Suomen itsenäistyminen
Tänä vuonna Suomen itsenäistymisestä tulee 100 vuotta ja sitä on juhlittu pitkin vuotta monin tavoin. 6.12.1917 Suomen eduskunta hyväksyi Suomen senaatin itsenäisyysjulistuksen Venäjästä. Siinä vaiheessa Suomi oli ollut osa Venäjää vuodesta 1809 asti. Suomi oli nauttinut laajasta autonomiasta vuoteen 1899, jolloin Venäjän keisari antoi ns. helmikuun manifestin, joka rajoitti itsehallintoa. Alkoi sortovuodet, jotka päättyivät Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen.
1917
1918
15.3. (juliaaninen kalenteri 2.3): Helmikuun vallankumous: Venäjän tsaari, Nikola II luopui vallastaan. Porvarillinen väliaikainen hallitus otti vallan Venäjällä.
16.3. Venäläiset sotilaat vangitsivat Suomen kenraalikuvernöörin F. A. Seynin ja senaatin talousosaston varapuheenjohtajan Mihail Borovitinovin.
19.3. M. A. Stahovitsh nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
16.3. Venäläiset sotilaat vangitsivat Suomen kenraalikuvernöörin F. A. Seynin ja senaatin talousosaston varapuheenjohtajan Mihail Borovitinovin.
19.3. M. A. Stahovitsh nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
20.3. Venäjän väliaikainen hallitus päätti sortokauden maaliskuun manifestillä.
18.7. Suomen eduskunta hyväksyi valtalain äänin 136-55. Lailla oli tarkoitus ottaa korkein valta Suomessa eduskunnan käsiin, mutta laki jäi toteuttamatta.
31.7. Venäjän hallitus hajotti Suomen eduskunnan vastauksena valtalaille.
31.7. Venäjän hallitus hajotti Suomen eduskunnan vastauksena valtalaille.
17.9. Kenraalikuvernööri Stahovitsh erotettiin ja tilalle nimitettiin Nikolai Nekrasov, josta tuli Suomen viimeinen kenraalikuvernööri.
1.10. Suomessa pidettiin eduskuntavaalit, kun eduskunta oli hajotettu valtalain seurauksena.
7.11. (juliaaninen kalenteri: 25.10) Leninin johtamat bolsevikit kaappasivat vallan Venäjällä lokakuun vallankumouksessa.
1.10. Suomessa pidettiin eduskuntavaalit, kun eduskunta oli hajotettu valtalain seurauksena.
7.11. (juliaaninen kalenteri: 25.10) Leninin johtamat bolsevikit kaappasivat vallan Venäjällä lokakuun vallankumouksessa.
14.-19.11. Yleislakko Suomessa.
15.11. Eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Suomessa, mikä käytännössä teki Suomen itsenäiseksi.
4.12. Suomen hallitus antoi eduskunnalle Suomen itsenäisyysjulistuksen ilmoitusasiana.
6.12. Eduskunta äänesti senaatin antamasta ilmoitusasiasta, Suomen itsenäisyysjulistuksesta. Julistus hyväksyttiin porvarillisten puolueiden kannan mukaisesti äänin 100-88. Kommunistit eivät vastustaneet itsenäisyyttä, mutta he olisivat halunneet neuvotella siitä erikseen Venäjän kanssa.
31.12. Kansankomissaarien neuvosto antoi tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle vuoden 1917 viimeisillä tunneilla senaatin valtuuskunnalle Pietarissa. Tunnustusta hakemaan lähteneeseen valtuuskuntaan kuuluivat myöhempi presidentti P. E. Svinhufvud, Karl Enckell ja K. G. Idman.
15.11. Eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Suomessa, mikä käytännössä teki Suomen itsenäiseksi.
4.12. Suomen hallitus antoi eduskunnalle Suomen itsenäisyysjulistuksen ilmoitusasiana.
6.12. Eduskunta äänesti senaatin antamasta ilmoitusasiasta, Suomen itsenäisyysjulistuksesta. Julistus hyväksyttiin porvarillisten puolueiden kannan mukaisesti äänin 100-88. Kommunistit eivät vastustaneet itsenäisyyttä, mutta he olisivat halunneet neuvotella siitä erikseen Venäjän kanssa.
31.12. Kansankomissaarien neuvosto antoi tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle vuoden 1917 viimeisillä tunneilla senaatin valtuuskunnalle Pietarissa. Tunnustusta hakemaan lähteneeseen valtuuskuntaan kuuluivat myöhempi presidentti P. E. Svinhufvud, Karl Enckell ja K. G. Idman.
1918
4.1. Neuvosto-Venäjän keskuskomitea tunnusti Suomen itsenäisyyden virallisesti, taustalla oletus kommunistien vallankumouksen leviämisestä ja Suomen vapaaehtoisesta liittymisestä takaisin. Tunnustusta seurasivat samana päivänä Ruotsi ja Ranska.
Kommentit
Lähetä kommentti