vallankaappauksella keväällä 1809.
Suomelle rauhansopimus oli onnekkaampi tapahtuma. Tsaari halusi varmistaa valloittamansa alueen rauhallisuuden, joten hän piti Suomessa voimassa Ruotsin vallan aikaiset lait, uskonnon ja säätyjen erivapaudet. Suomen autonominen suuriruhtinaskunta, jolla oli omat lait, omat valtiopäivät ja oma hallinto, sai näin alkunsa. Tsaarin sanoin Suomi "korotettiin kansakuntien joukkoon" ja Suomen kehitys kohti täyttä itsenäisyyttä alkoi.
Haminan rauha on Suomen historian tärkein tapahtuma itsenäisyysjulistuksen ohella. Rauhaan johtaneet tapahtumat laitettiin liikkelle Suomen rajojen ulkopuolella muiden kuin suomalaisten toimesta. Napoleon halusi tuhota Ison-Britannian talouden eristämällä se muusta Euroopasta kauppasaarrolla (mannermaasulkemus). Sulussa oli aukkoja, joista yksi oli Ruotsi. Napoleon ja Venäjän tsaari Aleksanteri I tekivät rauhansopimuksen Tilsitissä vuonna 1807. Aleksanteri I lupasi sopimuksessa painostaa Ruotsi mukaan saartoon. Siitä tulikin hyvin vaikea projekti. Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf inhosi syvästi Napoleonia, jota piti itse ilmestyskirjan petona. Yhteistyö Napoleonin kanssa ei luonnollisesti tullut kysymykseen. Tsaarille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin painostaa Ruotsi mukaan saartoon väkivalloin. Venäjän joukot ylittivät Suomen rajan 21.2.1808.
Kustaa Aadolfin jääräpäisyys kävi hänelle ja Ruotsille kalliiksi. Venäjä valtasi Suomen ja Haminan rauhassa Ruotsi joutui luopumaan Suomesta ja Ahvenanmaasta, suuresta osasta pinta-alaansa. Lisäksi Ruotsi sitoutui liittymään mannermaasulkemukseen. Kuningas itse syrjäytettiin vallankaappauksella keväällä 1809.
Suomelle rauhansopimus oli onnekkaampi tapahtuma. Tsaari halusi varmistaa valloittamansa alueen rauhallisuuden, joten hän piti Suomessa voimassa Ruotsin vallan aikaiset lait, uskonnon ja säätyjen erivapaudet. Suomen autonominen suuriruhtinaskunta, jolla oli omat lait, omat valtiopäivät ja oma hallinto, sai näin alkunsa. Tsaarin sanoin Suomi "korotettiin kansakuntien joukkoon" ja Suomen kehitys kohti täyttä itsenäisyyttä alkoi.
Kommentit
Lähetä kommentti