Suvivirrestä meditaatioon - mikä on uskontoa?

Uskonto kouluissa on vuoden mittaan aiheuttanut allergisia reaktioita suuntaan ja toiseen. Näppylöitä on tuottanut Suvivirsi, jooga, mindfulness ja meditaatio. Niin paljon, että niistä on valitettu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan sekä tehty kansalaisaloite.

Espoossa koulun kevätjuhlassa laulettu Suvivirsi sai erään koululaisen isän tekemään valituksen siitä, että virrestä ei varoitettu perhettä etukäteen, ja perheen lapsi oli pakotettu se kuulemaan. Lopulta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päättikin, että uskonnollisista lauluista koulun tapahtumissa pitää ilmoittaa etukäteen. Suvivirttä ei kielletty, mutta tuntuu hassulta ajatus, että siitä pitää erikseen varoittaa. Suvivirsi on uskonnollinen laulu, jolla on joillekin hengellinen merkitys, mutta monille se on vain koulujen kevätjuhliin kuuluva perinne. Minulle Suvivirsi on kaunis luontoa ylistävä laulu, joka herättää muistoja kouluajoilta. Tunnelman lukuvuoden loppun ja kesäloman lähestyessä. Suvivirsi muuten suomennettiin muutama vuosi suurten kuolonvuosien nälänhädän jälkeen. Voi vain kuvitella sitä tunnetta, millä sitä on ensimmäisinä vuosina laulettu. Ehkä virressä voisikin kuulla luonnon ylistämisen Jumalan sijaan?

Uskonnonharjoittamisen rajoja koeteltiin myös viime syksynä, kun kansalaisaloitepalveluun ilmaantui aloite, joka vaati pitämään joogaa, meditaatiota ja mindfulnessia koulujen toiminnassa uskonnon harjoittamisena. Aloitteen tekijöiden mielestä niitä ei saisi harjoittaa muun toiminnan yhteydessä ja huoltajilla pitäisi olla oikeus kieltää lapsen osallistuminen niihin. Joogan ja hindulaisuuden yhteyttä en tämän tarkemmin osaa arvioida, mutta sen voin sanoa, että meditaatio ja mindfulness eivät ole automaattisesti minkään uskonnon harjoittamista. Tämä länsimainen terapia- ja rentoutusmindfulness on vähän eri asia kuin sen buddhalainen serkku.

Buddhalainen mindfulness on vain yksi osa jalosta kahdeksanosaisesta polusta ja viittaa monenlaisiin harjoituksiin, eikä vain rentoutumiseen ja tietoiseen läsnäoloon. Käytännössä siis mindfulnessista tulee buddhalaista vasta, kun siitä sellaista tekee. Vähän samalla tavalla ihminen voi lomamatkallaan vierailla buddhalaisessa temppelissä muuttumatta buddhalaiseksi. Terapia- ja rentoutusmuotona mindfulness on täysin uskonnotonta ja sen hyödyt mielenterveydelle on osoitettu tieteellisesti. Ei siis ole mitään syytä kieltää sitä lapsilta tai nuorilta. Meditaation ja mindfulnessin voi myös halutessaan liittää muihin uskontoihin - rukouskin on eräänlaista meditaatiota. Monesti asioille voi antaa useita erilaisia merkityksiä. Suvivirttä voi pitää ylistyksensä luonnolle tai Jumalalle. Meditoimalla voi etsiä yhteyttä jumalaan, valaistumista tai mielenrauhaa.

Täytyy sanoa, että minusta elämä kuulostaisi aika raskaalta, jos pitäisi hermostua Suvivirrestä, joogasta tai mielenharjoituksista koulussa. Suvivirttä vastustaa osa uskonnottomista ja noita "itämaisia" harjoituksia jotkut kristityt. Jännästi joskus ateistit ja fundamentalistiuskovat alkavat muistuttaa toisiaan.