Viittomakieltä Euroviisuissa
Viikonloppuna pidettiin Suomen euroviisukarsintojen finaali, jossa valittiin Saara Aallolle show... tarkoitan, laulu Lissabonin euroviisulavalle. Minusta Domino olisi ollut paras ehdokas, mutta karsinnan voittanut Monsters oli sekin ihan hyvä. Kansainvälisen raadin edustajalta tuli "12 points to Monsters", mistä tuli elävä flashback 12 vuoden takaa! Ehkä hyvä ennemerkki?
Blogin seuraajille aiheesta muistunee mieleen kuinka Signmark osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 2009 laululla Speakerbox. Lopulta Signmark jäi finaalin toiseksi, kun Waldo's People lähti Moskovaan Euroviisuihin. Laulun tunnelma on kevyt ja pirteä. Vähän kuin Viron euroviisu Everybody vuodelta 2001, joka voitti. Lyriikka kertoo kuurojen musiikista ja paras kohtahan on "A deaf man paints lyrics in the air by waving his hands. Damn, what's next, right? Movies for blind?". Musiikillisesti Speakerbox ei oikein minua sytyttänyt, vaikka eipä Lose Control paljon tätä parempi ollut. Waldo's People jäi Euroviisuissa finaalin viimeiseksi ja olisikin ollut mielenkiintoista nähdä, miten Signmark olisi pärjännyt. Vaikka eihän se olisi pärjännyt minun omalle suosikilleni, Islannin Yohannan balladille Is it true?
On viittomakieltä jo Euroviisuissa nähtykin. Vuonna 2005 Latviaa edusti duetto Walter & Kazha, joka esitti laulun The war is not over. Pojat viittoivat osan kertosäkeestä. Laulu sai 153 pistettä ja tuli finaalin viidenneksi. Laulu on ihan mukavan kuuloinen rauhanlaulu, mitä Euroviisuissa onkin usein kuultu. Tämä myös sattui olemaan ensimmäinen ei-suomalainen euroviisu, jonka olen nähnyt. Avasin television euroviisulähetyksen aikaan juuri tämän laulun kohdalla. Myöhemmin viittomakieltä käytti vuonna 2011 Latvian edustaja Evelina Sasenko laulussa C'est ma vie. Laulu ei ollut kovin kummoinen. Eikä viittomakielikään oikein toiminut laulun mukana, se jäi irralliseksi ja vaikutti äänestäjien kosiskelulta.
Blogin seuraajille aiheesta muistunee mieleen kuinka Signmark osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 2009 laululla Speakerbox. Lopulta Signmark jäi finaalin toiseksi, kun Waldo's People lähti Moskovaan Euroviisuihin. Laulun tunnelma on kevyt ja pirteä. Vähän kuin Viron euroviisu Everybody vuodelta 2001, joka voitti. Lyriikka kertoo kuurojen musiikista ja paras kohtahan on "A deaf man paints lyrics in the air by waving his hands. Damn, what's next, right? Movies for blind?". Musiikillisesti Speakerbox ei oikein minua sytyttänyt, vaikka eipä Lose Control paljon tätä parempi ollut. Waldo's People jäi Euroviisuissa finaalin viimeiseksi ja olisikin ollut mielenkiintoista nähdä, miten Signmark olisi pärjännyt. Vaikka eihän se olisi pärjännyt minun omalle suosikilleni, Islannin Yohannan balladille Is it true?
On viittomakieltä jo Euroviisuissa nähtykin. Vuonna 2005 Latviaa edusti duetto Walter & Kazha, joka esitti laulun The war is not over. Pojat viittoivat osan kertosäkeestä. Laulu sai 153 pistettä ja tuli finaalin viidenneksi. Laulu on ihan mukavan kuuloinen rauhanlaulu, mitä Euroviisuissa onkin usein kuultu. Tämä myös sattui olemaan ensimmäinen ei-suomalainen euroviisu, jonka olen nähnyt. Avasin television euroviisulähetyksen aikaan juuri tämän laulun kohdalla. Myöhemmin viittomakieltä käytti vuonna 2011 Latvian edustaja Evelina Sasenko laulussa C'est ma vie. Laulu ei ollut kovin kummoinen. Eikä viittomakielikään oikein toiminut laulun mukana, se jäi irralliseksi ja vaikutti äänestäjien kosiskelulta.
Kommentit
Lähetä kommentti