490 eaa. Marathonin taistelu
syksy 490 eaa. Kreikkalaiset löivät persialaisarmeijan Marathonissa
Marathonin tasangolla (sijainti) käytiin syksyllä 490 eaa. persialaissotien ensimmäinen suuri taistelu, joka on nähty länsimaiden historian käännekohtana. Tie sotaan alkoi Joonian (nyk. Turkkia) kreikkalaisissa siirtokunnissa, jotka olivat Persian vallan alla. Vuonna 499 siirtokunnat nousivat kapinaan ja saivat tukea Ateenalta ja Eretrealta. Kuningas Dareios sai murskattua kapinan väkivalloin 493 eaa., jonka jälkeen hänen katse siirtyi Kreikkaan. Seuraavana vuonna hän lähetti laivaston Kreikkaan, mutta se haaksirikkoutui myrskyssä Athos-vuoren luona.
Toinen hyökkäys alkoi kaksi vuotta myöhemmin.Persialaisilla oli apunaan Ateenan entinen tyranni Hippias. Heitä johti Artafernes ja meedialainen Dates. Persialaiset tuhosivat Eretrian ja nousivat maihin Marathonissa. Ateena sai tukea vain Plataian kaupungilta, spartalaiset viivyttivät uskonnollisen juhlan vuoksi. Kreikkalaisten ylipäällikkönä oli Kallimakhos, mutta strategi Miltiades suunnitteli taistelutaktiikan.
Marathonin taisteluun osallistui 9000 ateenalaista ja 1000 plataialaista. Persialaisjoukoissa oli noin 25 000 miestä. Kreikkalaisten armeija oli jakaantunut kolmeen osaan, joista keskimmäinen jätettiin heikommaksi. Armeijat kohtasivat Marathonin kentällä syyskuussa (12. päivä?) 40 kilometrin päässä Ateenasta. Persialaiset olivat selin merelle päin, kun kreikkalaiset huomasivat ettei heidän ratsuväkensä ollut paikalla. Niinpä he lähtivät juoksuun kohti persialaisia. Hämmentyneet persialaiset puskivat kreikkalaisten heikkon keskustaan päin, jolloin kaksi muuta osaa iskivät persialaisten sivuille. He jäivät saarroksiin ja alkoivat vetäytyä kohti laivoja. Kreikkalaiset seurasivat perässä ja valtasivat vielä 7 laivaa. Herodotoksen mukaan persialaisia kuoli 6200 ja ateenalaisia 192. Edellä mainittu luku lienee liioittelua.
Tarina viestinviejästä, joka juoksi Marathonista Ateenaan kertomaan voitosta, on myöhemmin keksitty. Sen sijaan Feidippides -niminen viestinviejä juoksi Marathonista Spartaan pyytämään spartalaisten apua taistelussa. Tuo matka oli noin 250 kilometriä (Maraton? Pyh).
Marathonin voitolla oli kreikkalaisten itsetunnolle suunnaton vaikutus. Sitä on pidetty käännekohtana länsimaiden historiassa, mutta kuinka suuri käänne se oli? Dareios joutui luopumaan Ateenan "rankaisemista", mutta hänen poikansa Xerxes aloitti uuden sodan 10 vuotta myöhemmin. Thermopylaissa kreikkalaiset kokivat musertavan tappion, mutta lopulta voittivat persialaissodat.
Marathonin tasangolla (sijainti) käytiin syksyllä 490 eaa. persialaissotien ensimmäinen suuri taistelu, joka on nähty länsimaiden historian käännekohtana. Tie sotaan alkoi Joonian (nyk. Turkkia) kreikkalaisissa siirtokunnissa, jotka olivat Persian vallan alla. Vuonna 499 siirtokunnat nousivat kapinaan ja saivat tukea Ateenalta ja Eretrealta. Kuningas Dareios sai murskattua kapinan väkivalloin 493 eaa., jonka jälkeen hänen katse siirtyi Kreikkaan. Seuraavana vuonna hän lähetti laivaston Kreikkaan, mutta se haaksirikkoutui myrskyssä Athos-vuoren luona.
Toinen hyökkäys alkoi kaksi vuotta myöhemmin.Persialaisilla oli apunaan Ateenan entinen tyranni Hippias. Heitä johti Artafernes ja meedialainen Dates. Persialaiset tuhosivat Eretrian ja nousivat maihin Marathonissa. Ateena sai tukea vain Plataian kaupungilta, spartalaiset viivyttivät uskonnollisen juhlan vuoksi. Kreikkalaisten ylipäällikkönä oli Kallimakhos, mutta strategi Miltiades suunnitteli taistelutaktiikan.
Marathonin taisteluun osallistui 9000 ateenalaista ja 1000 plataialaista. Persialaisjoukoissa oli noin 25 000 miestä. Kreikkalaisten armeija oli jakaantunut kolmeen osaan, joista keskimmäinen jätettiin heikommaksi. Armeijat kohtasivat Marathonin kentällä syyskuussa (12. päivä?) 40 kilometrin päässä Ateenasta. Persialaiset olivat selin merelle päin, kun kreikkalaiset huomasivat ettei heidän ratsuväkensä ollut paikalla. Niinpä he lähtivät juoksuun kohti persialaisia. Hämmentyneet persialaiset puskivat kreikkalaisten heikkon keskustaan päin, jolloin kaksi muuta osaa iskivät persialaisten sivuille. He jäivät saarroksiin ja alkoivat vetäytyä kohti laivoja. Kreikkalaiset seurasivat perässä ja valtasivat vielä 7 laivaa. Herodotoksen mukaan persialaisia kuoli 6200 ja ateenalaisia 192. Edellä mainittu luku lienee liioittelua.
Tarina viestinviejästä, joka juoksi Marathonista Ateenaan kertomaan voitosta, on myöhemmin keksitty. Sen sijaan Feidippides -niminen viestinviejä juoksi Marathonista Spartaan pyytämään spartalaisten apua taistelussa. Tuo matka oli noin 250 kilometriä (Maraton? Pyh).
Marathonin voitolla oli kreikkalaisten itsetunnolle suunnaton vaikutus. Sitä on pidetty käännekohtana länsimaiden historiassa, mutta kuinka suuri käänne se oli? Dareios joutui luopumaan Ateenan "rankaisemista", mutta hänen poikansa Xerxes aloitti uuden sodan 10 vuotta myöhemmin. Thermopylaissa kreikkalaiset kokivat musertavan tappion, mutta lopulta voittivat persialaissodat.
Kommentit
Lähetä kommentti